Uutta tietoa Alzheimerin taudin kehittymisestä – tutkimus paljasti tulehduksen mahdollisen syyn

Alzheimerin taudille on tyypillistä beta-amyloidiproteiinista koostuvien plakkien syntyminen, krooninen tulehdus ja hermosolujen toiminnan heikkeneminen aivoissa. Taudin tärkein perinnöllinen riskitekijä on apolipoproteiini E:n geenimuoto, apoE4, jonka tiedetään muun muassa aikaistavan taudin puhkeamista. Yli puolet Alzheimerin tautia sairastavista henkilöistä kantaa tätä geenimuotoa. Syytä siihen, miten apoE4 täsmälleen vaikuttaa taudin kehittymiseen, ei kuitenkaan ole tiedetty.
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi apoE4-geenin tarkempi yhteys kehon immuunipuolustuksen osaan, joka vaikuttaa myös Alzheimerin taudin taustalla. Kyseessä on niin kutsuttu komplementti, joka osallistuu vieraiden solujen tuhoamiseen ja laukaisee elimistössä herkästi tulehdusvasteen.
– Havaitsimme, että apoE4 sitoo huonosti erästä immuunijärjestelmän säätelytekijää, faktori H:ta. Faktori H -molekyyli on ratkaisevan tärkeä voimakkaan tulehduksen estämisessä, tutkimuksen päätekijä Karita Haapasalo Helsingin yliopiston Inflammation and Infections -tutkimusryhmästä kertoo.
– Normaalisti apoE sitouttaa faktori H:ta aivojen beta-amyloidikertymiin ja vähentää siten paikallista tulehdusta. Mutta apoE4 ei sitä tee, hän täsmentää. Seurauksena on haitallisten beta-amyloidikasaumien synty ja tulehdus aivoissa.
Faktori H:n sitouttaminen voisi olla hänen mukaansa mahdollinen ratkaisu estämään aivojen muutoksia, jotka johtavat Alzheimerin tautiin. Tällaisen sitouttavan molekyylin etsiminen on seuraavaksi käynnistymässä tutkimuksissa.
Tautimekanismin ymmärtäminen on avain parempien hoitojen löytämiseen
Alzheimerin tautiin liittyvät beta-amyloidikertymät alkavat muodostua aivoissa kymmeniä vuosia ennen muistisairauden toteamista. Koska muutokset aiheuttavaa mekanismia ei ole tunnettu tarpeeksi syvällisesti, lääkekehityksessä on keskitytty jo tapahtuneiden muutosten pysäyttämiseen tai hidastamiseen.
– Nykyään käytössä olevat lääkkeet eivät estä itse taudin syntyä, Haapasalo vahvistaa.
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, johon sairastuu maailmassa vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä. Kun väestö ikääntyy, sairastuvien määrä kasvaa merkittävästi. Alzheimerin tauti aiheuttaa tulevaisuudessa entistä suuremman inhimillisen, mutta myös kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen taakan.
– Alzheimerin taudin kehittymiseen vaikuttavien molekyylitason mekanismien selvittäminen on tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää tautiin parantavia lääkkeitä ja hoitokeinoja.
Toukokuussa EMBO Reports -tiedelehdessä julkaistu tutkimus tehtiin sekä kokeellisia soluviljelymalleja käyttämällä että tutkimalla idiopaattista normaalipaineista hydrokefalusta (iNPH) sairastavien potilaiden aivokoepaloja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Alkuperäinen artikkeli: Reduced binding of apoE4 to complement factor H promotes amyloid-β oligomerization and neuroinflammation. Larisa Chernyaeva, Giorgio Ratti, Laura Teirilä, Satoshi Fudo, Uni Rankka, Anssi Pelkonen, Paula Korhonen, Katarzyna Leskinen, Salla Keskitalo, Kari Salokas, Christina Gkolfinopoulou, Katrina E Crompton, Matti Javanainen, Lotta Happonen, Markku Varjosalo, Tarja Malm, Ville Leinonen, Angeliki Chroni, Päivi Saavalainen, Seppo Meri, Tommi Kajander, Adam JM Wollman, Eija Nissilä, Karita Haapasalo. EMBO reports (2023) e56467 https://doi.org/10.15252/embr.202256467
Lisätietoja
FT, dosentti, Karita Haapasalo, Helsingin yliopisto
karita.haapasalo@helsinki.fi (aikaero EST, tavoitettavissa klo 15 jälkeen Suomen aikaa)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme