Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)

FM Hermanni Yli-Tepsan väitöskirja The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty’s Phenomenology of Perception näyttää, että Maurice Merleau-Pontyn (1908-1961) havainnonfenomenologia antaa välineitä jäsentää alkukantaisia kokemuksia, jotka liittyvät ruumiin vaistonvaraisiin toimintoihin, kuten hengittämiseen tai katseen tarkentumiseen.

Väitöskirja tekee tulkinnan Merleau-Pontyn varhaisesta pääteoksesta Phénoménologie de la Perception. Väittelijä tuo esiin taustalla hahmottuvan, mutta itse teoksessa hajanaiseksi jäävän teorian vaistokokemuksista. Väitöskirjassa osoitetaan, että Phénoménologie de la Perception -teoksen käsite biologinen eksistenssi viittaa juuri vaistokokemuksiin.

Merleau-Pontyn kokemuksen ruumiillisuuden analyysin merkitys on tunnustettu mielenfilosofiassa ja kokemuksen tutkimuksessa. Biologisen eksistenssin käsitteen merkitys on kuitenkin jäänyt Merleau-Ponty-tutkimuksessa epäselväksi, koska käsite viittaa varsinaista havaitsemista edeltäviin tai sitä pohjustaviin ruumiin toimintoihin. Vaistomaiset ja refleksinomaiset ruumiinliikkeet näyttäytyvät meille ensi sijassa kohteena havaitun ruumiin piirteinä, ja niiden tutkimus kuuluu pikemminkin biologiaan kuin psykologiaan tai fenomenologiseen filosofiaan. On epäselvää, mikä on vaistomaisten ja refleksinomaisten liikkeiden yhteys alkukantaisiin kokemuksiin, tuntemiseen ja aistimiseen.

Väitöskirja näyttää, että Merleau-Pontyn mukaan havaitut vaistomaiset ruumiinliikkeet ovat yhteydessä vaistokokemuksiin. Ne toimivat johtolankoina, joiden pohjalta voimme muunnella kokemusta ja lähestyä tällä tavoin muutoin vaikeasti tavoitettavia vaistokokemuksia. Aistiminen voi esimerkiksi suuntautua johonkin kohteenkaltaiseen, vaikka kyse ei olisikaan ajallisesti jatkuvasta, itseidenttisestä ja tarkkarajaisesta kohteesta siinä mielessä kuin sen yleensä ymmärrämme.

Koemme esimerkiksi tunnelmia ja tunnelmanomaisia haluja. Määrittymättömyydestä huolimatta nämä kokemukset voivat olla jäsentyneitä ja niillä voi olla valikoiva vaikutus siihen, mihin huomiomme kiinnittyy ja mikä kokemustamme lopulta tulee määrittäneeksi. Väitöskirja argumentoi muun muassa, että vaistokokemukset ovat tällaisia määrittymättömien tunnelmien kokemuksia.

Väitöskirjassa jäsennetään sitä, mitä on kokemuksen ajallisuus, liikkeen kokeminen, affektiivisuus ja aistiminen niiden alkukantaisessa vaistonvaraisessa muodossa. Nämä Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiasta esiin nostetut jäsennykset avaavat uusia näkökulmia havaitsemisen kokemuksellisten pohjarakenteiden lisäksi myös unessa tapahtuvaan aistimiseen tai vastasyntyneiden kokemuksiin.

FM Hermanni Yli-Tepsan filosofian väitöskirjan "The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty's Phenomenology of Perception" tarkastustilaisuus pidetään 14.8.2020 alkaen klo 10.00 Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä professori Darian Meacham (Maastricht University) ja kustoksena akatemiaprofessori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8223-2

Taustatietoa

Hermanni Yli-Tepsa (s. 1979) valmistui ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta vuonna 1998. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007. Yli-Tepsa on tehnyt filosofian opintoja myös Toulouse-le-Mirail -yliopistossa Toulousessa Ranskassa vuosina 2002 ja 2003.

Opintojen ohella Yli-Tepsa on toiminut akateemisena pätkätyöläisenä. Hän on työskennellyt lehden toimitussihteerinä (Kriittinen korkeakoulu), kääntäjänä (Nuori Voima, Into kustannus) sekä tieteellisten julkaisujen kustannustoimittajana ja taittajana (Nuorisotutkimusseura).

Lisätietoja:

Hermanni Yli-Tepsa, 0407021223, hermanni.ylitepsa@gmail.com