
Vain kahdelta puolueelta täysi tuki maksuttomille terveyskeskuslääkärikäynneille

Muiden puolueiden kannat jakaantuivat käytännössä tasan. Jokseenkin samaa mieltä terveyskeskuslääkärikäyntien maksuttomuudesta olivat kristillisdemokraatit, RKP ja vihreät. Jokseenkin eri mieltä taas olivat keskusta, kokoomus, Liike Nyt ja perussuomalaiset. Yksikään puolue ei kuitenkaan tyrmännyt asiaa suoriltaan.
Pienituloisia helpottavan maksukattojen yhdistämisen ja maksatuksen mahdollisen jaksottamisen toivat erikseen esille keskusta, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, RKP ja vihreät.
Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveyspalvelut, reseptilääkkeet tai matkat ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Nykyisin Suomessa on käytössä kolme maksukattoa eri maksuille.
Suomalaiset maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat asiakasmaksut ovat pienituloisten kohdalla pahimmillaan johtaneet siihen, että he empivät hoitoon hakeutumista, mikä puolestaan pitkittää sairauksien hoitoa.
”Huolestuttavaa on se, miten kaikki hyvinvointialueet Vantaa-Keravaa lukuun ottamatta ovat päättäneet periä korkeimmat mahdolliset asiakasmaksut terveyskeskuslääkärikäynneistä. Helsinki ei peri maksua lainkaan. Terveyskeskuslääkärikäyntien maksuttomuus edistäisi hoitoon hakeutumista ajoissa sekä sote-palveluiden yhdenvertaisuutta – onhan työterveyshuoltokin käyttäjälleen maksutonta”, muistuttaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.
”Ensi hallituskaudella asiakasmaksulainsäädännön uudistamista on jatkettava. Ensimmäisenä listalla ovat terveyskeskuslääkärikäyntien maksuttomuus ja eri maksukattojen yhdistäminen. Kyselymme perusteella maksukattojen yhdistämiseen näyttää olevan vahva tahtotila ja sitä sopii odottaa seuraavalta hallitukselta”, Perälahti korostaa.
SOSTE on arvioinut, että vuositasolla terveyskeskuslääkärikäyntien maksuttomuus maksaisi noin 70 miljoonaa euroa eli kyseessä olisi häviävän pieni osuus sote-menoista.
Täyttä maksuttomuutta ei pidetä tässä taloustilanteessa realistisena
Täysin samaa mieltä väittämän kanssa ollut vasemmistoliitto toteaa, että hoitoon pääsyn ei pitäisi olla rahatilanteesta kiinni. Puolueen mielestä Suomessa kerätään suhteellisen iso osa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta omavastuiden ja asiakasmaksujen kautta, mikä syventää erityisesti paljon sairastavien köyhyyttä ja siksi omavastuita ja asiakasmaksuja on alennettava.
SDP puolestaan korostaa, että asiakasmaksut eivät saa koskaan olla hoidon tai palveluiden piiriin hakeutumisen esteenä, joten sote-asiakasmaksujen kohtuullistamista on jatkettava.
Jokseenkin samaa mieltä olevat kristillisdemokraatit muistuttavat, että asiakasmaksujen pitää pysyä kohtuullisina ja ulosottotilanteisiin löytyä kohtuullisempi ratkaisu. Täydellistä maksuttomuutta puolue ei kuitenkaan nykyisessä tilanteessa pysty ajamaan tietäen miten vaikeassa tilanteessa hyvinvointialueet ovat sekä tiukan talouden että henkilöstöpulan vuoksi.
Myös Liike Nytin mukaan valtion taloudellinen tilanne on sellainen, ettei asiakasmaksuista voida luopua tällä hetkellä.
Jokseenkin eri mieltä olevan keskustan mielestä maksutonta lääkärikäyntiä parempi keino olisi yhdistää terveydenhuollon maksukattoja (palvelut, lääkkeet, matkat) ja jaksottaa asiakkaalle tulevaa maksuosuutta tasaisemmin läpi vuoden.
Kokoomus puolestaan muistuttaa, että asiakasmaksulain muuttamisen yhteydessä myös maksujen kohtuullistamista koskevaa pykälää vahvistettiin. Puolueen mukaan jatkossa on tärkeää, että asiakasmaksulain muutoksien vaikutusta ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen määrän kehitykseen seurataan ja arvioidaan tarvittavia muita toimia.
Myös perussuomalaiset olivat väittämän kanssa jokseenkin eri mieltä. Perussuomalaisten mukaan heidän esityksensä on pitkään ollut maksukattojen ja omavastuuosuuksien kohtuullistaminen ja jaksottaminen niin, että taakka ei kohdistu alkuvuoteen.
Tätä SOSTE kysyi:
SOSTE kysyi yhdeksältä eduskuntapuolueelta kantaa väittämään:
Terveyskeskuslääkärille pitää päästä maksutta
Suomalaiset maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat asiakasmaksut ovat pienituloisten kohdalla voineet johtaa siihen, että he empivät hoitoon hakeutumista, mikä puolestaan pitkittää sairauksien hoitoa. Merkille pantavaa on, että vuosittain noin puoli miljoonaa asiakasmaksua menee ulosottoon. SOSTE on esittänyt, että kaikkien pitäisi päästä terveyskeskuslääkärille maksutta. Työterveyshuolto on jo käyttäjälleen maksuton.
Puolueiden vastaukset ja vapaaehtoiset perustelut:
Täysin samaa mieltä
SDP:
Tavoitteemme on, että sote-keskuksen palveluiden, mukaan lukien lääkärivastaanottojen, tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksut eivät saa koskaan olla hoidon tai palveluiden piiriin hakeutumisen esteenä, joten sote-asiakasmaksujen kohtuullistamista on jatkettava.
Vasemmistoliitto:
Hoitoonpääsy ei pitäisi olla rahatilanteesta kiinni. Suomessa kerätään suhteellisen iso osa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta omavastuiden ja asiakasmaksujen kautta, mikä syventää erityisesti paljon sairastavien köyhyyttä. Omavastuita ja asiakasmaksuja on alennettava.
Jokseenkin samaa mieltä
Kristillisdemokraatit:
Asiakasmaksujen pitää pysyä kohtuullisina ja ulosottotilanteisiin löytyä kohtuullisempi ratkaisu. Täydellistä maksuttomuutta emme kuitenkaan nykyisessä pysty ajamaan, kun tiedämme miten vaikeassa tilanteessa hyvinvointialueet ovat sekä tiukan talouden että henkilöstöpulan vuoksi. KD on esittänyt eri maksukattojen yhdistämistä ja jakamista esim. 3–4 kuukauden eriin siten, etteivät terveydenhuoltoa paljon tarvitsevien talous joutuisi joka tammikuu yhtä tiukille.
RKP:
On tärkeää, että terveyskeskusmaksut voidaan turvata kohtuulliselle tasolle. RKP haluaa yhteisen maksukaton lääke-, terveydenhuolto- ja matkakuluille. Haluamme myös selvittää mahdollisuutta maksukaton jaksottamiseen, jotta kustannukset jakautuvat vuoden aikana tasaisemmin.
Vihreät:
Sote-palveluiden asiakasmaksuja tulee alentaa ja maksukattoja yhdistää sekä jaksottaa. Asiakasmaksulakia uudistettaessa tulee ennen kaikkea ottaa huomioon pienituloisten tilanne ja siksi varsinkin maksukattojen jaksottaminen on tärkeää. Terveyskeskuskäyntien tulisi olla maksuttomia siellä, missä se on mahdollista palvelutasoa vaarantamatta.
Jokseenkin eri mieltä
Keskusta:
Ihmisen välttämättömät terveydenhoitomenot koostuvat monesta muustakin kuin lääkärin vastaanottomaksuista. Monelle esimerkiksi lääke- ja matkakustannukset voivat olla suurempi taloudellinen rasite. Siksi terveydenhoitomenoja pitää katsoa laajemmin. Maksutonta lääkärikäyntiä parempi keino on yhdistää terveydenhuollon maksukattoja (palvelut, lääkkeet, matkat) ja jaksottaa asiakkaalle tulevaa maksuosuutta tasaisemmin läpi vuoden. Lisäksi jo nyt hyvinvointialueen on alennettava tai jätettävä perimättä sosiaalihuollon maksu ja tulosidonnainen terveydenhuollon maksu, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon.
Kokoomus:
On huolestuttavaa, että ulosottoon päätyy edelleen merkittäviä määriä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, vaikka ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen määrä onkin kahden viime vuoden aikana vähentynyt huippuvuodesta 2020. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajavastaanotot tulivat asiakasmaksulain muutoksen yhteydessä maksuttomiksi kaikille ikäryhmille. Asiakasmaksulain muuttamisen yhteydessä myös maksujen kohtuullistamista koskevaa pykälää vahvistettiin. Jatkossa on tärkeää, että asiakasmaksulain muutoksien vaikutusta ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen määrän kehitykseen seurataan ja arvioidaan tarvittavia muita toimia.
Liike Nyt:
Valtion taloudellinen tilanne on sellainen, ettei asiakasmaksuista voida luopua tällä hetkellä.
Perussuomalaiset:
Perussuomalaiset ennustivat jo vuosia sitten, että esillä oleva sote-uudistusmalli tulee nostamaan terveyskeskusmaksuja ja näin näyttääkin käyvän. Terveyskeskusmaksuista ei saa muodostua estettä hakeutua hoitoon ajoissa. Kehityssuunta on erityisen huolestuttava paljon sairastavien ja paljon palveluita tarvitsevien näkökulmasta, myös ikääntyneiden. Meidän esityksemme on pitkään ollut maksukattojen ja omavastuuosuuksien kohtuullistamista ja jaksottamista niin, että taakka ei kohdistu enempää alkuvuoteen. Lääkäreiden, asiakasmaksujen ja esimerkiksi matkakustannusten erillisiä maksukattoja tulisi myös yhdistää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anne Perälahtiedunvalvontapäällikkö
edunvalvontatiimin johtaminen, vaikuttaminen, lausunnot
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.