Vuokrataso kasvoi Vaasassa kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoden takaisesta 0,6 prosentilla. Yksiöiden ja kaksioiden vuokrat kasvoivat vajaalla prosentilla, mutta kolmioiden ja suurempien asuntojen vuokrataso puolestaan laski 0,2 prosentilla. Suurempien asuntojen heikko vuokrakehitys (+1,1 %) viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla on silmiinpistävää verrattuna yksiöiden (+5 %) ja kaksioiden (+6 %) vuokrakehitykseen.

Vuokrataso on Vaasassa (12,6 €/m²) Seinäjokea (11,9 €/m²) hieman korkeampi. Järjestys kuitenkin vaihtelee huoneistotyypeittäin. Vaasassa yksiöiden vuokrataso on selvästi korkeampi ja kolmioiden taas matalampi Seinäjokeen verrattuna.

”Vaasa on väkilukuun suhteutettuna Suomen suurin korkeakoulukaupunki. Lähes joka viides kaupunkilainen on korkeakouluopiskelija. Opiskelijakaupungissa kysyntä pienistä asunnoista on ollut selkeästi suurempia asuntoja vahvempaa. Asukasluvun kasvu pysähtyi vuonna 2015 muun muassa teollisuuden irtisanomisten seurauksena. Nollakasvun seurauksena suurempien perheasuntojen kysyntä on ollut heikkoa”, toteaa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Vuokraovi.com-sivustolla ilmoitettujen yksiöiden kokonaisvuokran mediaani oli Vaasassa 530 euroa. Vuokrapyynnit olivat keskimäärin välillä 450–580 euroa. Vertailun vuoksi Seinäjoella yksiöiden ilmoitusten kokonaisvuokrien mediaani oli 510 euroa.

Huhti-toukokuun vuokrailmoitusten vuokrapyynneissä on alkuvuoteen verrattuna nähtävissä laskua yksiöissä ja kasvua kolmioissa. Yksiöiden osalta muutosta voi selittää opiskelijakaupungin normaali kausivaihtelu, jossa vuokrapyynnit ovat laskeneet yksiöissä alkuvuodesta ja nousseet vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Kolmioiden osalta lyhyen aikavälin havainnot viittaisivat vuokrien laskun taittumiseen. Vaikka kolmioiden vuokrakehitys on ollut Vaasassa heikkoa, voidaan 18 päivän keskimääräistä markkinointiaikaa vuonna 2019 pitää lyhyehkönä verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin.

”Vaasalla on paljon valttikortteja. Vahva energiasektori, korkeakoulut ja seudun korkea työllisyys luovat hyvät edellytykset kaupungin kehitykselle. Kaupungin kasvulukemat ovat hyvistä lähtökohdista huolimatta olleet viime vuosina vaatimattomat verrattuna esimerkiksi nopeasti kasvavan Seinäjoen kehitykseen. Seinäjoen asukasluku on kirimässä nykykehityksellä Vaasan rinnalle vuonna 2035. Vaikka väkiluku ei ole kasvanut viime vuosina, on Vaasa kasvanut sisäänpäin. Tulevina vuosina kaupungissa korostuukin edelleen keskustan ja keskustaan liittyvien ydinalueiden kehittäminen ja täydennysrakentamisen mahdollistaminen”, Rokkanen toteaa.