Uutuuskirja Ivan Timiriasewin 1900-luvun alun Helsinki-kuvista
Ivan Timiriasew oli intohimoinen harrastajavalokuvaaja, merkittävä helsinkiläiselämän dokumentoija sekä tunnettu ja pidetty kaupunkilainen. Upseerintyönsä ohessa hän valokuvasi laajalti kaupunkia ja erilaisia kaupunkilaisia ja sai kuvistaan myös useita palkintoja ja kunniakirjoja. Ainutlaatuisia ovat etenkin kuvat venäläisestä sotaväestä Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikoihin – samoin kuin tarkalla silmällä valitut kaupungin arjen ja juhlan hetket leikkivine lapsineen, torikauppiaineen ja vappukulkueineen.
Jäätyään eläkkeelle vuonna 1917, parahiksi ennen Venäjän lokakuun vallankumousta, Timiriasew jäi asumaan Helsinkiin ja toimi ammattimaisena lehtikuvaajana. Hänen valokuviensa monipuoliset aiheet ja inhimillinen lähestymistapansa avaavat samastuttavia näkökulmia 1900-luvun alun pääkaupunkiin ja sen asukkaiden elämään. Helsingin kaupunginmuseo osti ensimmäisen erän valokuvia Ivan Timiriasewilta sata vuotta sitten, vuonna 1921. Yhteensä Timiriasewin Helsinki-aiheisia kuvia on museon kokoelmissa yli 600, ja niistä muodostunut rakastettu ja paljon eri yhteyksissä käytetty kokonaisuus.
Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja -kirjan julkaisevat yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs, ja sen ovat kirjoittaneet Iisa Aaltonen ja Elina Maaniitty. Iisa Aaltonen on Helsingin historiaan keskittynyt historioitsija ja kulttuuripolitiikkaan erikoistunut yhteiskuntatieteilijä, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingin kaupunginmuseolla kulttuurituottajana. Elina Maaniitty on historioitsija, joka viimeistelee parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa tautiepidemioista ja lääketieteestä 1700-luvun Ruotsissa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat historiallinen demografia, historiallinen epidemiologia, tieteen historia ja merihistoria.
”Tutustuttuani eräässä työprojektissa Timiriasewin kuviin aloin ihmetellä, miksi hänet tunnetaan niin paljon huonommin kuin esimerkiksi Signe Brander. Entä miksi hänen kohdallaan nostetaan lähes poikkeuksetta esiin ”muukalaisuus”? Oliko hän todella muukalainen 1900-luvun Helsingissä?”, Elina Maaniitty kertoo kirjaprojektin synnystä.
”Timiriasewin henkilössä on erityisen kiinnostavaa hänen monet, osittain päällekkäisetkin roolinsa vuosisadan vaihteen Helsingissä. Ristiriitaisesta asemastaan huolimatta hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty henkilö, joka pääsi lähelle kuvattaviaan”, Iisa Aaltonen kuvailee.
Kirja on saatavana Helsingin kaupunginmuseon museokaupasta ja kirjakaupoista 7.10.2021 alkaen.
Kirjan julkaisutapahtuma järjestetään Helsingin kaupunginmuseossa torstaina 7.10.2021 klo 17–18. Tilaisuudessa Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe haastattelee kirjan tekijöitä Iisa Aaltosta ja Elina Maaniittyä kirjan tekemisen taustoista. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Toimittajilla on mahdollisuus haastatella kirjan tekijöitä ennen julkaisutapahtumaa torstaina 7.10.2021 klo 14–17. Haastatteluiden sopiminen: viestintäsuunnittelija Katja Pyykkö, Helsingin kaupunginmuseo, p. 040 572 2905, katja.pyykko(at)hel.fi
Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja
Iisa Aaltonen ja Elina Maaniitty
208 sivua
ISBN 978-952-7226-99-5
Parvs ja Helsingin kaupunginmuseo, 2021
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme