Väitös 13.11.2020: Liikunta näkyy murrosikäisen aivoissa

-  Kestävyyskunto oli erityisesti yhteydessä nuorten aivojen rakenteisiin, kun taas fyysinen aktiivisuus kytkeytyi aivojen toimintaan alueella, joka on oleellinen liikkeen tuottamiselle, Ruotsalainen kertoo.

- Fyysisesti aktiivisilla henkilöillä on usein myös korkeampi kestävyyskunto, joten voisi olettaa, että myös yhteydet aivoihin näkyisivät samoilla alueilla. Tutkimuksissamme kuitenkin havaitsimme, että näin ei ollut, Ruotsalainen jatkaa.

Havaitut yhteydet liikuntamittareiden ja aivojen välillä painottuivat alueisiin, joilla on motoristen toimintojen kannalta oleellinen merkitys. Lisäksi yhteydet rajoittuivat suhteellisen pienille alueille.

Tästä poikkeuksena oli kestävyyskunnon yhteys aivojen valkean aineen ratoihin. Diffuusiokuvaus paljasti, että yhteys näkyi laajasti eri aivoradoilla. Diffuusiokuvauksella mitataan veden liikettä kudoksissa. Sen avulla voidaan saada tietoa aivoratojen ominaisuuksista, kuten kuinka yhteneväisiä radat ovat.

Aivojen valkean aineen radat ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä, koska ne välittävät viestejä eri aivoalueiden välillä mahdollistaen aivojen tiedonkäsittelyn.

- On mahdollista, että perimä selittää osittain kestävyyskunnon ja fyysisen aktiivisuuden eriäviä yhteyksiä aivoihin. Perimä vaikuttaa kestävyyskuntoon, ja sen tiedetään myös vaikuttavan niiden aivoalueiden rakenteisiin, jotka olivat tässä tutkimuksessa yhteydessä kestävyyskuntoon. Toisaalta on kiinnostavaa, että fyysinen aktiivisuus taas oli yhteydessä aivojen paikalliseen tiedonkäsittelyyn, johon perimällä ei vaikuta olevan suurta merkitystä, Ruotsalainen pohtii.

Väitöskirjassa perehdyttiin myös aiemmin havaittuun yhteyteen liikunnan ja kognitiivisten taitojen välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että aivojen valkean aineen ominaisuudet voivat selittää sitä, miten fyysinen aktiivisuus ja kestävyyskunto ovat yhteydessä työmuistiin. Tämä tulos viittaa siihen, että aivojen valkean aineen ominaisuudet tulee huomioida, kun tutkitaan liikunnan suhdetta työmuistiin.

Tutkimus suoritettiin Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Likes-tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimukseen osallistui 64 murrosikäistä nuorta ja aivojen kuvantaminen toteutettiin Aalto-yliopistossa magneettikuvauksella.

LitM Ilona Ruotsalaisen psykologian väitöskirjan ”The association of physical activity and aerobic fitness with brain structure and functional connectivity in adolescents” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 13.11. klo 12. Vastaväittäjänä toimii Professori Stephan Swinnen (KU Leuven) ja kustoksena apulaisprofessori Tiina Parviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata väitöstä verkkovälitteisesti

Linkki Zoom-webinaariin (suositellaan Zoom-sovellusta tai Google Chrome selainta): https://r.jyu.fi/dissertation-ruotsalainen-131120. Tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymykset voi lähettää kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3533.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 297, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8327-7. Julkaisu on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72019.