Väitös 14.1.2023: Hyvinvoiva liikunnanopettaja kehittää osaamistaan ja vaikuttaa työnsä sisältöön
Työikäisen väestön väheneminen ja ikääntyneiden ikäluokkien lisääntyminen sekä tyytymättömyys työhön aiheuttavat huolia opetushenkilöstössä. Haaste on muun muassa se, että ammattiin koulutettuja poistuu muihin tehtäviin tai enneaikaisesti pois työelämästä. Tämä voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa on pulaa ammattitaitoisista opettajista. Huoli on havaittu myös liikunnanopettajien kohdalla.
Osa liikunnanopettajien alalta poistumisesta johtuu negatiivisesta työhyvinvoinnin kokemuksesta. Millaisia asioita pitäisi siis ottaa huomioon, jotta opettajien työhyvinvointia voitaisiin parantaa?
LitM, KM Henry Lipponen tutki väitöskirjassaan, miten pitkän työuran tehneet, yli 55-vuotiaat hyvinvoivat liikunnanopettajat ovat kokeneet työhyvinvointinsa uran eri vaiheissa sekä mitkä seikat ovat hyvinvointiin vaikuttaneet.
Ammatillinen kasvu työhyvinvoinnin taustalla
Tutkimuksen tulokset osittivat, että oppilaiden ja muiden aineiden opettajien osoittama liikunnanopettajien työn arvostus tuki liikunnanopettajien työhyvinvointia merkittävästi.
– Liikunnanopettajat kokivat onnistumisen tunteita saadessaan liikkumattomat tai huonokuntoiset osallistumaan liikuntatoimintaan. Lisäksi erityistä tyytyväisyyttä lisäsi se, kun he pystyivät vaikuttamaan oppilaiden kokonaisvaltaiseen ihmisenä kasvuun, Lipponen summaa.
Hyvinvoivat liikunnanopettajat kehittivät aktiivisesti osaamistaan. Uusien asioiden oppiminen mahdollistaa muun muassa sen, että heillä on uusia kykyjä huomioida työskentelyssään ikääntymisen tuomat haasteet. Lisäksi uusien asioiden oppiminen toi mahdollisuuden kehittää opetusta siten, että he pystyivät opettamaan nuoria kiinnostavia, ajan hengen mukaisia lajeja.
– Liikunnanopettajat jakoivat osaamistaan koko kouluyhteisölle. Heidän yksilöllinen sosiaalinen hyvinvointinsa vahvistui, koska he kokivat merkityksellisyyden tunteita jakaessaan esimerkiksi terveyteen ja liikuntaan liittyviä vinkkejä koko kouluyhteisölle.
Muiden liikunnanopettajien kanssa toimiessaan opettajat kokivat, että molemmat osapuolet oppivat toisiltaan. Tutkitut opettajat pitivät tärkeänä oman osaamisen jakamista nuoremmille kollegoille ja olivat aktiivisia nuorempien kollegoiden opetuksen seuraajia.
– Mentorointiin liittyvä suunniteltu rooli työuran viimeisinä vuosina toisi ikääntyville liikunnanopettajille uuden, työhyvinvointia tukevan ja mielenkiintoisen haasteen, jolla tuettaisiin nuorempien kollegoiden työhön kiinnittymistä, itseluottamusta ja ammatillista kasvua, Lipponen ehdottaa.
Työskentelytapojen muokkaaminen toimintakyvyn mukaiseksi on merkityksellistä
Tutkimuksessa nousi esiin, että kaikilla opettajilla oli jonkinlaisia tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvia haasteita. Tutkittavat tiedostivat, että erilaiset tuki- ja liikuntaelinten ongelmien ja ikääntymisen aiheuttamat haasteet ovat vääjäämättömästi osa ammatin haasteista. Ikääntymisen myötä opettajien oli muokattava työskentelytapojaan vähemmän rasittaviksi, mikä oli edellytys fyysiselle ja henkiselle jaksamiselle.
– Opettajien osallistuminen liikuntatunteihin mahdollistaa hyvässä työkunnossa pysymisen, mutta erilaiset tuki- ja liikuntaelinvammat edellyttävät työtapojen muokkausta. Liikunnanopettajia tulee tarvittaessa ohjata ja kannustaa vähentämään liikunnallista aktiivisuutta opetuksessaan. Heille tulee myös opettaa erilaisia opetuksen keinoja, jotka eivät lisää loukkaantumisriskiä, Lipponen ohjeistaa.
Esimies työhyvinvoinnin tukena
Esimiehillä tulee olla ymmärrystä ikääntyvän liikunnanopettajien työn haasteista, jotta he pystyvät reagoimaan johtamistoiminnassaan ikääntymisen ja työkyvyn heikkenemisen tuomiin haasteisiin. Tällä varmistetaan halukkuus jatkaa opetustehtävissä.
– Opettajien työhyvinvointiin vaikuttaa tunne siitä, että he tekevät merkityksellistä työtä, joka tuottaa heille hyvän olon tunteita. Kun halutaan tukea opettajien mahdollisuutta innostua opetuksesta ikääntyessäänkin, on luotava työyhteisöjä, joissa opettajilla on riittävästi autonomiaa vaikuttaa omaan työhönsä. Samalla tulee varmista, että heillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan, mikä mahdollistaa työn muokkaamisen ikääntymisen haasteiden edessä, Lipponen tiivistää.
Haastatelluilla hyvinvoivilla opettajilla oli ollut toteutumattomia ammatin vaihtoajatuksia varsinkin silloin, kun eteen oli tullut erilaisia fyysisiä rajoituksia työkunnossa tai konflikteja työyhteisössä. Ajatukset eivät toteutuneet, koska kouluttautuminen uuteen ammattiin nähtiin haastavana työn ohella. Tärkeimpinä syinä nähtiin kuitenkin, että liikunnanopettajan ammatti oli heidän toiveammattinsa, työ oli kokonaisuudessaan mielekästä ja he olivat sitoutuneita työhönsä. Haastateltavat opettajat olivat yhtä innostuneita liikunnanopetuksesta kuin ammattiin valmistuessaan.
Henry Lipposen liikuntapedagogiikan väitöskirjan ”Jaksaminen ei ole iästä kiinni! Ammatissa pitkään työskennelleiden liikunnanopettajien keinoja työhyvinvointiin” tarkastustilaisuus pidetään 14.1.2023 klo 12:00 alkaen Lyhty-salissa. Vastaväittäjänä toimii filosofian tohtori Tiina Kujala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Kasper Salin (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on julkaistu varkkojulkaisusarjassa JYU Disserations 600, Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9280-4 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9280-4
Henry Lipponen on tehnyt työuransa Puolustusvoimien urheilukoulussa urheiluvalmennukseen ja koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Vuosina 2016—2021 hän toimi Kaartin jääkärirykmentin työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkönä. Liikunnanohjaajaksi (AMK) hän valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta 2003 , kasvatustieteen maisteriksi pääaineena ammattikasvatus Tampereen yliopistosta 2011 ja liikuntatieteiden maisteriksi pääaineena liikuntapedagogiikka Jyväskylän yliopistosta 2014.
Lisätietoja
Henry Lipponen
LitM, KM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusiksi vararehtoreiksi on valittu Kaisa Miettinen ja Pasi Raiskinmäki2.5.2024 13:02:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on 2.5.2024 tehnyt päätöksen Kaisa Miettisen ja Pasi Raiskinmäen valinnasta vararehtoreiksi. Vararehtoreiden nelivuotiskausi alkaa 15.8.2024. Marja-Leena Laakso jatkaa koulutuksesta vastaavana vararehtorina.
Fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nettikiusaaminen yhtä yleistä2.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
WHO-Koululaistutkimuksen tulokset kertovat, että koulukiusaaminen on Suomessa yhtä yleistä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Kiusaaminen netin välityksellä on yleistynyt ja koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt.
Yli 500 lasten ja nuorten liikunnan huippuasiantuntijaa 52 eri maasta kokoontuu Jyväskylään 13.–17.5.202429.4.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen asiantuntijoiden AIESEP-kongressi järjestetään Jyväskylän yliopistossa 13.–17.5.2024. Kongressiin saapuu yli 500 osallistujaa 52 maasta ympäri maailman. Viisipäiväisen tapahtuman ohjelma kattaa uusimman tutkimuksen ja tulokset lasten ja nuorten liikkumisesta. Toivotamme median edustajat tervetulleiksi tapahtumaan tutustumaan alan ajankohtaisimpiin aiheisiin ja parhaisiin osaajiin!
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme