Vaikean aivovamman saanut potilas toipuu aiempaa useammin omatoimiseksi
Vaikean, teho-osastolla hoidettavan aivovammapotilaan ennuste on usein huono; noin puolet potilaista menehtyy tai jää pysyvästi vammautuneeksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen onkin toteutettu useita aivovammapotilaiden ennusteen parantamiseen tähtääviä kokeellisia interventiotutkimuksia, kuitenkin pääosin ilman mainittavia tuloksia. Samanaikaisesti potilasmateriaalin on kuvattu muuttuneen iäkkäämmäksi ja pitkäaikaissairauksien ja -lääkitysten vuoksi vaikeammin hoidettaviksi.
– Näistä syistä halusimme selvittää, onko potilaiden ennuste viime vuosikymmeninä parantunut, kertoo neurokirurgisen tehovalvontaosaston ylilääkäri, dosentti Jari Siironen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Tutkijat analysoivat yli 3 000 teho-osastolla aivovamman vuoksi hoidetun potilaan sairauskertomustiedot ja kuvantamistutkimukset; potilaita oli hoidettu Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1999 – 2015.
Potilaiden kuolleisuudessa ei tapahtunut tutkitun ajanjakson aikana juurikaan muutoksia, mutta eloonjääneiden potilaiden ennuste parani.
– Tulokset osoittavat, että potilaiden todennäköisyys toipua vamman jälkeen omatoimiseksi on tutkimusjakson aikana parantunut huomattavasti, kertoo LK Matias Lindfors, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että iäkkäiden ja ilman leikkausta hoidettujen potilaiden osuus lisääntyi tutkimusjakson aikana merkittävästi. Merkillepantavaa tuloksissa oli se, että ennuste parani etenkin potilailla, joita ei hoidettu leikkauksella.
– Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että valikoitu osa potilaista voidaan hoitaa menestyksekkäästi ilman kirurgisia toimenpiteitä, toteaa kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj ja selventää:
– Kallon sisäiseen kirurgiaan liittyy etenkin kriittisesti sairaita potilaita hoidettaessa merkittäviä riskejä, ja varsinkin monella iäkkäällä potilaalla nämä riskit voivat olla hyötyjä suuremmat.
Hoitotulosten paranemisen taustalta ei löydy jotain tiettyä yksittäistä syytä, sanoo Raj.
– Kysymys on koko hoitoprosessin paranemisesta ja tehostumisesta, ensihoidosta kuntoutukseen asti.
Huomattavalle osalle vaikean aivovamman saaneista potilaista voi näennäisesti hyvästä toipumisesta huolimatta jäädä merkittäviä työkykyyn vaikuttavia ja elämää rajoittavia jälkiseuraamuksia.
– Omatoimiseksi toipuminen ei välttämättä tarkoita, että potilas toipuisi täysin ennalleen. Tarvitaan lisää tutkimustietoa toipumisen muista osa-alueista, jotta aivovammapotilaiden kuntoutusta voidaan kehittää niin, että ne vastaavat paremmin jokaisen potilaan yksilöllisiin tarpeisiin, Lindfors huomauttaa.
WHO: Aivovammat merkittävimpiä kuolleisuuden ja sairastavuuden aiheuttajia
Tapaturmainen aivovamma on maailmanlaajuisesti merkittävä kuolleisuutta ja sairastavuutta aiheuttava ongelma, ja se on myös Suomessa nuorten aikuisten yleisin välitön kuolinsyy. Ilmaantuvuus kasvaa länsimaissa etenkin väestön ikääntymisen myötä, muualla maailmassa taas lisääntyvät liikenneonnettomuuksien aiheuttamat aivovammat. WHO onkin arvioinut, että aivovammat tulevat lähivuosina olemaan yksi merkittävimmistä kuolleisuuden ja pitkäaikaissairauksien aiheuttajista.
Lisätietoja:
Dosentti Rahul Raj, Helsingin yliopisto ja HUS neurokirurgian klinikka
Puh. 050 427 2516
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
LK Matias Lindfors, Helsingin yliopisto
Puh. 045 113 6768
Sähköposti: matias.lindfors@helsinkif.i
Viite: Temporal changes in outcome following intensive care unit treatment after traumatic brain injury: a 17-year experience in a large academic neurosurgical centre. Matias Lindfors, Juho Vehviläinen, Jari Siironen, Riku Kivisaari, Markus B. Skrifvars & Rahul Raj.The European Journal of Neurosurgery. Acta Neurochir (Wien). 2018 Sep 7. doi: 10.1007/s00701-018-3670-1.
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
@PviLe
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme