Väitös 19.9.2020: Avoin dialogi parantaa vaikeiden mielenterveysongelmien hoitotulosta (Bergström)

Standardihoitoa saaneista ensipsykoosipotilaista puolet oli 19 vuoden jälkeen edelleen hoidon piirissä, yli 80% käytti psykoosilääkettä ja yli 60% sai työkyvyttömyystukia, kun dialogisesti hoidetuista vain 30% sai seurannan lopussa mielenterveyshoitoa ja työkyvyttömyystukia. Myös sairauskuolleisuus oli dialogista hoitoa saanneilla pienempää. Itsemurhien määrissä ei ollut eroja.

Vaikka dialoginen hoito oli yhteydessä parempaan hoitotulokseen, eivät potilaat itse korostaneet sen merkitystä. Heidän kertomuksissa kriisi ja sen ratkaisut liittyivät erilaisiin elämäntapahtumiin. Bergströmistä tämä on lohdullista.

– Ajattelen, että ihmisten omia kokemuksia arvostava ja yli organisaatiorajojen ulottuva verkostotyö auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan niitä asioita, jotka psykoosiksi tulkitun hankalan tilanteen taustalla vaikuttavat. Koska kriisi ei useimmilla pitkittynyt, ei mielenterveysongelmat tai näiden hoitokaan muodostuneet osaksi identiteettiä, Bergström kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että lisää tutkimusnäyttöä hoitomallin vaikuttavuudesta tarvitaan. Lupaavia tuloksia on jo saatu useissa maissa.

Yhteisöllisen kehitystyön tulos

Tutkimus on osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuodesta 1987 jatkunutta yhteistyöprojektia. Projektista on valmistunut aiemmin neljä väitöskirjaa ja kymmeniä tutkimusraportteja kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin. Seurantatutkimuksen yhteistyöosapuolena oli Oulun yliopiston psykiatrian laitos.

Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekisteriaineistoja ja potilaiden omia kertomuksia. Tietoja kerättiin kaikilta Länsi-Lapissa ensipsykoosin vuoksi 1990-luvulla hoidossa olleilta. Alueen mielenterveyshoito oli tuolloin organisoitu avoimen dialogin hoitomallin mukaan. Mallissa kriisiin vastataan välittömästi, hoito viedään ihmisten kotiin ja perhe kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta.

Tutkimuksen vertailuryhmä muodostettiin kaikista tutkimusalueen ulkopuolella 19-20 vuotta aiemmin ensipsykoosin vuoksi Suomessa hoidetuista potilaista.

PsM Tomi Bergströmin psykologian väitöskirjan "Life after integrated and dialogical treatment of first-episode psychosis: long-term outcomes at the group and individual level" tarkastustilaisuus pidetään 19.9.2020 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä dosentti Klaus Lehtinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Jaakko Seikkula (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-bergstrom-190920

Tilaisuuden lopussa yleisö voi esittää mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 0504432361

Julkaisutiedot

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 207, 88 s., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8119-8 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8119-8

Taustatiedot

Tomi Bergström on kirjoittanut ylioppilaaksi Kaitaan lukiosta vuonna 2009. Hän valmistui psykologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2014. Väitöskirjatyön ohella hän on työskennellyt psykologina Keroputaan psykiatrisessa sairaalassa. Tällä hetkellä hän tekee liikkuvaa psykologin vastaanotto- ja tutkimustyötä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon eri toimipisteissä.

Lisätietoja:
Tomi Bergström, 0400 986486, tomi.bergstrom@lpshp.fi