Vaikeasti hoidettavasta munasarjasyövästä löytyi uusia alatyyppejä – voi auttaa löytämään uusia hoitokeinoja
Munasarjasyöpään menehtyy Suomessa vuosittain noin 400 naista, ja Euroopassa yli 40 000 naista. Munasarjasyöpä on geneettisesti hyvin monimuotoinen sairaus, minkä vuoksi sen tutkiminen ja hoitaminen on poikkeuksellisen hankalaa. Erityisen huono ennuste on sairauden alatyypillä, huonosti erilaistuneella seroosilla munasarjasyövällä (Ovarian high grade serous carcinoma, HGSC). Tätä alatyyppiä sairastavista alle 40 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
Tutkijat pystyivät jakamaan munasarjasyövän kasvaimet kolmeen ryhmään niiden genomin muutosten perusteella. Ryhmät eroavat toisistaan solun sisäisissä signaalinvälitysreiteissä, kasvaimien kasvutavoissa ja tavassa, jolla kasvaimet reagoivat hoitoon. Tulokset voivat auttaa kohdentamaan munasarjasyövän hoitoja entistä tarkemmin ja auttaa munasarjasyöpää sairastavia potilaita.
– Aiemmissa tutkimuksissa ei ole löydetty yleisesti hyväksyttyjä munasarjasyöpäkasvaimien alaryhmiä, jotka mahdollistaisivat kohdennetun hoidon samaan tapaan kuin esimerkiksi rintasyövässä. Tutkimuksemme on askel eteenpäin munasarjasyövän tehokkaiden, kohdennettujen hoitojen löytämiseksi, kertoo systeemibiologian professori Sampsa Hautaniemi Helsingin yliopistosta.
Kolme signaalinvälitysreittiä
Tutkijat analysoivat DECIDER-projektissa kerättyä syöpäkasvainten genomitietoa 148 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetulta potilaalta, jotka sairastivat munasarjasyöpää. Tutkijat jaottelivat kasvaimet kehittyviin, ylläpitäviin ja sopeutuviin sen mukaan, millaisessa kehitysvaiheessa ne olivat. Jaottelu perustui syöpäkasvainten tapaan levitä ja kehittyä etäpesäkkeissä. Syöpäpopulaatiot kasvoivat ryhmästä riippuen joko geneettisesti erilaisten tai samanlaisten solujen yhdistelmänä. Nämä yhdistelmät kehittyivät etäpesäkkeissä edelleen tai pysyivät samankaltaisina.
Tutkijat löysivät kunkin ryhmän kasvaimille ominaiset signaalinvälitysreitit, jotka tekevät näistä kasvaimista biologisesti erilaisia.
– Useisiin näistä on jo olemassa kohdennettuja, kliinisessä käytössä olevia lääkkeitä. Osoitimme, että yksi signaalinvälitysreitti, PI3K/AKT, on erityisen tärkeä osalle potilaista. Tämän reitin tärkeys on ollut tiedossa, mutta sitä ei tiedetty, ketkä todennäköisimmin vastaavat tähän signaalinvälitysreittiin kohdistettuun hoitoon. Tulostemme perusteella pystymme paremmin löytämään sen osajoukon potilaita, jotka todennäköisesti hyötyvät hoidosta, toteaa tutkijatohtori Jaana Oikkonen Helsingin yliopistosta.
Kasvaimen evoluutiota kannattaa tutkia
Tutkimuksen näkökulma on syöpäkasvaimen evoluutiossa eli siinä, miten kasvain kehittyy ja leviää uusiksi etäpesäkkeiksi. Lähestymistapa on munasarjasyövän tutkimuksessa tärkeä, koska tämänhetkinen tieto perustuu pitkälti näyte- tai potilasmäärältään pieniin tutkimuksiin.
– Analysoimamme aineisto oli tähän mennessä yksi suurimmista, ellei suurin, munasarjasyöpäkasvainten näytemäärä. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että Suomessa pystytään tekemään huippututkimusta pienestä väestöstä huolimatta, Hautaniemi sanoo.
– Tuloksemme tuovat järjestystä munasarjasyövän genomiseen kaaokseen. Nyt koko tutkimuskenttä pääsee nopeammin eteenpäin, ja hoitojen kohdentaminen helpottuu. Toki tekemistä on vielä jäljellä. Lisätutkimusta on tekeillä esimerkiksi siitä, miten voimme mahdollisimman helposti luokitella potilaat löydettyihin kolmeen ryhmään, kertoo tutkijatohtori Alexandra Lahtinen Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan, Turun yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistutkimuksen tulokset julkaistiin toukokuussa Cancer Cell -tiedelehdessä.
Julkaisu:
Alexandra Lahtinen, Kari Lavikka, Anni Virtanen, Yilin Li, Sanaz Jamalzadeh, Aikaterini Skorda, Anna Røssberg Lauridsen, Kaiyang Zhang, Giovanni Marchi, Veli-Matti Isoviita, Valeria Ariotta, Oskari Lehtonen, Taru A. Muranen, Kaisa Huhtinen, Olli Carpén, Sakari Hietanen, Wojciech Senkowski, Tuula Kallunki, Antti Häkkinen, Johanna Hynninen, Jaana Oikkonen, Sampsa Hautaniemi, Evolutionary states and trajectories characterized by distinct pathways stratify patients with ovarian high grade serous carcinoma, Cancer Cell, 2023, https://doi.org/10.1016/j.ccell.2023.04.017.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sampsa Hautaniemi
Systeemibiologian professori, Helsingin yliopisto
sampsa.hautaniemi@helsinki.fi
0503364765
Jaana Oikkonen
Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
jaana.oikkonen@helsinki.fi
0405493094
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme