Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)
9.7.2020 11:29:20 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

FM Hermanni Yli-Tepsan väitöskirja The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty’s Phenomenology of Perception näyttää, että Maurice Merleau-Pontyn (1908-1961) havainnonfenomenologia antaa välineitä jäsentää alkukantaisia kokemuksia, jotka liittyvät ruumiin vaistonvaraisiin toimintoihin, kuten hengittämiseen tai katseen tarkentumiseen.
Väitöskirja tekee tulkinnan Merleau-Pontyn varhaisesta pääteoksesta Phénoménologie de la Perception. Väittelijä tuo esiin taustalla hahmottuvan, mutta itse teoksessa hajanaiseksi jäävän teorian vaistokokemuksista. Väitöskirjassa osoitetaan, että Phénoménologie de la Perception -teoksen käsite biologinen eksistenssi viittaa juuri vaistokokemuksiin.
Merleau-Pontyn kokemuksen ruumiillisuuden analyysin merkitys on tunnustettu mielenfilosofiassa ja kokemuksen tutkimuksessa. Biologisen eksistenssin käsitteen merkitys on kuitenkin jäänyt Merleau-Ponty-tutkimuksessa epäselväksi, koska käsite viittaa varsinaista havaitsemista edeltäviin tai sitä pohjustaviin ruumiin toimintoihin. Vaistomaiset ja refleksinomaiset ruumiinliikkeet näyttäytyvät meille ensi sijassa kohteena havaitun ruumiin piirteinä, ja niiden tutkimus kuuluu pikemminkin biologiaan kuin psykologiaan tai fenomenologiseen filosofiaan. On epäselvää, mikä on vaistomaisten ja refleksinomaisten liikkeiden yhteys alkukantaisiin kokemuksiin, tuntemiseen ja aistimiseen.
Väitöskirja näyttää, että Merleau-Pontyn mukaan havaitut vaistomaiset ruumiinliikkeet ovat yhteydessä vaistokokemuksiin. Ne toimivat johtolankoina, joiden pohjalta voimme muunnella kokemusta ja lähestyä tällä tavoin muutoin vaikeasti tavoitettavia vaistokokemuksia. Aistiminen voi esimerkiksi suuntautua johonkin kohteenkaltaiseen, vaikka kyse ei olisikaan ajallisesti jatkuvasta, itseidenttisestä ja tarkkarajaisesta kohteesta siinä mielessä kuin sen yleensä ymmärrämme.
Koemme esimerkiksi tunnelmia ja tunnelmanomaisia haluja. Määrittymättömyydestä huolimatta nämä kokemukset voivat olla jäsentyneitä ja niillä voi olla valikoiva vaikutus siihen, mihin huomiomme kiinnittyy ja mikä kokemustamme lopulta tulee määrittäneeksi. Väitöskirja argumentoi muun muassa, että vaistokokemukset ovat tällaisia määrittymättömien tunnelmien kokemuksia.
Väitöskirjassa jäsennetään sitä, mitä on kokemuksen ajallisuus, liikkeen kokeminen, affektiivisuus ja aistiminen niiden alkukantaisessa vaistonvaraisessa muodossa. Nämä Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiasta esiin nostetut jäsennykset avaavat uusia näkökulmia havaitsemisen kokemuksellisten pohjarakenteiden lisäksi myös unessa tapahtuvaan aistimiseen tai vastasyntyneiden kokemuksiin.
FM Hermanni Yli-Tepsan filosofian väitöskirjan "The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty's Phenomenology of Perception" tarkastustilaisuus pidetään 14.8.2020 alkaen klo 10.00 Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä professori Darian Meacham (Maastricht University) ja kustoksena akatemiaprofessori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8223-2
Taustatietoa
Hermanni Yli-Tepsa (s. 1979) valmistui ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta vuonna 1998. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007. Yli-Tepsa on tehnyt filosofian opintoja myös Toulouse-le-Mirail -yliopistossa Toulousessa Ranskassa vuosina 2002 ja 2003.
Opintojen ohella Yli-Tepsa on toiminut akateemisena pätkätyöläisenä. Hän on työskennellyt lehden toimitussihteerinä (Kriittinen korkeakoulu), kääntäjänä (Nuori Voima, Into kustannus) sekä tieteellisten julkaisujen kustannustoimittajana ja taittajana (Nuorisotutkimusseura).
Lisätietoja:
Hermanni Yli-Tepsa, 0407021223, hermanni.ylitepsa@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Teknologia voi tehostaa painonhallintaa kuntoutuksessa19.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Teknologia-avusteinen kuntoutus voi auttaa kuntoutujia hallitsemaan painoaan, kaventamaan vyötäröään ja vähentämään kehon rasvaa. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan teknologia voi tuoda lisähyötyä painonhallintaan erityisesti sydänkuntoutuksessa.
QS Sustainability 2027: JYU menestyi vastuullisuusarvioinnissa18.11.2026 08:35:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui kansainvälisessä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa arvioinnissa sijalle 308. Sijoitus säilyi lähes samana viime vuodesta, jolloin se oli 296. Mukaan arviointiin oli hyväksytty kaikkiaan 2 000 yliopistoa yli sadasta maasta. Suomesta mukana oli 11 yliopistoa, joista Jyväskylän yliopisto oli viides.
Kestävyyskriisin kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja18.11.2026 07:25:00 EET | Tiedote
Millaisia kansalaistaitoja tarvitaan aikana, jolloin ympäristömuutosten tuomat haasteet vaikuttavat arkeemme yhä voimakkaammin? Jyväskylän yliopiston tutkijat nostavat esille viisi planetaarista kansalaistaitoa, jotka auttavat ihmisiä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.
Lähes puolet yli 70-vuotiaista hyötyi liikuntaharjoittelusta usealla toimintakyvyn osa-alueella17.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden mittainen liikuntaharjoittelu paransi yli 70-vuotiaiden fyysistä toimintakykyä, mutta hyödyt näkyivät eri ihmisillä eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan liikuntaharjoittelun onnistumista ei tulisi arvioida vain yhden mittarin perusteella, sillä myönteiset muutokset voivat ilmetä eri toimintakyvyn osa-alueilla.
Uusi tutkimus paljastaa mekanismin, joka voi auttaa sairaalabakteeria kestämään viimeisiin hoitokeinoihin kuuluvaa antibioottia17.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet Staphylococcus aureus -bakteerista entsyymin, joka muokkaa bakteerin soluseinän rakennetta ja voi lisätä sen kykyä selviytyä vankomysiiniantibiootin vaikutuksista. Löydös tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten bakteerit sopeutuvat antibioottipaineeseen, ja voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia keinoja antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
