Vaikuttajaviestinnän ostaminen yleisintä elinkeinoelämän järjestöissä
Kyselyyn vastanneista elinkeinoelämän järjestöistä 46 prosenttia kertoi ostaneensa vaikuttajaviestinnän ammattilaisten palveluita. Toiseksi yleisimmin vaikuttajaviestintää ostivat julkisia laitoksia ja instituutioita edustavat järjestöt, joista lähes kolmasosa (31 prosenttia) osti sitä.
Noin joka neljäs ammattiliitto ja yleisiä tavoitteita kuten ihmisoikeuksia edistävä kansalaisjärjestö osti vaikuttajaviestintää. Harvimmin vaikuttajaviestintää ostivat tieteelliset ja ammatilliset seurat, urheilu- ja harrastusjärjestöt sekä erityisiä ihmisryhmiä edustavat kansalaisjärjestöt.
- Tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu sitä, että toimistot antavat kansalaisjärjestöille palveluja välillä ilmaiseksi, hyväntekeväisyytenä. Siksi saatoimme arvioida alakanttiin viestintätoimistojen käyttöä kansalaisjärjestöissä, tutkijatohtori Juho Vesa Helsingin yliopistosta sanoo.
- Tulokset ovat muutenkin suuntaa-antavia. Vastaajat ovat esimerkiksi voineet tarkoittaa vaikuttajaviestinnällä eri asioita.
Kysely lähetettiin suomalaisille etu- ja kansalaisjärjestöille vuodenvaihteessa 2015-2016, ja nyt analysoitu aineisto sisälsi noin tuhannen järjestön vastaukset.
Suurimmat summat noin miljoona euroa vuodessa
Järjestöt käyttivät vaikuttajaviestintään sitä enemmän rahaa, mitä suuremmat tulot niillä oli. Tulot eivät kuitenkaan näytä selittävän elinkeinoelämän eroa muihin järjestöihin.
- Elinkeinoelämä osti vaikuttajaviestinnän palveluja muita järjestöjä todennäköisemmin, vaikka järjestöjen tulot vakioitiin tilastollisissa analyyseissa, Vesa kertoo.
Elinkeinoelämän järjestöt eivät myöskään käyttäneet vaikuttajaviestintään suurimpia yksittäisiä vuosisummia. Suurimmat vuosittaiset summat, jopa noin miljoona euroa vuodessa, löytyivät muutamasta kansalaisjärjestöstä ja ammattiliitosta, kun taas elinkeinoelämän järjestöjen maksimi oli puoli miljoonaa. Yhteensä kyselyyn vastanneet järjestöt ilmoittivat ostaneensa vuonna 2014 vaikuttajaviestinnän palveluita 17 miljoonalla eurolla.
Selvä yhteys mediavaikuttamiseen
Tutkimuksen mukaan vaikuttajaviestinnän ostaminen liittyy järjestöillä erityisesti mediavaikuttamiseen. Mitä tärkeämpänä ne pitivät mediaan vaikuttamista, sitä todennäköisemmin ja enemmän rahaa ne käyttivät viestintätoimistojen palveluihin.
- Mediavaikuttaminen lienee erityisen haastavaa nykyisessä nopeatempoisessa ja monimutkaisessa mediaympäristössä, mikä saattaa lisätä viestintäkonsulttien tarvetta, Vesa arvioi.
Kun muut tekijät vakioitiin, vaikuttajaviestinnän ostaminen ei sen sijaan korreloinut sen kanssa, miten tärkeänä järjestöt pitivät suoria yhteydenottoja ministereihin, kansanedustajiin ja muihin päättäjiin.
- Tulos on kiinnostava, koska viestintätoimistot myyvät entisten poliitikkojen ja näiden avustajien osaamista siinä, miten suoria kontakteja päättäjiin voi hyödyntää. Tutkimuksesta ei voi päätellä, etteivätkö järjestöt käyttäisi näitäkin palveluja, mutta pyrkimys mediavaikuttamiseen näyttää olevan viestintätoimistojen käytön taustalla paljon vahvemmin.
- Voi olla, että konsulttiapua suorien päättäjäkontaktien hyödyntämiseen tarvitsevat järjestöjä enemmän muut organisaatiot, kuten yritykset, Vesa toteaa.
Näin tutkimus tehtiin
Suomalaisista etu- ja kansalaisjärjestöistä koottiin lista tutkimalla, mitkä järjestöt esiintyivät vuoden aikana sanomalehdissä, antoivat lausuntoja ministeriöille tai olivat jäseninä ministeriöiden työryhmissä tai kuultavina eduskunnan valiokunnissa. Lisäksi tehtiin systemaattisia hakuja internetissä. Kysely lähetettiin vuonna 2015 niille yli 3200 järjestölle, joiden sähköpostiosoite löytyi. Kyselyyn vastasi noin 1800 järjestöä, joista rajattiin pois muun muassa paikalliset järjestöt ja ne, jotka ilmoittivat, etteivät ne pyri vaikuttamaan julkiseen keskusteluun eivätkä poliittiseen päätöksentekoon. Myös pienimpiä summia vaikuttajaviestintään (50–2000 euroa vuodessa) käyttäneet järjestöt jätettiin analyysista pois. Nyt analysoitu aineisto sisälsi noin tuhannen järjestön vastaukset.
Lisätiedot:
Juho Vesa
Puh. 050 448 4305
juho.vesa@helsinki.fi
Julkaisu:
Vesa, Juho & Karimo, Aasa (2019). Buying media-savviness? Interest groups as clients of public affairs consultants. Interest Groups & Advocacy. https://rdcu.be/bPbAE
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme