Vaikuta Läntisen Suomen vesihuollon tulevaisuuteen (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa)
Läntisen Suomen vesihuoltostrategia on laadittu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjamaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueille kaikkien vesihuoltotoimijoiden yhteiseksi strategiaksi. Strategian tavoitteena on turvata laadukas, toimiva, erilaisiin riskeihin varautunut, energiatehokas ja kohtuuhintainen vesihuolto Läntisen Suomen asukkaille vuonna 2050.
Läntisen Suomen vesihuolto ensiluokkaista vuonna 2050
Strategiassa laadittiin visio ja tavoitetilat, joihin vesihuollon kehittämisessä pyritään vuoteen 2050 mennessä. Vision mukaan vuonna 2050 Läntisen Suomen vesihuoltopalvelut ovat ensiluokkaisia ja reagoivat toimintaympäristön muutoksiin.
Tavoitetilaa on kuvattu neljällä pääteemalla:
- Vesihuollon arvo yhteiskunnan elintärkeänä toimintona on tunnistettu ja vastuu koetaan yhteiseksi. Vesihuolto huomioidaan kaikessa alueen kehittämisessä ja varautumisessa. Vesihuollon kehittämisen ja ohjauksen tulee olla asiantuntevaa ja tavoitteellista ja vesihuoltoon tulee varata riittävät taloudelliset resurssit.
- Kaikille vesihuollon asiakkaille on varmistettu turvallinen ja laadukas vesihuolto. Käytettävä talousvesi on laadultaan korkeatasoista ja jätevesien käsittely tehokasta sekä vesihuollon omaisuuden hallinta on kestävää. Lisäksi vesihuoltopalveluiden tulee toimia kaikissa olosuhteissa.
- Vesihuolto mahdollistaa alueen kehittymisen. Hyvillä vesivaroilla, tehokkaalla jätevesien käsittelyllä ja toimivilla vesihuoltopalveluilla mahdollistetaan alueen elinkeinotoiminnan kehittyminen. Vesihuolto mahdollistaa uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia. Vesivarat ovat hyvälaatuisia ja niiden virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolisia.
- Alue on monipuolisen vesiosaamisen ja kestävän vesihuoltotoiminnan edelläkävijä. Alueen vesihuolto-osaaminen on laaja-alaista ja jatkuvasti kehittyvää. Osaaminen on vahvaa eri toiminnan tasoilla ja se tukeutuu uusimman teknologisen ja tietoteknisen osaamisen hallintaan sekä ennakointiin. Vesihuolto on muuntautumiskykyistä, energiatehokasta ja hiilineutraalia.
Keväällä pidettyjen sidosryhmätilaisuuksien pohjalta valittiin kuusi painopistealuetta, joiden pohjalta työstettiin strategian tavoitteeseen tähtääviä toimenpiteitä. Nämä tärkeäksi koetut painopistealueet olivat: resurssit, vesihuolto-omaisuus, toimintavarmuus, osaaminen, terveys ja ympäristönsuojelu sekä energiaviisaus ja resurssitehokkuus.
Toimenpideohjelman avulla kohti parempaa vesihuoltoa
Nyt laaditussa strategian toteutumiseen tähtäävässä ensimmäisessä toimenpideohjelmassa, toimenpideohjelma 2030, on keskitytty seuraavan noin kymmenen vuoden sisällä toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin. Toimenpideohjelmaan tulevia toimenpiteitä esiteltiin syyskuun loppupuolella järjestetyissä sidosryhmätilaisuuksissa. Toimenpideohjelmaa muokattiin tilaisuudessa saadun palautteen perusteella.
Valmistuneessa toimenpideohjelmassa toimenpiteet on ryhmitelty kahdeksan eri keinovalikoiman alle. Keinoja ovat:
- Arvostuksen lisääminen ja vastuiden ymmärtäminen
- Yhteistyön lisääminen
- Vesihuolto-osaamisen lisääminen
- Laadukkaiden vesihuoltopalveluiden tuottaminen
- Kestävien ja muuntautumiskykyisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen
- Laitosten talouden vahvistaminen
- Lainsäädännön ja valvonnan kehittäminen
- Digitalisaation ja ostopalveluiden laajempi hyödyntäminen.
Palautetta strategiasta ja toimenpideohjelmasta voi antaa perjantaihin 19.11.2021 saakka strategian nettisivujen kautta:
www.ymparisto.fi/lantisensuomenvesihuoltostrategia2050.
Lisätietoja antaa:
Johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 890
Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 245
Johtava vesitalousasiantuntija Riitta Syvälä
Pirkanmaan ELY-keskus
puh. 0295 036 389
Vesihuoltoryhmän päällikkö Nico Karlström
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
puh. 0295 027 647
Sähköpostiosoittet muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.
Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme