Suomen Pankki

Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa

Jaa

Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista.

Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä.

Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn.

Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. "Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa", kiteyttää pääjohtaja Olli Rehn. "Edelleen on tarve tehdä sellaisia vaikuttavia toimia, joilla Suomen työllisyysaste saadaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle."

Julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti koronapandemian aikana, ja odotettavissa on velan kasvun jatkuminen akuutin kriisin väistymisen jälkeen. "Kun suhdanne on ennusteen mukaan ensi vuonna aiempaa parempi ja talous kasvaa, finanssipolitiikka tulisi kääntää julkisen talouden kestävyyttä kohentavaan suuntaan. Paluu menokehykseen ilman turhaa viivettä on keskeistä julkisen talouden kestävyyden ja kehysjärjestelmän uskottavuuden kannalta", sanoo pääjohtaja Rehn.

Euroalueella talous on kohentumassa pandemian väistymisen myötä. Yritysten ja kotitalouksien luottamus on selvästi vahvistunut. Inflaatio on nopeutunut yksittäisten ja tilapäisten tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi, mutta laajempaa hintojen nousua ei ole euroalueella havaittavissa. Koronatilanne varjostaa yhä näkymiä, ja vapaata kapasiteettia on runsaasti.

EKP:n neuvosto päätti kesäkuun 2021 kokouksessaan jatkaa pandemiaan liittyviä arvopaperiostoja ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka tai kunnes koronaviruspandemian kriisivaiheen katsotaan päättyneen. "Rahapolitiikan ostoja tehdään joustavasti ja niiden avulla torjutaan pandemian inflaatiota heikentävää vaikutusta ja tuetaan talouskasvua. Suotuisat rahoitusolot ovat keskeinen edellytys euroalueen talouden toipumiselle", selventää pääjohtaja Olli Rehn.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye