Väitös 11.6.2021: Kävelymahdollisuudet ja luontoympäristöt kannustavat iäkkäitä ihmisiä liikkumaan (Keskinen)

Asuinympäristön piirteet näyttivät vaikuttavan myös siihen, mitkä liikkumaan houkuttavaksi koetut ympäristötekijät myös saavat iäkkäät ihmiset liikkeelle. Lähiluonto koettiin yleisesti houkuttavana tekijänä, mutta se sai iäkkäät ihmiset liikkeelle vain, kun asuinympäristön infrastruktuuri tuki hyvin ulkona liikkumista. Katuvalaistus sekä tasapintaiset ja rauhalliset kulkureitit ovat esimerkkejä infrastruktuuritekijöistä, jotka mahdollistavat iäkkäille ihmisille pidempikestoista ulkona liikkumista.

- Harvan asutuksen alueella kävelymahdollisuuksia parantavat tekijät näyttivät yhdistyvän luontokohteita ennemmin siihen, että iäkkäät ihmiset liikkuivat reippaasti pidempään, kertoo projektitutkija, DI Kirsi Keskinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Kävelyvaikeuksia kokevat iäkkäät ihmiset kokivat lähiluonnon liikkumaan houkuttavana, kun lähistöllä oli järvi tai muu vesistö. Kun kävelyvaikeuksia ei ollut, alle kilometrin etäisyydellä kodista sijaitsevan ja elinympäristöiltään monipuolisen luonto- tai viheralueen houkuttavaksi liikkumispaikaksi kokeville kertyi enemmän reipasta liikkumista.

- Houkuttavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden peilaaminen asuinympäristön olosuhteisiin sekä henkilön toimintakykyyn lisää ymmärrystä siitä, minkä vuoksi iäkkäät ihmiset kokevat ympäristöään eri tavoin ja ovat fyysisesti aktiivisia eri määrin, Keskinen sanoo.

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka houkuttavaksi koettuja ympäristötekijöitä voitaisiin kuvata paikkatietoaineistoissa eli käytännössä kartalla.

- Erityisesti tarkastelin sitä, miten kokemus lähiluonnon houkuttavuudesta liikkumaan saataisiin muunnettua paikkatietoaineistoista määritettäväksi. Eli miten kuvata luonnon houkuttavuutta yksiselitteisenä ominaisuutena, tietyssä paikassa sijaitsevana ja numeerisiksi arvoksi muutettavissa olevana, kuvailee Keskinen.

Ympäristönsuunnittelulla vaikutetaan samanaikaisesti useiden ihmisten liikkumismahdollisuuksiin

Suuri osa iäkkäistä ihmisistä ei saavuta suositusten mukaista viikoittaisen fyysisen aktiivisuuden määrää, joka on 150–300 minuuttia reipasta tai 75 minuuttia rasittavaa liikkumista. Fyysisellä aktiivisuudella on kuitenkin lukuisia suotuisia vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn, joten lihasvoimin liikkumisen lisääminen on tärkeä kansanterveydellinen tavoite.

- Ympäristön tekeminen ulkona liikkumista edistäväksi on keino, jolla voidaan yrittää vaikuttaa samanaikaisesti laajemman ihmisjoukon fyysisen aktiivisuuden määrään. Yhden kunnan tai kaupunkialueen sisällä voi olla suuriakin alueellisia eroja siinä, kuinka hyvin ympäristö tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista, Keskinen sanoo.

Tuen vaihtelun suuruusluokan hahmottamiseksi verrattiin tutkimusalueella heikoiten ja parhaiten ulkona liikkumista tukevia asuinympäristöjä. Tarkastelussa paljastui, että ero ympäristöstä saatavassa tuessa voi vastata liikkumisen määrässä samansuuruista eroa kuin mikä on kävelyvaikeuksia kokevien ja niitä kokemattomien henkilöiden liikkumisen määrässä.

- Ympäristönpiirteet tulisi nähdä varteenotettavina tekijöinä iäkkäiden ihmisten fyysiselle aktiivisuudelle ja toimintakyvylle. Tutkimuksen tuottamaa tietoa iäkkäiden ihmisten reippaalle liikkumiselle suotuisista, paikkatietoaineistoista määritettävissä olevista ympäristönpiirteistä, voitaisiin hyödyntää kaupunki- ja ympäristönsuunnittelussa, Keskinen ehdottaa.

Väitöskirjatutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Maantieteelliset piirteet ja iäkkäiden henkilöiden liikkuminen ulkona (GEOage) -tutkimushanketta. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa Jyväskylän yliopiston Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE) tutkimushankkeesta, johon osallistui yhteensä 848 iältään 75–90-vuotiaista Jyväskylän tai Muuramen alueella asuvaa henkilöä. Ympäristönpiirteiden tiedot kerättiin avoimista paikkatietoaineistoista.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet myös Kunnallisalan kehittämissäätiö, Suomen Kulttuurirahaston Ester ja Uuno Kokin rahasto sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

Kirsi Keskisen väitöskirjan Features of the physical environment, walking difficulty, and physical activity in old age tarkastetaan perjantaina 11.6.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-keskinen-110621.

Vastaväittäjänä toimii toimialapäällikkö, dosentti Katja Borodulin (Ikäinstituutti) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 391, 101 s., Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8682-7 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8682-7

Kirsi Keskinen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän normaalikoulun lukiosta vuonna 1992 ja valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1998. Tämän jälkeen Keskinen työskenteli ABB Oy:ssä Helsingissä. Vuosien 2009 ja 2021 välillä Keskinen on toiminut Jyväskylän yliopistossa niin opiskelijana, tutkimusapulaisena, teknisenä avustajana, projektitutkijana, apurahatutkijana kuin tohtorikoulutettavana. Vuonna 2017 Keskinen valmistui Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan Yritysten ympäristöjohtaminen. Väitöstutkimuksensa Keskinen aloitti liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2015. Tällä hetkellä Keskinen työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Aktiivisen ikääntymisen paikat -tutkimushankkeessa.