Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa
Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista.
Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä.
Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn.
Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. "Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa", kiteyttää pääjohtaja Olli Rehn. "Edelleen on tarve tehdä sellaisia vaikuttavia toimia, joilla Suomen työllisyysaste saadaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle."
Julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti koronapandemian aikana, ja odotettavissa on velan kasvun jatkuminen akuutin kriisin väistymisen jälkeen. "Kun suhdanne on ennusteen mukaan ensi vuonna aiempaa parempi ja talous kasvaa, finanssipolitiikka tulisi kääntää julkisen talouden kestävyyttä kohentavaan suuntaan. Paluu menokehykseen ilman turhaa viivettä on keskeistä julkisen talouden kestävyyden ja kehysjärjestelmän uskottavuuden kannalta", sanoo pääjohtaja Rehn.
Euroalueella talous on kohentumassa pandemian väistymisen myötä. Yritysten ja kotitalouksien luottamus on selvästi vahvistunut. Inflaatio on nopeutunut yksittäisten ja tilapäisten tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi, mutta laajempaa hintojen nousua ei ole euroalueella havaittavissa. Koronatilanne varjostaa yhä näkymiä, ja vapaata kapasiteettia on runsaasti.
EKP:n neuvosto päätti kesäkuun 2021 kokouksessaan jatkaa pandemiaan liittyviä arvopaperiostoja ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka tai kunnes koronaviruspandemian kriisivaiheen katsotaan päättyneen. "Rahapolitiikan ostoja tehdään joustavasti ja niiden avulla torjutaan pandemian inflaatiota heikentävää vaikutusta ja tuetaan talouskasvua. Suotuisat rahoitusolot ovat keskeinen edellytys euroalueen talouden toipumiselle", selventää pääjohtaja Olli Rehn.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Bank of Finland’s interim forecast: Sticky recovery in Finland’s economy16.9.2024 11:01:00 EEST | Press release
According to the Bank of Finland’s interim forecast, published today, the Finnish economy will contract by 0.5% for the full year 2024, and the recovery will be slow. The economy will then grow by 1.1% in 2025. Growth will gather pace somewhat in 2026, rising to 1.8%. In the early part of this year, growth in the Finnish economy was subdued. Private consumption and private investment have been weak, and the fragile economic growth has relied on exports and public demand. The labour market has felt the effects of the sluggish economy, and inflation has slowed considerably. The recovery of the Finnish economy in the immediate years ahead will be underpinned by various factors. Purchasing power will be supported by an improvement in employment, a moderate inflation rate and a rise in earnings. In addition, the export outlook will benefit from a strengthening of the euro area economy. Household and business confidence is expected to be restored gradually, and the financial markets are anti
Finlands Banks interimsprognos: Ekonomin repar sig långsamt16.9.2024 11:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Finlands Banks interimsprognos, som publicerats idag, krymper den finländska ekonomin med 0,5 % under 2024 och återhämtningen går långsamt. År 2025 växer ekonomin med 1,1 %. Under 2026 stärks tillväxten något, till 1,8 %. Den ekonomiska tillväxten i Finland har varit dämpad under början av året. Den privata konsumtionen och de privata investeringarna har utvecklats svagt, och den sköra tillväxten har vilat på exporten och den offentliga efterfrågan. Arbetsmarknaden har drabbats av den svaga konjunkturen och inflationen har bromsat in betydligt. Olika faktorer stöder återhämtningen i den finländska ekonomin under de närmaste åren. Stigande sysselsättning, måttlig inflation och ökade inkomster stärker köpkraften. Dessutom förbättras exportutsikterna av den ekonomiska uppgången i euroområdet. Hushållens och företagens förtroende uppskattas sakta återhämta sig och finansmarknaden väntar sig att räntorna gradvis sjunker. Inflation och arbetslöshet Uppgången i konsumentpriserna har ma
Suomen Pankin väliennuste: Talouden toipuminen on tahmeaa16.9.2024 11:01:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin tänään julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024 ja elpyminen on hidasta. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,1 prosenttia. Kasvu voimistuu hieman vuonna 2026, 1,8 prosenttiin. Suomen talous on kasvanut alkuvuonna vaimeasti. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit ovat kehittyneet heikosti, ja vienti sekä julkinen kysyntä ovat kannatelleet haurasta kasvua. Työmarkkinat ovat kärsineet heikosta suhdanteesta, ja inflaatio on hidastunut merkittävästi. Eri tekijät tukevat Suomen talouden toipumista lähivuosina. Työllisyyden koheneminen, maltillinen inflaatio ja ansioiden nousu kasvattavat ostovoimaa. Lisäksi vientinäkymiä parantaa euroalueen talouden vahvistuminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamuksen arvioidaan elpyvän vähitellen, ja rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkojen laskevan asteittain. Inflaatio ja työttömyys Kuluttajahintojen nousu on hidastunut Suomessa laaja-alaisesti vuonna 2024. Suomen Pankin inflaatioennuste kuluvalle v
Eurosystemets penningpolitiska beslut12.9.2024 15:21:00 EEST | Uutinen
ECB:s pressmeddelande 12 september 2024 ECB-rådet beslutade idag att sänka räntan på inlåningsfaciliteten – den ränta med vilken den penningpolitiska inriktningen styrs – med 25 punkter. Baserat på ECB-rådets uppdaterade bedömning av inflationsutsikterna, dynamiken i underliggande inflation och styrkan i den penningpolitiska transmissionen är det nu lämpligt att ta ett nytt steg för att lätta på graden av penningpolitiska restriktioner. Nya inflationsdata har inkommit i stort sett som förväntat och de senaste prognoserna från ECB:s experter bekräftar de tidigare inflationsutsikterna. Inflationen ses nu i genomsnitt ligga på 2,5 % 2024, 2,2 % 2025 och 1,9 % 2026, precis som i prognoserna från juni. Inflationen väntas öka igen under senare delen av detta år, delvis på grund av att kraftiga nedgångar i energipriser väntas försvinna från årstakten. Inflationen bör därefter sjunka mot vårt mål under det andra halvåret nästa år. Vad gäller kärninflationen har prognoserna för 2024 och 2025 re
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä12.9.2024 15:21:00 EEST | Uutinen
EKP:n lehdistötiedote 12.9.2024 EKP:n neuvosto päätti tänään laskea talletuskorkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Korkoa lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä. EKP:n neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään. Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhd
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme