Vain harvoissa koronaan liittyvissä potilasvahinkoilmoituksissa kyse korvattavasta potilasvahingosta

Ratkaistuista tapauksista noin puolet (51 %) liittyi suoraan koronaan, eli potilaalla oli epäilty tai todettu koronatauti. Lopuissa tapauksista koronaepidemia vaikutti potilaan muuhun hoitoon, eli vahinkoilmoitus liittyi koronaan vain välillisesti.

Koronaan liittyvistä ratkaistuista vahinkoilmoituksista vain 10 prosenttia johti myönteiseen korvauspäätökseen. Näistä puolet liittyi koronanäytteenottoon, yksi hoidossa saatuun koronavirustartuntaan ja loput muiden sairauksien hoidossa tapahtuneisiin diagnoosi- tai hoitoviiveisiin.

‒ Syitä matalalle korvausprosentille on monia. Yksi keskeinen syy on se, että potilasvakuutuksen kautta ei korvata hoidon viiveestä aiheutunutta vahinkoa, jos sen on aiheuttanut terveydenhuollon resurssien rajallisuus ja hoidon kiireellisyys on arvioitu oikein, kertoo PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.

Koronaan liittyviä potilasvahinkoilmoituksia yleisimmin hoidon viivästymisestä

Tyypillisimmin koronaan liittyvissä potilasvahinkoilmoituksissa oli kyse siitä, että potilaan tarvitseman hoito viivästyi koronaepidemian vuoksi. Yli puolet ilmoitetuista viiveistä oli leikkaushoidon viiveitä. Vain yksittäisissä tapauksissa hoidon viivästyminen oli ainoa vahinkoilmoituksen syy. Yleensä potilas oli myös tyytymätön hoitonsa sisältöön ja/tai hoidosta aiheutuneisiin haittoihin.

Rokotuksiin liittyviä vahinkoilmoituksia oli tehty elokuun loppuun mennessä 14. Näistä suurin osa liittyi koronarokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.

‒ Asianmukaisesti annetun rokotteen aiheuttamia haittavaikutuksia ei korvata potilasvakuutuksesta. Niiden käsittely kuuluu lääkevahinkovakuutuksen puolelle, toteaa Welling.

Näytteenottoa koskevista vahinkoilmoituksista suurin osa koski näytteenoton komplikaatioita tai näytteenoton aiheuttamiksi epäiltyjä oireita. Asianmukaisesti toteutetuissa näytteenotoissa ilmenneet tavanomaiset komplikaatiot, kuten nenäverenvuoto, eivät johda korvauksiin.

‒ Muutamissa ilmoituksissa oli kyse siitä, että näytteenottotikku oli katkennut nenään. Nämä vahingot on korvattu sairaanhoitovälineen vikoina eli ns. laitevahinkoina.

Kokonaiskuva koronan vaikutuksista potilasturvallisuuteen vielä vajavainen

Kokonaiskuva koronaan liittyvistä potilasvahingoista muodostuu vasta vuosien päästä.

‒ Potilasvahinkoaineisto kertyy aina viiveellä. Aikaa vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti kolme vuotta siitä, kun vahinko on tullut tietoon. Näemme siis vasta vuosien kuluttua, onko koronaepidemia lisännyt esimerkiksi diagnoosi- ja hoitoviiveistä johtuvien potilasvahinkojen määrää, kuvailee Maiju Welling.

Koronaepidemia voi vaarantaa potilasturvallisuutta monin tavoin. Maailmalta ja Suomesta on jo tähän mennessä raportoitu diagnoosi- ja hoitoviiveiden lisääntymistä. Ammattilaiset ovat joutuneet tekemään töitä, joihin heillä ei ole ollut riittävää kokemusta tai koulutusta ja terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutus on kärsinyt.

Potilasturvallisuusuhkien lisäksi kriisitilanteessa piilee kuitenkin myös mahdollisuuksia parempaan.

‒ Infektioiden torjunta on parantunut ja etälääketiede sekä muut teknologian mahdollisuudet on valjastettu käyttöön aiempaa tehokkaammin. Terveydenhuollon eri toimijat ovat yhdistäneet voimiaan ja työskennelleet yhdessä. Kaiken kaikkiaan oppiminen ja muutosten aikaansaaminen on nopeutunut koronaepidemian myötä, summaa Welling.