Väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu nostavat riman korkealle talouspolitiikassa

Suomen talous toipuu pandemiasta ripeästi. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista. Näin siitä huolimatta, että tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii yhä sen vaikutuksista.

Pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä tekijät rajoittavat kokonaistuotantoa ja sen myötä julkisen talouden velanhoitokykyä.

Tuottavuuteen liittyy yritysten tuotannollisten investointien vaimeus. "Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää", toteaa pääjohtaja Olli Rehn.

Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. "Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa", kiteyttää pääjohtaja Olli Rehn. "Edelleen on tarve tehdä sellaisia vaikuttavia toimia, joilla Suomen työllisyysaste saadaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle."

Julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti koronapandemian aikana, ja odotettavissa on velan kasvun jatkuminen akuutin kriisin väistymisen jälkeen. "Kun suhdanne on ennusteen mukaan ensi vuonna aiempaa parempi ja talous kasvaa, finanssipolitiikka tulisi kääntää julkisen talouden kestävyyttä kohentavaan suuntaan. Paluu menokehykseen ilman turhaa viivettä on keskeistä julkisen talouden kestävyyden ja kehysjärjestelmän uskottavuuden kannalta", sanoo pääjohtaja Rehn.

Euroalueella talous on kohentumassa pandemian väistymisen myötä. Yritysten ja kotitalouksien luottamus on selvästi vahvistunut. Inflaatio on nopeutunut yksittäisten ja tilapäisten tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi, mutta laajempaa hintojen nousua ei ole euroalueella havaittavissa. Koronatilanne varjostaa yhä näkymiä, ja vapaata kapasiteettia on runsaasti.

EKP:n neuvosto päätti kesäkuun 2021 kokouksessaan jatkaa pandemiaan liittyviä arvopaperiostoja ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka tai kunnes koronaviruspandemian kriisivaiheen katsotaan päättyneen. "Rahapolitiikan ostoja tehdään joustavasti ja niiden avulla torjutaan pandemian inflaatiota heikentävää vaikutusta ja tuetaan talouskasvua. Suotuisat rahoitusolot ovat keskeinen edellytys euroalueen talouden toipumiselle", selventää pääjohtaja Olli Rehn.

• Esityskalvot 15.6.2021, pääjohtaja Olli Rehn
• Euro ja talous -julkaisusivusto