YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on jälleen maailman onnellisin maa. Vaasa sitä vastoin on asettanut tavoitteekseen olla maailman onnellisimman maan onnellisin kaupunki.

Kaupungin strategiaan kirjattua kunnianhimoista tavoitetta täytyy pystyä mittaamaan ja arvioimaan, ja siksi loppuvuonna 2020 toteutettiin kysely asukkaille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää vaasalaisten kokeman onnellisuuden tasoa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin tarjoamiin palveluihin. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 478 asukasta, ja vastaajista yli puolet oli 26-50-vuotiaita.

Tulosten perusteella vaasalaiset ovat koronan keskelläkin yllättävän onnellisia. Asteikolla 0-100, vaasalaisten onnellisuutta mittaava luku on 73.

‒ Vaasalaisten onnellisuus on hiukan korkeampi kuin mitä olen saanut aikaisemmissa tutkimuksissani. Keskiarvot eri otoksissa ovat yleensä vaihdelleet lukujen 68-70 välillä. Lisäksi vaasalaisista suurin osa sanoo ajattelevansa elämän palautuvan ennalleen koronan jälkeen, sanoo Vaasan kaupunkia onnellisuudessa luotsaava psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.

Tutkimuksen mukaan vaasalaisten onnellisuuden tunnetta vahvistavat mm. turvallinen asumisympäristö ja usko tulevaisuuteen. Liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta ovat selvästi yhteydessä onnellisuuteen.

Nuoret vähemmän onnellisia – onni on kuitenkin omissa käsissä

Kyselyn tulokset vastaavat valtakunnallisen Nuorisobarometrin tuloksia, joissa nousee esiin nuorten huonompi tilanne vanhempaan väestöön nähden. Kyselyn perusteella alle 25-vuotiaiden onnellisuutta mittaava luku oli 65, kun yli 50-vuotiaissa vastaava luku nousi 75,5 (asteikolla 0-100).

‒ Nuorten vastauksissa nousi selvästi esiin käsitys siitä, että onnellisuus on omissa käsissä. Negatiivisiksi asioiksi nuoret kokivat muun muassa tehokkuusvaatimukset, oman ujouden ja yleisen turvattomuuden tunteen, sanoo Ojanen.

Konkreettisia tekoja ja vinkkejä onnellisuuden lisäämiseksi

Kaupungin tuottamilla palveluilla on tärkeä rooli asukkaiden onnellisuuden edistämisessä, sillä kaupungin ydintehtävänä on asukkaiden hyvinvointi. Laaja kulttuuritarjonta, liikuntapalvelut, luontopolut ja koulutus ovat konkreettisia esimerkkejä palveluista, jotka vaikuttavat asukkaiden onnellisuuteen.

‒ Koska tavoite onnellisista asukkaista on kirjoitettu strategiaan, myös toimenpiteitä mietitään vahvasti tämä tavoite mielessä. Peruspalveluiden pitää olla kunnossa, mutta sen lisäksi haluamme aidosti, että asukkailla on hyvä olla, kertoo kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Tämän takia asukkaille on jaettu onnellisuusprofessori Ojasen vinkkejä siihen, miten jokainen voi itse edistää omaa onnellisuuttaan. Lisäksi Ojanen on pitänyt sekä kaupungin työntekijöille, että seudun asukkaille luennot onnellisuudesta.

‒ Tutkimuksen mukaan onnellisuusvinkeistä on ollut todellista hyötyä. Onnellisuusvinkkejä nähneistä yli 80 % kertoi ottaneensa niitä käyttöön ja koki niistä olleen myös hyötyä omassa elämässään. Tämä kertoo siitä, että vinkkien jakamista kannattaa jatkaa, iloitsee Ojanen.

Vinkit onnellisuuden edistämiseksi ovat yksinkertaisia, kaikkien ulottuvilla ja korona-aikaan sopivia, kuten esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja kirjojen lainaaminen.

‒ Hyvien tekojen tekeminen toiselle ihmiselle lisää tutkitusti onnellisuutta, ja tämä jos mikä on korona-aikaan sopiva konkreettinen teko, jossa onnellisuus jopa kertaantuu. Jos minulta kysytään yhtä onnellisuusvinkkiä, jota suosittelisin, niin se on juuri tämä. Tee hyvää toisille!

Toisten ihmisten seura, luonto ja kulttuuri auttavat alakuloon

Tutkimuksessa kysyttiin myös asukkaiden omia keinoja, jotka helpottavat alakuloista oloa.

‒ Toisten ihmisten seura ja luonnossa liikkuminen nousivat kärkeen. Kolmanneksi eniten onnellisuuden tunnetta ammennettiin kulttuurista. On ilahduttavaa, kuinka paljon omia keinoja mielialan parantamiseen vaasalaisilla tuntuu olevan, kertoo Ojanen.

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen toteaa, että vaikeuksien keskelläkin vaasalaisilla on kyky nähdä elämässä hyviä puolia.

‒ Vaikka osa vaasalaisista kohtaakin elämässään vaikeuksia ja ongelmia, on koettu hyvinvointi silti korkealla tasolla. Tämä kertoo vaasalaisten hyvästä sopeutumiskyvystä. Elämässä on kuitenkin riittävästi myönteisiä asioita, jotka sitten vähentävät vaikeuksien ja ongelmien kokemuksen tunnetta, tiivistää Ojanen.

Taustaa ja tietoa tutkimuksesta:

Tutkimus toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselynä 6.-20.12.2020. Kyselyyn vastasi 478 vaasalaista kaikista ikäryhmistä. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä, joten kyseessä ei ole satunnaisotos. Vertailu kaupunkilaisia kuvaaviin keskeisiin taustamuuttujiin (koulutus, ikä ja ammatti) kuitenkin osoitti, että tulokset edustavat hyvin vaasalaisia.

Ikäjakaumaltaan vastaajien jakauma kuvaa melko hyvin vaasalaisten ikäjakaumaa. Naiset sen sijaan olivat kyselyssä yliedustettuina, mikä on normaalia avoimissa kyselytutkimuksissa. Kyselyn aihe saattoi olla myös sellainen, joka kiinnosti enemmän naisia.

Kyselyn analyysin suoritti onnellisuutta tutkiva emeritusprofessori Markku Ojanen. Kysely tullaan toistamaan loppuvuodesta 2021, jotta voidaan seurata asukkaiden onnellisuuden kehittymistä.