Väitös 28.5.2022: Liikunnalliset kotitehtävät tukevat yläkouluikäisten vapaa-ajan liikkumista
KM ja LitM Mari Kääpä tutki liikuntapedagogiikan väitöskirjassaan yläkouluikäisten tyttöjen fyysistä aktiivisuutta. Hän keskittyi erityisesti tyttöjen koulupäivän jälkeiseen liikkumiseen sekä koululiikunnan osana tehtäviin liikunnallisiin kotitehtäviin. Lisäksi hän tutki oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsityksiä liikunnallisista kotitehtävistä.
Liikuntaläksyt olivat pieni osa tyttöjen koko päivän liikkumista. Tulosten mukaan liikunnallisia kotitehtäviä tehtiin keskimäärin kaksi kertaa viikossa ja niihin käytettiin viikossa aikaa yhteensä puolisen tuntia. Vaikka liikunnalliset kotitehtävät olivat vapaaehtoisia, niitä tehtiin ahkerasti: lähes 90 % tytöistä kertoi tekevänsä läksyt aina tai lähes aina. Liikuntaläksyjä useammin tehneet olivat fyysisesti aktiivisempia kuin vähemmän liikuntaläksyjä tehneet oppilaat.
Kun kysyttiin oppilaiden mielipidettä liikunnallisista kotitehtävistä, he vastasivat: Miksi ei? Onhan muistakin oppiaineista läksyjä, miksi sitten ei liikunnasta.
Oppilaat muokkasivat liikuntakotitehtävistä itselleen mieluisia
Liikuntatunneilla annettavat kotitehtävät noudattivat liikunnan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä kuitenkin osallistaen oppilaita tehtävien suunnitteluun.
– Eri oppilasryhmät valitsivat erilaisia, vaativuustasoltaan itselle sopivia liikuntaläksyjä. Esimerkiksi vatsalihasläksyn toistomäärä saattoi vaihdella kymmenen ja viidensadan välillä tai metsälenkin matka oli jotain puolen kilometrin ja kymmenen kilometrin välillä, Kääpä tarkentaa.
Liikunnallisilla kotitehtävillä pyrittiin aktivoimaan oppilaiden lisäksi myös kotiväkeä.
– Liikunnalliset kotitehtävät saattoivat olla esimerkiksi kyykkytekniikan opettaminen jollekin kotiväestä tai jonkun toisen vieminen lenkille, Kääpä mainitsee.
Tulokset osoittivat, että osallistujien kokonaisaktiivisuudesta 46 % kertyi koulupäivän jälkeen. Osallistujat olivat keskimäärin reilun tunnin päivässä reippaan ja rasittavan liikkumisen tasolla ja noin kolme tuntia kevyen liikkumisen alueella. Paikallaanoloa heille tuli noin 7,5 tuntia.
Paljon liikkuvat tytöt osallistuivat eniten organisoituihin liikuntaharrastuksiin, kun taas vähän liikkuvat tytöt tekivät eniten kotitöitä. Omaehtoinen liikkuminen ilman kilpailua, ryhmäpainetta tai rasittavaa tasoa oli suosittua vähän liikkuvilla tytöillä. Tällaisia liikkumisen tapoja olivat esimerkiksi kävely, kehonhuolto ja venyttely
– Kun tunnistetaan oppilaille mieleiset liikkumisen tavat, niitä voidaan hyödyntää niin koululiikunnassa kuin vapaa-ajalle suunnatuissa liikuntaläksyissäkin, Kääpä kertoo.
Liikuntaläksyt keino lisätä nuorten liikkumista
Erityisesti hauskat tehtävät olivat oppilaiden mieleen. Tällaisiksi Kääpä mainitsee ”väärän käden viikon”, hampaiden harjaamisen yhdellä jalalla tasapainoillen tai yllätyskyykyn jonkin avainsanan kuullessaan.
Oppilaiden ja vanhempien mukaan liikuntaläksyjen tulisi olla monipuolisia, hauskoja, kiinnostavia ja sopivan haastavia, aikataulultaan joustavia ja vanhempien tukemia. Liikuntasuositusten mukaisen liikkumisen määrän saavuttaa vain pieni osa nuorista. Erityisesti tyttöjen liikkumisen määrä vähenee teini-iässä. Lapsena ja nuorena liikkuminen vaikuttaa positiivisesti aikuisiän liikkumismääriin, joten nuorten liikkumista tukevat toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä. Nuorten liikkumisen edistämiskeinoja tulisikin hakea aktiivisesti, liikuntaläksyt voisivat olla yksi tapa lisätä nuorten liikkumista.
Väitöstutkimus koostui neljästä Finnish Physical Education Homework Study -projektin osatutkimuksesta. Aineisto kerättiin keskisuomalaisen yläkoulun tyttöoppilailta (N=117) kyselylomakkeilla, kiihtyvyysantureilla sekä puolistrukturoiduilla päiväkirjoilla. Aineistoa täydensivät sekä oppilaiden (N=38) että vanhempien haastattelut (N=5) ja tutkija-opettajan päiväkirjamerkinnät.
Mari Kääpän väitöskirja Understanding and promoting physical activity among Finnish adolescent girls and the role of active physical education homework tarkastetaan lauantaina 28.5.2022 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa C1. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Marc Cloes (University of Liege, Belgia) ja kustoksena toimii yliopistonlehtori Sanna Palomäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 501, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9154-8 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9154-8.
Mari Kääpä on kirjoittanut ylioppilaaksi Mikkelin Lyseon lukiosta. Kasvatustieteen maisterin opinnot Kääpä on suorittanut Joensuun yliopistossa, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa ja liikuntapedagogiikan maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kääpällä on yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemus eri kouluasteilta. Kääpä on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä eri tehtävissä vuodesta 2018 ja sen jälkeen opettajankoulutuslaitoksella syksystä 2021 alkaen.
Lisätietoja:
Mari Kääpä
mari.p.kaapa@jyu.fi
+358 40 805 4881
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa19.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme