Väitös 31.8.2019: Laadukas musiikkikasvatus luo edellytykset talouskasvulle

Musiikkikasvatuksen edellytykset ovat heikentyneet kouluissa 2000-luvulla. Näin siitä huolimatta, että 2010-luvulla perusopetuksen tuntijakouudistuksessa haluttiin vahvistaa taide- ja taitoaineita ja kaikille yhteistä musiikinopetusta lisättiin vuosiluokille 7–9.

Miksi koulutuspoliittiset ratkaisut johtivat päinvastaiseen suuntaan kuin toivottiin?

– Musiikkikasvatuksen toimintaedellytysten hankaloitumista selittää ekonomistinen koulutusajattelu. Koulussa opiskelu hahmotetaan ensisijaisesti taloudellisen toimeliaisuuden, työelämävalmiuksien ja talouskasvun näkökulmasta, Timo Kovanen sanoo.

Kovanen on selvittänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan, millaisen koulutuspoliittisen logiikan varassa koulusta ja musiikkikasvatuksesta puhutaan 2000-luvun opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä. Analyysi paljastaa, että koulutuspuhe korostaa suoriutumista niin kutsutuissa ydinoppiaineissa, mikä johtaa niiden painottamiseen opetusohjelmassa.

– Koulutuspuhe ammentaa näkökulmansa ylikansallisista koulutuspoliittisista malleista. Kilpailu ja toiminnan tulosten mitattavuus kehystävät koulun toimintaa, jolloin ohjausmekanismit ajavat musiikkikasvatuksen ja taideaineet helposti katveeseen, Kovanen selittää.

Tärkeimmät merkitykset eivät taivu talouden mittareihin

Musiikkikasvatuksen kannalta koulutuksen vallankäytön ja hallinnan mekanismit ovat ristiriitaisia ja liian yksinkertaistavia. Niissä jätetään myös herkästi huomioimatta musiikin positiiviset vaikutukset – myös tulevaisuuden työelämään ja taloudelliseen kasvuun.

– Musiikin opiskelu kehittää yhdessä toimimista, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä taitoja työelämässä. Laadukas musiikkikasvatus, joka perustuu musiikilliseen toimintaan ja tarjoaa sopivan tasoisia haasteita, vahvistaa pystyvyyden ja toimijuuden kokemusta, Kovanen kertoo.

Kovanen kuitenkin muistuttaa, etteivät musiikin kaikkein tärkeimmät merkitykset pelkisty talouden mittareilla mitattaviksi.

– Musiikillisessa toiminnassa syntyvät merkitykselliset kokemukset hitsaavat ihmisiä yhteen, kehittävät kuvittelukykyä ja antavat yksilölle rakennusaineita minuuden muotoutumiseen. Toivoisinkin, että tutkimukseni tuloksia hyödynnettäisiin, kun keskustellaan koulutuksesta ja musiikkikasvatuksen roolista yleissivistävässä koulussa. Musiikilla on väliä, Kovanen sanoo.

Filosofian maisteri Timo Kovasen musiikkikasvatuksen väitöskirjan "Musiikkikasvatus ja markkinanhallinta" tarkastustilaisuus pidetään 31.8.2019 klo 12–15 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä professori Lauri Väkevä (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätiedot:

Timo Kovanen
timo.kovanen@gmail.com
050 301 8213

Timo Kovanen valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta 2001. Lukion jälkeen hän jatkoi musiikkiopintoja Oriveden opiston musiikkilinjalla. Kovanen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan musiikkikasvatus ja sivuaineenaan koulutusjohtaminen. Kovanen on työskennellyt musiikinopettajana Äänekoskella 2007–2008 ja 2009–2010, Jyväskylässä Lyseon lukiossa ja Cygnaeus-lukiossa 2010–2012 sekä Lahden yhteiskoulussa 2012–2015. Vuodesta 2015 lähtien hän on työskennellyt Oulun normaalikoulussa musiikin lehtorina ja opetusharjoittelun ohjaajana.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 106, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7818-1. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7818-1.