Vaikuta vesiin - kerro mielipiteesi vesienhoidosta ja tulvariskien hallinnasta

Vesien tilan parantaminen ja tulvariskien hallinta vaatii tekojen, rahan ja pitkäjänteisyyden lisäksi hyvää suunnittelua. ELY-keskusten laatimat ehdotukset suunnitelmiksi koskevat vuosia 2022–2027. Vesienhoidon tavoite on, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Tärkeimpänä tavoitteena ja suurimpana haasteena on ravinnekuormituksen alentaminen. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on ehkäistä ihmisille ja yhteiskunnallisesti tärkeille toiminnoille aiheutuvia vahinkoja. Kaikilla toimialoilla on mahdollisuuksia ja keinoja edistää kestävää vesien käyttöä ja samalla ihmisten ja luonnon hyvinvointia.

Ravinnekuormitusta vähentämällä edistetään vesienhoitoa

Vesienhoidon tavoitteena niin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa ja koko EU:ssa on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen pinta- ja pohjavesissä vuoteen 2027 mennessä. Pintavesien hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia.

Pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi on alueellemme suunniteltu ravinnekuormitusta vähentäviä valuma-aluetoimenpiteitä. Lisäksi on suunniteltu vesistökunnostuksia, jotka kohdistuvat suoraan jokiin, järviin ja rannikkovesiin. Suunnittelu on luonteeltaan yleispiirteistä. Toimenpiteet tarkentuvat mm kuulemispalautteen pohjalta ja varsinkin toimenpiteiden toteutusvaiheessa 2022–2027. Suunnitellut toimenpiteet löytyvät alueemme toimenpideohjelman luonnoksesta ja kuultavana olevasta vesienhoitosuunnitelmasta.

– Yli kaksi kolmasosaa alueemme jokivesistä on hyvää huonommassa tilassa, osa jopa huonossa tilassa, kertoo ryhmäpäällikkö Vincent Westberg. Tilaa ovat heikentäneet ja heikentävät mm. voimakas ravinnekuormitus, vesirakentamisen vaikutukset sekä useissa vesistöissä erityisesti happamien sulfaattimaiden ja maankuivatuksen aiheuttama happamuus ja korkeat metallipitoisuudet. Esimerkiksi fosforin kokonaiskuormitusta pitäisi alentaa nykyisestä lähes kolmannes. Muita haasteita ovat vesistöjen rakenteelliset muutokset, kuten esimerkiksi kalojen nousuesteet.

Järvet ovat pääosin tyydyttävässä tilassa, mutta myös välttävässä sekä toisaalta hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevia järviä löytyy. Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Rannikkovesien osalta sisäsaaristo on lähes kokonaan korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Sisäsaaristoalueiden tilaa heikentää jätevesien ja jokien tuoma ravinnekuormitus, jolle matalat ja suljetut saariston alueet ovat herkkiä.

Maankäytön suunnittelu ja omatoiminen varautuminen avainasemassa tulvariskien hallinnassa

Tulvariskien hallinnan tavoitteena on ehkäistä tulvista aiheutuvia vahinkoja ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, vesi- ja energiahuollon kaltaisille tärkeille toiminnoille, ympäristölle sekä taloudelle. Hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, joilla alueiden tulvariskiä pyritään vähentämään.

Suomen 22 merkittävästä tulvariskialueesta viisi sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella: Lapua Lapuanjoella, Ilmajoki–Seinäjoki ja Ylistaro–Koivulahti Kyrönjoella, Laihia–Tuovila–Runsor Laihianjoella sekä Lapväärtti Lapväärtin-Isojoella. Tulvakartoitusten perusteella on arvioitu, että kerran sadassa vuodessa toistuva tulva voi aiheuttaa näillä alueilla jopa kymmenien miljoonien eurojen vahinkoja ja uhata useita satoja ihmisiä. Tulva uhkaa merkittävästi myös liikenneyhteyksiä kaikilla merkittävillä tulvariskialueilla. Vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi merkittävä turvariskialue, on laadittu ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille 2022–2027. Suunnitelmiin toivotaan palautetta tulva-alueiden viranomaisilta, asukkailta sekä muilta asiasta kiinnostuneilta.

– Kaikissa parhaillaan nähtävillä olevissa suunnitelmaehdotuksissa painotetaan maankäytön suunnittelun ja omatoimisen varautumisen merkitystä, toteaa vesitalousasiantuntija Erika Saarenpää. Tulvariskit sähkö- ja tieliikenneyhteyksille on tuotu esiin entistä enemmän ja keskeisesti esillä ovat myös tulvatorjunnan toimenpiteet, yhteistyö ja tulvatiedottaminen. Lisäksi korostetaan pienimuotoisia toimenpiteitä vesien pitämiseksi valuma-alueilla, joita ovat mm. kosteikkojen rakentaminen, hulevesien hallinta sekä käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden muuttaminen kosteikoiksi.

Merenhoidolla parannetaan Itämeren tilaa

Helmikuun alussa kuultavaksi on julkaistu myös päivitetty merenhoitosuunnitelma, jonka avulla pyritään parantamaan Itämeren tilaa. Suunnitelma sisältää 65 eri merenhoidon toimenpidettä, jotka liittyvät esimerkiksi rehevöitymiseen, roskaantumiseen, vedenalaiseen meluun sekä merenpohjan fyysisiin vahinkoihin. Suunnitelmasta voi antaa palautetta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Odotamme innolla palautettasi! Asiakirjat löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Anna palautetta suunnitelmista

• osoitteessa lausuntopalvelu.fi
• sähköpostilla: kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi
• kirjeenä: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjaamo, PL 156, 60101 Seinäjoki