Vaikuta Läntisen Suomen vesihuollon tulevaisuuteen (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa)
Läntisen Suomen vesihuoltostrategia on laadittu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjamaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueille kaikkien vesihuoltotoimijoiden yhteiseksi strategiaksi. Strategian tavoitteena on turvata laadukas, toimiva, erilaisiin riskeihin varautunut, energiatehokas ja kohtuuhintainen vesihuolto Läntisen Suomen asukkaille vuonna 2050.
Läntisen Suomen vesihuolto ensiluokkaista vuonna 2050
Strategiassa laadittiin visio ja tavoitetilat, joihin vesihuollon kehittämisessä pyritään vuoteen 2050 mennessä. Vision mukaan vuonna 2050 Läntisen Suomen vesihuoltopalvelut ovat ensiluokkaisia ja reagoivat toimintaympäristön muutoksiin.
Tavoitetilaa on kuvattu neljällä pääteemalla:
- Vesihuollon arvo yhteiskunnan elintärkeänä toimintona on tunnistettu ja vastuu koetaan yhteiseksi. Vesihuolto huomioidaan kaikessa alueen kehittämisessä ja varautumisessa. Vesihuollon kehittämisen ja ohjauksen tulee olla asiantuntevaa ja tavoitteellista ja vesihuoltoon tulee varata riittävät taloudelliset resurssit.
- Kaikille vesihuollon asiakkaille on varmistettu turvallinen ja laadukas vesihuolto. Käytettävä talousvesi on laadultaan korkeatasoista ja jätevesien käsittely tehokasta sekä vesihuollon omaisuuden hallinta on kestävää. Lisäksi vesihuoltopalveluiden tulee toimia kaikissa olosuhteissa.
- Vesihuolto mahdollistaa alueen kehittymisen. Hyvillä vesivaroilla, tehokkaalla jätevesien käsittelyllä ja toimivilla vesihuoltopalveluilla mahdollistetaan alueen elinkeinotoiminnan kehittyminen. Vesihuolto mahdollistaa uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia. Vesivarat ovat hyvälaatuisia ja niiden virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolisia.
- Alue on monipuolisen vesiosaamisen ja kestävän vesihuoltotoiminnan edelläkävijä. Alueen vesihuolto-osaaminen on laaja-alaista ja jatkuvasti kehittyvää. Osaaminen on vahvaa eri toiminnan tasoilla ja se tukeutuu uusimman teknologisen ja tietoteknisen osaamisen hallintaan sekä ennakointiin. Vesihuolto on muuntautumiskykyistä, energiatehokasta ja hiilineutraalia.
Keväällä pidettyjen sidosryhmätilaisuuksien pohjalta valittiin kuusi painopistealuetta, joiden pohjalta työstettiin strategian tavoitteeseen tähtääviä toimenpiteitä. Nämä tärkeäksi koetut painopistealueet olivat: resurssit, vesihuolto-omaisuus, toimintavarmuus, osaaminen, terveys ja ympäristönsuojelu sekä energiaviisaus ja resurssitehokkuus.
Toimenpideohjelman avulla kohti parempaa vesihuoltoa
Nyt laaditussa strategian toteutumiseen tähtäävässä ensimmäisessä toimenpideohjelmassa, toimenpideohjelma 2030, on keskitytty seuraavan noin kymmenen vuoden sisällä toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin. Toimenpideohjelmaan tulevia toimenpiteitä esiteltiin syyskuun loppupuolella järjestetyissä sidosryhmätilaisuuksissa. Toimenpideohjelmaa muokattiin tilaisuudessa saadun palautteen perusteella.
Valmistuneessa toimenpideohjelmassa toimenpiteet on ryhmitelty kahdeksan eri keinovalikoiman alle. Keinoja ovat:
- Arvostuksen lisääminen ja vastuiden ymmärtäminen
- Yhteistyön lisääminen
- Vesihuolto-osaamisen lisääminen
- Laadukkaiden vesihuoltopalveluiden tuottaminen
- Kestävien ja muuntautumiskykyisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen
- Laitosten talouden vahvistaminen
- Lainsäädännön ja valvonnan kehittäminen
- Digitalisaation ja ostopalveluiden laajempi hyödyntäminen.
Palautetta strategiasta ja toimenpideohjelmasta voi antaa perjantaihin 19.11.2021 saakka strategian nettisivujen kautta:
www.ymparisto.fi/lantisensuomenvesihuoltostrategia2050.
Lisätietoja antaa:
Johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 890
Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 245
Johtava vesitalousasiantuntija Riitta Syvälä
Pirkanmaan ELY-keskus
puh. 0295 036 389
Vesihuoltoryhmän päällikkö Nico Karlström
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
puh. 0295 027 647
Sähköpostiosoittet muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme