Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa
Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista.
Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä.
Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn.
Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. "Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa", kiteyttää pääjohtaja Olli Rehn. "Edelleen on tarve tehdä sellaisia vaikuttavia toimia, joilla Suomen työllisyysaste saadaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle."
Julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti koronapandemian aikana, ja odotettavissa on velan kasvun jatkuminen akuutin kriisin väistymisen jälkeen. "Kun suhdanne on ennusteen mukaan ensi vuonna aiempaa parempi ja talous kasvaa, finanssipolitiikka tulisi kääntää julkisen talouden kestävyyttä kohentavaan suuntaan. Paluu menokehykseen ilman turhaa viivettä on keskeistä julkisen talouden kestävyyden ja kehysjärjestelmän uskottavuuden kannalta", sanoo pääjohtaja Rehn.
Euroalueella talous on kohentumassa pandemian väistymisen myötä. Yritysten ja kotitalouksien luottamus on selvästi vahvistunut. Inflaatio on nopeutunut yksittäisten ja tilapäisten tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi, mutta laajempaa hintojen nousua ei ole euroalueella havaittavissa. Koronatilanne varjostaa yhä näkymiä, ja vapaata kapasiteettia on runsaasti.
EKP:n neuvosto päätti kesäkuun 2021 kokouksessaan jatkaa pandemiaan liittyviä arvopaperiostoja ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka tai kunnes koronaviruspandemian kriisivaiheen katsotaan päättyneen. "Rahapolitiikan ostoja tehdään joustavasti ja niiden avulla torjutaan pandemian inflaatiota heikentävää vaikutusta ja tuetaan talouskasvua. Suotuisat rahoitusolot ovat keskeinen edellytys euroalueen talouden toipumiselle", selventää pääjohtaja Olli Rehn.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme