Uutuuskirja Berndt Lindholmin maisemamaalauksista
Berndt Lindholm (1841–1914) kuuluu Suomen 1800-luvun lopun keskeisimpiin maisemamaalareihin ja on yksi pidetyimmistä suomalaistaiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti aistivoimaisista metsä- ja rannikkoaiheisista maalauksistaan.
Tämä teos on ensimmäinen kattava katsaus suomalaisen maisemamaalauksen mestarin Berndt Lindholmin taiteeseen, ja se tuo uutta tietoa myös hänen henkilöhistoriastaan. Lindholm oli Suomen ja Ruotsin taidekentällä omana aikanaan arvostettu mutta myöhemmin historiankirjoituksen katveeseen jäänyt kuvataiteilija. Düsseldorfissa ja Pariisissa taidetta opiskellut Lindholm muutti vuonna 1876 pysyvästi Göteborgiin. Hän toimi siellä taiteilijana sekä Göteborgin taidemuseon intendenttinä ja taidekoulun johto- ja opetustehtävissä. Samalla hän kuitenkin säilytti läheisen yhteyden Suomen taide-elämään.
Lindholmin metsäaiheisia ja kallioisia rantoja esittäviä teoksia on esillä arvopaikoilla Presidentinlinnassa ja taidemuseoiden näyttelyissä sekä säätiöiden ja yksityishenkilöiden kokoelmissa.
Teoksen on kirjoittanut taidehistorian dosentti, FT Teppo Jokinen. Hän on kansainvälisesti verkostoitunut vapaa tutkija, jonka tutkimuskohteina ovat etenkin Suomen ja saksankielisen Euroopan väliset kuvataiteen ja arkkitehtuurin vuorovaikutussuhteet. Hän on perehtynyt erityisesti Suomen 1800-luvun taiteeseen ja arkkitehtuuriin.
Berndt Lindholm – Polkuja maisemaan
Kirjoittaja: Teppo Jokinen
Parvs ja Hämeenlinnan taidemuseo 2023, 144 sivua
Kieli: suomi
Ilmestyy 8.6.2023
Berndt Lindholm – Polkuja maisemaan -näyttelyt:
Hämeenlinnan taidemuseo, 9.6.–17.9.2023
Tikanojan taidekoti, Vaasan kaupungin museot, 20.10.2023–21.4.2024
Tiedotustilaisuus medialle: to 8.6.2023 klo 11 (läsnä kirjoittaja Teppo Jokinen ja näyttelyn kuraattori Tanja Pääskynen) ja näyttelyn avajaiset klo 18 (Hämeenlinnan taidemuseo, Viipurintie 2)
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätietoa näyttelystä:
Tanja Pääskynen, amanuenssi, Hämeenlinnan taidemuseo, tanja.paaskynen@hameenlinna.fi, p. 030 621 2360, 050 509 0692
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme