Väitös 28.5.2022: Liikunnalliset kotitehtävät tukevat yläkouluikäisten vapaa-ajan liikkumista

KM ja LitM Mari Kääpä tutki liikuntapedagogiikan väitöskirjassaan yläkouluikäisten tyttöjen fyysistä aktiivisuutta. Hän keskittyi erityisesti tyttöjen koulupäivän jälkeiseen liikkumiseen sekä koululiikunnan osana tehtäviin liikunnallisiin kotitehtäviin. Lisäksi hän tutki oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsityksiä liikunnallisista kotitehtävistä.
Liikuntaläksyt olivat pieni osa tyttöjen koko päivän liikkumista. Tulosten mukaan liikunnallisia kotitehtäviä tehtiin keskimäärin kaksi kertaa viikossa ja niihin käytettiin viikossa aikaa yhteensä puolisen tuntia. Vaikka liikunnalliset kotitehtävät olivat vapaaehtoisia, niitä tehtiin ahkerasti: lähes 90 % tytöistä kertoi tekevänsä läksyt aina tai lähes aina. Liikuntaläksyjä useammin tehneet olivat fyysisesti aktiivisempia kuin vähemmän liikuntaläksyjä tehneet oppilaat.
Kun kysyttiin oppilaiden mielipidettä liikunnallisista kotitehtävistä, he vastasivat: Miksi ei? Onhan muistakin oppiaineista läksyjä, miksi sitten ei liikunnasta.
Oppilaat muokkasivat liikuntakotitehtävistä itselleen mieluisia
Liikuntatunneilla annettavat kotitehtävät noudattivat liikunnan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä kuitenkin osallistaen oppilaita tehtävien suunnitteluun.
– Eri oppilasryhmät valitsivat erilaisia, vaativuustasoltaan itselle sopivia liikuntaläksyjä. Esimerkiksi vatsalihasläksyn toistomäärä saattoi vaihdella kymmenen ja viidensadan välillä tai metsälenkin matka oli jotain puolen kilometrin ja kymmenen kilometrin välillä, Kääpä tarkentaa.
Liikunnallisilla kotitehtävillä pyrittiin aktivoimaan oppilaiden lisäksi myös kotiväkeä.
– Liikunnalliset kotitehtävät saattoivat olla esimerkiksi kyykkytekniikan opettaminen jollekin kotiväestä tai jonkun toisen vieminen lenkille, Kääpä mainitsee.
Tulokset osoittivat, että osallistujien kokonaisaktiivisuudesta 46 % kertyi koulupäivän jälkeen. Osallistujat olivat keskimäärin reilun tunnin päivässä reippaan ja rasittavan liikkumisen tasolla ja noin kolme tuntia kevyen liikkumisen alueella. Paikallaanoloa heille tuli noin 7,5 tuntia.
Paljon liikkuvat tytöt osallistuivat eniten organisoituihin liikuntaharrastuksiin, kun taas vähän liikkuvat tytöt tekivät eniten kotitöitä. Omaehtoinen liikkuminen ilman kilpailua, ryhmäpainetta tai rasittavaa tasoa oli suosittua vähän liikkuvilla tytöillä. Tällaisia liikkumisen tapoja olivat esimerkiksi kävely, kehonhuolto ja venyttely
– Kun tunnistetaan oppilaille mieleiset liikkumisen tavat, niitä voidaan hyödyntää niin koululiikunnassa kuin vapaa-ajalle suunnatuissa liikuntaläksyissäkin, Kääpä kertoo.
Liikuntaläksyt keino lisätä nuorten liikkumista
Erityisesti hauskat tehtävät olivat oppilaiden mieleen. Tällaisiksi Kääpä mainitsee ”väärän käden viikon”, hampaiden harjaamisen yhdellä jalalla tasapainoillen tai yllätyskyykyn jonkin avainsanan kuullessaan.
Oppilaiden ja vanhempien mukaan liikuntaläksyjen tulisi olla monipuolisia, hauskoja, kiinnostavia ja sopivan haastavia, aikataulultaan joustavia ja vanhempien tukemia. Liikuntasuositusten mukaisen liikkumisen määrän saavuttaa vain pieni osa nuorista. Erityisesti tyttöjen liikkumisen määrä vähenee teini-iässä. Lapsena ja nuorena liikkuminen vaikuttaa positiivisesti aikuisiän liikkumismääriin, joten nuorten liikkumista tukevat toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä. Nuorten liikkumisen edistämiskeinoja tulisikin hakea aktiivisesti, liikuntaläksyt voisivat olla yksi tapa lisätä nuorten liikkumista.
Väitöstutkimus koostui neljästä Finnish Physical Education Homework Study -projektin osatutkimuksesta. Aineisto kerättiin keskisuomalaisen yläkoulun tyttöoppilailta (N=117) kyselylomakkeilla, kiihtyvyysantureilla sekä puolistrukturoiduilla päiväkirjoilla. Aineistoa täydensivät sekä oppilaiden (N=38) että vanhempien haastattelut (N=5) ja tutkija-opettajan päiväkirjamerkinnät.
Mari Kääpän väitöskirja Understanding and promoting physical activity among Finnish adolescent girls and the role of active physical education homework tarkastetaan lauantaina 28.5.2022 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa C1. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Marc Cloes (University of Liege, Belgia) ja kustoksena toimii yliopistonlehtori Sanna Palomäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 501, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9154-8 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9154-8.
Mari Kääpä on kirjoittanut ylioppilaaksi Mikkelin Lyseon lukiosta. Kasvatustieteen maisterin opinnot Kääpä on suorittanut Joensuun yliopistossa, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa ja liikuntapedagogiikan maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kääpällä on yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemus eri kouluasteilta. Kääpä on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä eri tehtävissä vuodesta 2018 ja sen jälkeen opettajankoulutuslaitoksella syksystä 2021 alkaen.
Lisätietoja:
Mari Kääpä
mari.p.kaapa@jyu.fi
+358 40 805 4881
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme