Vääränlaiset menettelytavat oikeusprosessissa voivat vääristää todistajankertomuksia
OTM, VT Henna Marjosola on tarkastellut todistajankertomuksen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja sekä kertomuksen luotettavuuden arviointia tuomioistuimessa väitöskirjassaan ”Todistajankertomuksen luotettavuus: Henkilötodistelun selvittäminen, vastaanottaminen ja arviointi oikeuspsykologisen tutkimuksen valossa”. Marjosola on tutkimuksessaan selvittänyt, kuinka oikeudenkäyntiprosessin eri vaiheita tulisi toteuttaa ja kehittää mahdollisimman virheettömän todistajankertomuksen ja sen arvioinnin saavuttamiseksi.
Tutkimus osoittaa, että oikeudenkäyntiprosessin eri vaiheisiin sisältyy useita menettelyjä, niin oikeudenkäyntiavustajien kuin syyttäjienkin puolelta, jotka voivat tosiasiassa vääristää todistajankertomuksia tai niiden arviointia.
– Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa todistajan painostaminen ja hyökkäävä kuulustelutyyli todistajan vastakuulustelussa. Menettelyä on pidetty suositeltavana keinona silloin, jos todistajan epäillään valehtelevan. Kuitenkin psykologisen tutkimuksen mukaan keino ei tosiasiassa auta paljastamaan valheita, vaan voi päinvastoin saada vilpittömänkin todistajan lausumaan virheellistä tietoa, Marjosola sanoo.
Kertomus voi vääristyä jo aikaisemmassa vaiheessa, sillä oikeudenkäyntiavustajien ja syyttäjien yhteydenpito todistajaan prosessin eri vaiheissa voi merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka virheettömän kertomuksen todistaja kykenee esittämään oikeudenkäynnissä. Suurin riski kertomuksen vääristymisestä on käsillä silloin, kun todistajan kanssa viestitään oikeudenkäynnin kohteena olevan tapauksen yksityiskohdista. Tällöin on vaarana, että todistajalle esitetyt kysymykset tai annetut tiedot muokkaavat todistajan tulkintaa ja muistikuvia tapahtumista.
Etenkin ulkomailla – mutta myös Suomessa – tunnetaan nykyisin paljon tapauksia, joissa esimerkiksi johdattelu on johtanut vääriin tunnustuksiin tai todistajanlausuntoihin, taikka väärä silminnäkijätunnistus on johtanut syyttömän tuomitsemiseen.
Parannuskeinoja psykologisen tutkimuksen kautta
Henna Marjosola esittää tutkimuksessaan konkreettisia toimia, joiden avulla todistajankertomusten luotettavuutta ja niiden arvioinnin laatua voitaisiin parantaa.
– Yksi esimerkki on vaikkapa yleinen oikeudenkäyntiperehdytys todistajan valmistelussa. Perehdytys yleisistä oikeudenkäyntiin liittyvistä seikoista voi vähentää todistajan kokemaa jännitystä, mikä voi parantaa muistisuoritusta todistajankuulustelussa.
Koska johdattelu, sosiaalinen painostaminen ja vaikeaselkoiset kysymykset ovat todistajankertomukselle vahingollisia, on vastaavasti perusteltua esittää näiden keinojen rajoittamista. Etenkään ennen oikeudenkäyntiä suoritettavassa valmistelussa ei tällaisia keinoja tulisi sallia missään tilanteessa.
Todistajankertomuksen arvioinnin laatua voidaan puolestaan parantaa pohtimalla kertomukseen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitäja tukeutumalla tässä tieteellisesti tutkittuihin todistajanpsykologisiin kokemussääntöihin.
Toistaiseksi oikeudenkäyntiprosesseissa ei ole monilta osin osattu hyödyntää psykologista tutkimusta ja sen tarjoamaa tietoa mm. yksilön käyttäytymisestä, tulkinnoista, muistista ja päättelykeinoista riittävän hyvin. Mutta myös tutkimuksen puolella olisi vielä paljon työtä tehtäväksi, sillä Suomessa on toistaiseksi hyvin vähän oikeustieteellistä tutkimusta, jossa on hyödynnetty oikeus- ja todistajanpsykologista näkökulmaa. Esimerkiksi todistajan valmistelua ei ylipäänsä ole Suomessa aiemmin tutkittu juuri lainkaan, kuten ei myöskään inhimilliseen päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden vaikutuksia todistajankertomuksen arviointiin. Tutkitun tiedon puute voi olla ongelma oikeusturvan kannalta.
– Yksilön oikeusturvan kannalta on keskeistä, että oikeudenkäynnissä esitetty näyttö on mahdollisimman luotettavaa ja se arvioidaan oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja perusteellisesti. Kyse on viime kädessä jokaisen oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, Marjosola korostaa.
Lisätietoa väitöstilaisuudesta:
OTM, VT Henna Marjosola väittelee 15.10.2021 klo 12 aiheesta ”Todistajankertomuksen luotettavuus: Henkilötodistelun selvittäminen, vastaanottaminen ja arviointi oikeuspsykologisen tutkimuksen valossa”. Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Yhteyshenkilöt
OTM, VT Henna Marjosola
henna.marjosola@helsinki.fi
p. 050 3807 301
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme