Vailla työsuhdetta olevat äidit käyttävät kotihoidontukea muita pidempään, äitien omissa perusteluissa korostuvat hoivaihanteet
13.2.2023 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Tulokset selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin väestökyselyn avulla 1–2-vuotiaiden lasten äitien kotihoidon tuen käyttöä sekä käytön perusteluita. Kysely tehtiin keväällä 2022 eli ennen 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta.
Kotihoidon tuki on ollut suosittu tukimuoto perheiden keskuudessa: lähes 90 prosenttia perheistä käyttää tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona. Tukea on kuitenkin myös arvosteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta: tuen käyttäjistä ylivoimainen enemmistö on naisia, ja kotihoidon tuen on arvioitu heikentävän naisten asemaa työmarkkinoilla.
Joka neljäs äiti oli ilman työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa
Kyselyyn vastanneista äideistä joka neljännellä ei ollut äitiysvapaan alkaessa työsuhdetta tai he eivät olleet työelämässä lainkaan. Äidit, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa, käyttivät tai suunnittelivat käyttävänsä tukea pidemmän aikaa kuin äidit, jotka jäivät äitiysvapaalle työsuhteesta tai toimivat yrittäjinä.
”Työllisyystilanteen yleinen paraneminen voi heijastua myös äitien suunnitelmiin. Lapsen hoitamiselle kotihoidon tuella on olemassa houkutteleva vaihtoehto, jos äidillä on työpaikka, johon palata perhevapaan jälkeen”, sanoo Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen.
Kyselyyn vastanneista joka kuudes äiti ei aikonut käyttää lapsen hoitamiseen kotihoidon tukea lainkaan. Tukea käyttäneistä kolmannes oli ollut tai suunnitteli olevansa kotihoidon tuella yli 12 kuukautta eli yli lapsen kaksivuotispäivän.
Varhaiskasvatuksen laadun tai saatavuuden ongelmat harvinaisempi syy kotihoitoon
Äitien omissa perusteluissa työpaikan puuttumisella tai ammatin ja työkokemuksen puutteella ei ollut juuri merkitystä. Äidit kertoivat yleisimmin lapsen kotihoidon syyksi lapsen hoivaan liittyvät toiveet ja ihanteet, etenkin halun viettää aikaa lapsen kanssa. Moni myös piti kotihoitoa lapselle tärkeänä. Varsinkin työsuhteesta äitiysvapaalle jääneille lapsen kotihoito oli myös kaivattu tauko työelämästä.
Tyytymättömyys varhaiskasvatuksen laatuun oli harvinaisempi syy lapsen kotihoitoon samoin kuin sopivan hoitopaikan löytymisen ongelmat.
”Tämä yllätti, sillä viime aikoina julkisuudessa on käyty runsasta keskustelua varhaiskasvatuksen laadusta ja riittävästä resurssoinnista, minkä olisi voinut olettaa näkyvän myös lapsen kotihoidon perusteluissa”, pohtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi.
Pitkään kotihoidon tukea käyttävät ja vailla työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa olleet äidit pitivät kuitenkin muita äitejä useammin kotihoitoa tärkeänä sekä epäilivät varhaiskasvatuksen laatua.
”Osalle niistä äideistä, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille on heikompaa, lapsen kotihoidossa näyttääkin olevan kyse paitsi työtilanteen asettamista rajoista, myös kotihoidon tärkeyttä korostavista arvoista”, Närvi summaa.
Perhevapaakysely 2022 toteutettiin Kelan ja THL:n yhteistyönä. Kyselyn kohteena olivat vuosina 2019–2021 syntyneiden, kyselyhetkellä 10–33 kuukauden ikäisten eli noin 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmat. Sähköisesti toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1 827 äitiä keväällä 2022.
Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Kotihoidon tuki jäi uudistuksessa ennalleen, mutta sen uudistaminen on ollut esillä useaan otteeseen 2000-luvulla, myös esimerkiksi sosiaaliturvakomiteassa.
Kyselytutkimus kuuluu ”Työn muuttuvat muodot, perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen” -tutkimukseen, jonka toteuttavat THL ja Kelan tutkimus vuosina 2022–2024. Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta. Hankkeessa tutkitaan äitien ja isien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä perhevapaiden käyttöä, motiiveja ja esteitä.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Johanna Närvi
erikoistutkija, THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kela
puh. 050 559 9984
etunimi.sukunimi@kela.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
THL viikolla 5/202622.1.2026 15:06:28 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 27.1. Ennakkotiedot turvakotien ja Nollalinjan auttavan puhelimen asiakasmääristä vuonna 2025 julkaistaan. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 Uutiset to 29.1. Kansallisen rokotusohjelman TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset laajenevat uusille taudin riskialueille. Julkaisemme uudet rokotussuositukset sekä päivitettyä tietoa alueista, joilla omakustanteisia TBE-rokotuksia suositellaan paljon luonnossa liikkuville. Lisätiedot: elisa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme