Vailla työsuhdetta olevat äidit käyttävät kotihoidontukea muita pidempään, äitien omissa perusteluissa korostuvat hoivaihanteet
Tulokset selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin väestökyselyn avulla 1–2-vuotiaiden lasten äitien kotihoidon tuen käyttöä sekä käytön perusteluita. Kysely tehtiin keväällä 2022 eli ennen 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaauudistusta.
Kotihoidon tuki on ollut suosittu tukimuoto perheiden keskuudessa: lähes 90 prosenttia perheistä käyttää tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona. Tukea on kuitenkin myös arvosteltu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta: tuen käyttäjistä ylivoimainen enemmistö on naisia, ja kotihoidon tuen on arvioitu heikentävän naisten asemaa työmarkkinoilla.
Joka neljäs äiti oli ilman työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa
Kyselyyn vastanneista äideistä joka neljännellä ei ollut äitiysvapaan alkaessa työsuhdetta tai he eivät olleet työelämässä lainkaan. Äidit, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa, käyttivät tai suunnittelivat käyttävänsä tukea pidemmän aikaa kuin äidit, jotka jäivät äitiysvapaalle työsuhteesta tai toimivat yrittäjinä.
”Työllisyystilanteen yleinen paraneminen voi heijastua myös äitien suunnitelmiin. Lapsen hoitamiselle kotihoidon tuella on olemassa houkutteleva vaihtoehto, jos äidillä on työpaikka, johon palata perhevapaan jälkeen”, sanoo Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen.
Kyselyyn vastanneista joka kuudes äiti ei aikonut käyttää lapsen hoitamiseen kotihoidon tukea lainkaan. Tukea käyttäneistä kolmannes oli ollut tai suunnitteli olevansa kotihoidon tuella yli 12 kuukautta eli yli lapsen kaksivuotispäivän.
Varhaiskasvatuksen laadun tai saatavuuden ongelmat harvinaisempi syy kotihoitoon
Äitien omissa perusteluissa työpaikan puuttumisella tai ammatin ja työkokemuksen puutteella ei ollut juuri merkitystä. Äidit kertoivat yleisimmin lapsen kotihoidon syyksi lapsen hoivaan liittyvät toiveet ja ihanteet, etenkin halun viettää aikaa lapsen kanssa. Moni myös piti kotihoitoa lapselle tärkeänä. Varsinkin työsuhteesta äitiysvapaalle jääneille lapsen kotihoito oli myös kaivattu tauko työelämästä.
Tyytymättömyys varhaiskasvatuksen laatuun oli harvinaisempi syy lapsen kotihoitoon samoin kuin sopivan hoitopaikan löytymisen ongelmat.
”Tämä yllätti, sillä viime aikoina julkisuudessa on käyty runsasta keskustelua varhaiskasvatuksen laadusta ja riittävästä resurssoinnista, minkä olisi voinut olettaa näkyvän myös lapsen kotihoidon perusteluissa”, pohtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi.
Pitkään kotihoidon tukea käyttävät ja vailla työsuhdetta äitiysvapaan alkaessa olleet äidit pitivät kuitenkin muita äitejä useammin kotihoitoa tärkeänä sekä epäilivät varhaiskasvatuksen laatua.
”Osalle niistä äideistä, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille on heikompaa, lapsen kotihoidossa näyttääkin olevan kyse paitsi työtilanteen asettamista rajoista, myös kotihoidon tärkeyttä korostavista arvoista”, Närvi summaa.
Perhevapaakysely 2022 toteutettiin Kelan ja THL:n yhteistyönä. Kyselyn kohteena olivat vuosina 2019–2021 syntyneiden, kyselyhetkellä 10–33 kuukauden ikäisten eli noin 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmat. Sähköisesti toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1 827 äitiä keväällä 2022.
Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Kotihoidon tuki jäi uudistuksessa ennalleen, mutta sen uudistaminen on ollut esillä useaan otteeseen 2000-luvulla, myös esimerkiksi sosiaaliturvakomiteassa.
Kyselytutkimus kuuluu ”Työn muuttuvat muodot, perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen” -tutkimukseen, jonka toteuttavat THL ja Kelan tutkimus vuosina 2022–2024. Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta. Hankkeessa tutkitaan äitien ja isien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä perhevapaiden käyttöä, motiiveja ja esteitä.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Johanna Närvi
erikoistutkija, THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kela
puh. 050 559 9984
etunimi.sukunimi@kela.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n seuranta: Joka kolmas vanhuspalvelujen yksikkö on jo saavuttanut 0,7:n henkilöstömitoituksen23.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kolmannes vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on jo saavuttanut joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää asukasta kohti.
Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä23.3.2023 01:59:00 EET | Tiedote
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme