Vain neljännes ekonomisteista pitää valtion budjettia sopivana suhdannetilanteeseen
Vain 25 prosenttia taloustieteilijöistä pitää valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittista linjaa suhdannetilanteeseen sopivana. 39 prosenttia torjuu väitteen. 35 prosenttia ei osaa sanoa tai on vailla mielipidettä.
Kommenteissa moni ekonomisti arvioi budjetin tässä tilanteessa liian elvyttäväksi. Epävarmuutta ekonomistien näkemyksiin tuo toisaalta koronapandemian jatkuminen.
”Suhteessa syksyn tilanteeseen ja talousennusteisiin finanssipolitiikan linja vaikutti liian löysältä. Erityisesti huomio koskee valtiontalouden kehysmenettelyä ja hallituksen päätöstä nostaa kehystä edelleen vuosille 2022 ja 2023. Toisaalta vuoden 2021 loppua kohti koronapandemian aiheuttama epävarmuus on kasvanut uudelleen”, kirjoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtaja ja Ekonomistipaneelin raadin jäsen Essi Eerola.
Koronakriisin aikaisten yritystukien kohdentuminen epäilyttää
Vain 17 prosenttia Ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti. Eri mieltä on 36 prosenttia ja kannastaan epävarmoja vielä enemmän, 39 prosenttia. Kriisin alkuvaiheen kehittämisavustukset kohdentuivat kehnosti, mutta koronatukien osumatarkkuus parani kustannustuen käyttöönoton myötä, toteavat ekonomistit kommenteissaan. Koronakriisin pitkittyessä tukien kohdentamista olisi pitänyt kyetä parantamaan, lisää moni.
Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Antti Kauhanen (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenEkonomistipaneelin raadin puheenjohtaja, tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, professori, Jyväskylän yliopisto
Puh:+358 50 569 76 27antti.kauhanen@etla.fiSanna Kurronenekonomisti, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
Puh:+358 50 589 8886sanna.kurronen@eva.fiHeini Larrosviestintäpäällikkö, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
Puh:+358 40 526 97 28heini.larros@eva.fiTytti Sulanderviestintäjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Puh:+358 40 505 12 41tytti.sulander@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Mikä EKONOMISTIKONE on?
Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään Suomalaiselle ekonomistipaneelille, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.
Aloitteen ekonomistipaneelin perustamiseksi on tehnyt joukko eturivin suomalaisia taloustieteilijöitä. Paneelin teknisestä ylläpidosta vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Paneelin tarkoitusperät ovat yleishyödyllisiä, tärkeimpänä niistä taloustieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.
Ekonomistikone osoitteessa: www.ekonomistikone.fi
Twitterissä: @ekonomistikone
Facebookissa: @ekonomistikone
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ekonomistikone
Ekonomistit tyrmäävät polttoaineveron alentamisen7.6.2022 12:19:17 EEST | Tiedote
Vain neljä prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi hillitä julkisen vallan toimin. 86 prosenttia ekonomisteista torjuu väitteen. Suhtautuminen mahdollisen hiiliveron aiheuttaman hinnannousun kompensointiin eniten kärsiville kuluttajille tai alueille puolestaan jakaa taloustieteilijöitä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Palkkaharmonisaatio tulisi huomioida sote-alojen palkkaratkaisuissa29.4.2022 00:30:00 EEST | Tiedote
Yli puolet taloustieteilijöistä katsoo, että kevään julkisten alojen palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä. Suuri osa ekonomisteista epäilee, että palkkaharmonisointi voi heikentää sote-työmarkkinoiden toimivuutta. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Valtaosa ekonomisteista katsoo Nato-jäsenyydellä olevan myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen – öljyn tuontitulli saa tuontikieltoa enemmän kannatusta2.4.2022 00:30:00 EEST | Tiedote
Peräti 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Väitettä ei torju yksikään ekonomisti. 58 prosenttia ekonomisteista pitää Venäjän öljyn tuontitulleja tuontikieltoja parempana. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Ekonomistit eivät vähentäisi yksityisten palveluntuottajien osuutta sotessa – kilpailua ja kannustimia tarvitaan lisää17.12.2021 00:30:00 EET | Tiedote
Selvä enemmistö taloustieteilijöistä ei kaventaisi yksityisten palveluntuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kolmannes peräänkuuluttaa lisää kilpailua soteen julkisten toimijoiden välillä. Ekonomistit ovat myös huolissaan aluevaltuustojen mahdollisuuksista tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Vain kolmannes taloustieteilijöistä katsoo pohjoismaisen työnhaun mallin vähentävän kohtaanto-ongelmia17.11.2021 00:30:00 EET | Tiedote
Suurin osa ekonomisteista on epävarmoja tai vailla mielipidettä siitä, onko hallituksen valmistelema niin kutsuttu pohjoismaisen työnhaun malli tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi. Vain kolmasosa pitää mallia tehokkaana kohtaanto-ongelmien vähentäjänä. Yhdeksän prosenttia on eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme