Jyväskylän yliopisto

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)

Jaa

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Hermanni Yli-Tepsa tutkii havaintoa ja kokemusta.
Hermanni Yli-Tepsa tutkii havaintoa ja kokemusta.

FM Hermanni Yli-Tepsan väitöskirja The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty’s Phenomenology of Perception näyttää, että Maurice Merleau-Pontyn (1908-1961) havainnonfenomenologia antaa välineitä jäsentää alkukantaisia kokemuksia, jotka liittyvät ruumiin vaistonvaraisiin toimintoihin, kuten hengittämiseen tai katseen tarkentumiseen.

Väitöskirja tekee tulkinnan Merleau-Pontyn varhaisesta pääteoksesta Phénoménologie de la Perception. Väittelijä tuo esiin taustalla hahmottuvan, mutta itse teoksessa hajanaiseksi jäävän teorian vaistokokemuksista. Väitöskirjassa osoitetaan, että Phénoménologie de la Perception -teoksen käsite biologinen eksistenssi viittaa juuri vaistokokemuksiin.

Merleau-Pontyn kokemuksen ruumiillisuuden analyysin merkitys on tunnustettu mielenfilosofiassa ja kokemuksen tutkimuksessa. Biologisen eksistenssin käsitteen merkitys on kuitenkin jäänyt Merleau-Ponty-tutkimuksessa epäselväksi, koska käsite viittaa varsinaista havaitsemista edeltäviin tai sitä pohjustaviin ruumiin toimintoihin. Vaistomaiset ja refleksinomaiset ruumiinliikkeet näyttäytyvät meille ensi sijassa kohteena havaitun ruumiin piirteinä, ja niiden tutkimus kuuluu pikemminkin biologiaan kuin psykologiaan tai fenomenologiseen filosofiaan. On epäselvää, mikä on vaistomaisten ja refleksinomaisten liikkeiden yhteys alkukantaisiin kokemuksiin, tuntemiseen ja aistimiseen.

Väitöskirja näyttää, että Merleau-Pontyn mukaan havaitut vaistomaiset ruumiinliikkeet ovat yhteydessä vaistokokemuksiin. Ne toimivat johtolankoina, joiden pohjalta voimme muunnella kokemusta ja lähestyä tällä tavoin muutoin vaikeasti tavoitettavia vaistokokemuksia. Aistiminen voi esimerkiksi suuntautua johonkin kohteenkaltaiseen, vaikka kyse ei olisikaan ajallisesti jatkuvasta, itseidenttisestä ja tarkkarajaisesta kohteesta siinä mielessä kuin sen yleensä ymmärrämme.

Koemme esimerkiksi tunnelmia ja tunnelmanomaisia haluja. Määrittymättömyydestä huolimatta nämä kokemukset voivat olla jäsentyneitä ja niillä voi olla valikoiva vaikutus siihen, mihin huomiomme kiinnittyy ja mikä kokemustamme lopulta tulee määrittäneeksi. Väitöskirja argumentoi muun muassa, että vaistokokemukset ovat tällaisia määrittymättömien tunnelmien kokemuksia.

Väitöskirjassa jäsennetään sitä, mitä on kokemuksen ajallisuus, liikkeen kokeminen, affektiivisuus ja aistiminen niiden alkukantaisessa vaistonvaraisessa muodossa. Nämä Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiasta esiin nostetut jäsennykset avaavat uusia näkökulmia havaitsemisen kokemuksellisten pohjarakenteiden lisäksi myös unessa tapahtuvaan aistimiseen tai vastasyntyneiden kokemuksiin.

FM Hermanni Yli-Tepsan filosofian väitöskirjan "The Question of Biological Existence in Merleau-Ponty's Phenomenology of Perception" tarkastustilaisuus pidetään 14.8.2020 alkaen klo 10.00 Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä professori Darian Meacham (Maastricht University) ja kustoksena akatemiaprofessori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8223-2

Taustatietoa

Hermanni Yli-Tepsa (s. 1979) valmistui ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta vuonna 1998. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007. Yli-Tepsa on tehnyt filosofian opintoja myös Toulouse-le-Mirail -yliopistossa Toulousessa Ranskassa vuosina 2002 ja 2003.

Opintojen ohella Yli-Tepsa on toiminut akateemisena pätkätyöläisenä. Hän on työskennellyt lehden toimitussihteerinä (Kriittinen korkeakoulu), kääntäjänä (Nuori Voima, Into kustannus) sekä tieteellisten julkaisujen kustannustoimittajana ja taittajana (Nuorisotutkimusseura).

Lisätietoja:

Hermanni Yli-Tepsa, 0407021223, hermanni.ylitepsa@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hermanni Yli-Tepsa tutkii havaintoa ja kokemusta.
Hermanni Yli-Tepsa tutkii havaintoa ja kokemusta.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme