Väitös 14.1.2022: Move!-mittaukset kertovat nuorten toimintakyvystä ja terveydentilasta (Joensuu)

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Likesillä tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, miten liikunta, kehonkoostumus, kasvu ja kehitys ovat yhteydessä Move!-mittauksilla mitattuihin fyysisiin kunto-ominaisuuksiin sekä niiden muutoksiin murrosiän aikana. Lisäksi tarkasteltiin kunto-ominaisuuksien yhteyksiä koettuun terveyteen. Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 970 nuorta peruskoulun vuosiluokilta 4─9.

Tutkimuksessa havaittiin, että fyysiset kunto-ominaisuudet kehittyvät luonnollisesti murrosiän aikana, mutta liiallinen kehon rasvakudoksen määrä vaimentaa kunnon kehittymistä. Alentuneen kuntotason havaittiin säilyvän murrosiän aikana sekä ryhmä- että yksilötasolla.

– Move!-mittaukset kuvastavat henkilön kyvykkyyttä tehdä erilaisia fyysisiä tehtäviä. Tämä on merkityksellistä fyysisen toimintakyvyn kannalta, ja nämä ominaisuudet luovat mahdollisuuksia osallistua muiden mukana arjen toimintaan, väitöskirjatutkija Laura Joensuu kommentoi.

– Liiallinen paino tekee liikkumisesta raskaampaa ja voi rajoittaa toimintakykyä. Tämän vuoksi terveellisen painokehityksen tukeminen kasvun, kypsymisen ja kehityksen aikana on tärkeää, Joensuu painottaa.

Tutkimus osoitti, että hyvä fyysinen kunto tarkoitti yleensä myös hyväksi koettua terveyttä. Toisaalta fyysinen kunto ei ennustanut tulevaa koettua terveyttä kahden vuoden seurannan päätteeksi.

– Koettu terveys kuvaa nuoren kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Nuoret, joilla on hyvä kunto, kokevat usein myös terveytensä hyväksi. Kunto ei kuitenkaan pelkästään selitä hyvää koettua terveyttä myöhemmin nuoruudessa, taustoittaa Joensuu.

Tutkittua tietoa Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän tueksi

Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä on peruskoulujen 5. ja 8. luokan liikunnanopetukseen integroitu valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, jonka keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Tuore väitöstutkimus tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa Move!-järjestelmän tueksi.

– Move!-järjestelmä on kansainvälisesti ainulaatuinen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa, jotta järjestelmää voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kouluissa, terveydenhuollossa ja päätöksenteossa, Joensuu sanoo.

– Erityisesti tutkimustietoa mittausten terveysyhteyksistä on vielä vähän, ja lisätietoa tarvitaan Move!-mittausten tulosten hyödyntämiseksi kouluterveydenhuollossa, Joensuu kommentoi.

Suurella osalla väestöstä fyysinen kunto saavuttaa huipputasonsa murrosiän päätteeksi. Nuoruudessa saavutettu kuntotaso on siis merkityksellistä niin nuoren arjen kuin hänen tulevaisuutensakin kannalta.

– Yksilötasolla on merkityksellistä ymmärtää, että jos kunto on heikko murrosiässä, ilman korjaavia toimenpiteitä toimintakyky rajoittuu aikuisena tavanomaista aiemmin, Joensuu toteaa.

Väestötasolla lasten ja nuorten fyysisen kunnon seuranta auttaa ennakoimaan kasvavan sukupolven toimintakykyisyyttä ja terveydenhuollon tarvetta.

– Suomi on niitä harvoja maita, joissa saadaan nyt seurantatietoa lasten ja nuorten fyysisen kunnon tilanteesta. Move!-järjestelmän avulla on pystytty seuraamaan esimerkiksi pandemian vaikutuksia lasten ja nuorten toimintakykyyn, Joensuu pohtii.

Väitöskirjatutkimuksen aineistona käytettiin Likesin Oppilaiden liikunta ja hyvinvointi -seurantatutkimusta (2013–2015). Väitöskirjatutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Likesin, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan sekä Exeterin yliopiston (Iso-Britannia) kanssa.

Laura Joensuun liikuntalääketieteen väitöskirja “Longitudinal study on physical fitness characteristics in adolescents with special reference to the determinants of change and associations with perceived health” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14.1.2022 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksen salissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori Francisco B. Ortega (University of Granada, Espanja) ja kustoksena professori Jari Parkkari (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi seurata väitöstä verkkovälitteisesti tästä linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-joensuu-140122

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö ja Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 475, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8966-8 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78934

Laura Joensuu valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2011 pääaineenaan valmennus- ja testausoppi. Joensuu toimi projektitutkijana ja asiantuntijana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUssa ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesissä valmistumisensa jälkeen. Vuodesta 2016 lähtien Joensuu on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjatutkijana. Tällä hetkellä Joensuu työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa projektitukijana ja tutkii liikunnan, terveyden ja perimän välisiä yhteyksiä.

Lisätietoja

Laura Joensuu
LitM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
laura.p.joensuu@jyu.fi