Väitös 31.8.2019: Laadukas musiikkikasvatus luo edellytykset talouskasvulle
Musiikkikasvatuksen edellytykset ovat heikentyneet kouluissa 2000-luvulla. Näin siitä huolimatta, että 2010-luvulla perusopetuksen tuntijakouudistuksessa haluttiin vahvistaa taide- ja taitoaineita ja kaikille yhteistä musiikinopetusta lisättiin vuosiluokille 7–9.
Miksi koulutuspoliittiset ratkaisut johtivat päinvastaiseen suuntaan kuin toivottiin?
– Musiikkikasvatuksen toimintaedellytysten hankaloitumista selittää ekonomistinen koulutusajattelu. Koulussa opiskelu hahmotetaan ensisijaisesti taloudellisen toimeliaisuuden, työelämävalmiuksien ja talouskasvun näkökulmasta, Timo Kovanen sanoo.
Kovanen on selvittänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan, millaisen koulutuspoliittisen logiikan varassa koulusta ja musiikkikasvatuksesta puhutaan 2000-luvun opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä. Analyysi paljastaa, että koulutuspuhe korostaa suoriutumista niin kutsutuissa ydinoppiaineissa, mikä johtaa niiden painottamiseen opetusohjelmassa.
– Koulutuspuhe ammentaa näkökulmansa ylikansallisista koulutuspoliittisista malleista. Kilpailu ja toiminnan tulosten mitattavuus kehystävät koulun toimintaa, jolloin ohjausmekanismit ajavat musiikkikasvatuksen ja taideaineet helposti katveeseen, Kovanen selittää.
Tärkeimmät merkitykset eivät taivu talouden mittareihin
Musiikkikasvatuksen kannalta koulutuksen vallankäytön ja hallinnan mekanismit ovat ristiriitaisia ja liian yksinkertaistavia. Niissä jätetään myös herkästi huomioimatta musiikin positiiviset vaikutukset – myös tulevaisuuden työelämään ja taloudelliseen kasvuun.
– Musiikin opiskelu kehittää yhdessä toimimista, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä taitoja työelämässä. Laadukas musiikkikasvatus, joka perustuu musiikilliseen toimintaan ja tarjoaa sopivan tasoisia haasteita, vahvistaa pystyvyyden ja toimijuuden kokemusta, Kovanen kertoo.
Kovanen kuitenkin muistuttaa, etteivät musiikin kaikkein tärkeimmät merkitykset pelkisty talouden mittareilla mitattaviksi.
– Musiikillisessa toiminnassa syntyvät merkitykselliset kokemukset hitsaavat ihmisiä yhteen, kehittävät kuvittelukykyä ja antavat yksilölle rakennusaineita minuuden muotoutumiseen. Toivoisinkin, että tutkimukseni tuloksia hyödynnettäisiin, kun keskustellaan koulutuksesta ja musiikkikasvatuksen roolista yleissivistävässä koulussa. Musiikilla on väliä, Kovanen sanoo.
Filosofian maisteri Timo Kovasen musiikkikasvatuksen väitöskirjan "Musiikkikasvatus ja markkinanhallinta" tarkastustilaisuus pidetään 31.8.2019 klo 12–15 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä professori Lauri Väkevä (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ja kustoksena apulaisprofessori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätiedot:
Timo Kovanen
timo.kovanen@gmail.com
050 301 8213
Timo Kovanen valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta 2001. Lukion jälkeen hän jatkoi musiikkiopintoja Oriveden opiston musiikkilinjalla. Kovanen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan musiikkikasvatus ja sivuaineenaan koulutusjohtaminen. Kovanen on työskennellyt musiikinopettajana Äänekoskella 2007–2008 ja 2009–2010, Jyväskylässä Lyseon lukiossa ja Cygnaeus-lukiossa 2010–2012 sekä Lahden yhteiskoulussa 2012–2015. Vuodesta 2015 lähtien hän on työskennellyt Oulun normaalikoulussa musiikin lehtorina ja opetusharjoittelun ohjaajana.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 106, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7818-1. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7818-1.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Luustoa kuormittava liikunta vähenee nuoruudessa, jolloin sitä erityisesti tarvittaisiin19.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisessa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty luuliikunnan eli luustoa vahvistavan liikunnan määrän muutoksia nuoruudessa. Tutkimus osoitti luuliikunnan määrän vähenevän nuoruudessa. Eniten luuliikunta vähenee huonokuntoisimmilla nuorilla. Luustoa vahvistava liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on välttämätöntä vahvan ja terveen luuston edistämisessä ja ylläpitämisessä.
Vanhuuden toimintakyky on kuin ekosysteemi, joka voi häiriön sattuessa romahtaa14.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vanhuudessa toimintakyvyn osatekijöiden tiukempi verkottuminen toisiinsa voi kertoa heikommasta toimintakyvyn resilienssistä eli kantokyvystä. Kun toimintakyvyn osa-alueet ovat tiiviisti verkottuneet, häiriö yhdellä alueella voi vaikuttaa muihin ja romahduttaa toimintakyvyn. Siksi on tärkeää tarkastella toimintakykyä kokonaisuutena ja pitää huolta eri kehon ja mielen hyvinvoinnin osa-alueista.
Pandemian jälkeinen kriisi nosti taloushuolet terveyshuolten ohi – nuoret kärsivät kuitenkin edelleen yksinäisyydestä enemmän kuin muut14.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoitti, että erityisesti Suomessa nuoret kärsivät edelleen muita ikäryhmiä enemmän korona-ajan aiheuttamista ongelmista. Vaikka esimerkiksi yksinäisyys ja ongelmallinen verkkokäyttäytyminen vähenivät koronan jälkeen, ne ovat edelleen selvästi yleisimpiä nuorilla.
Jyväskylän yliopisto on selvittänyt julkisten hankintojen luontojalanjäljen yhdessä ympäristöministeriön kanssa13.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämällä laskentamenetelmällä on selvitetty ensimmäistä kertaa julkisten hankintojen luontojalanjälki yhteistyössä ympäristöministeriön, Hansel Oy:n ja Valtiokonttorin kanssa. Julkisten hankintojen luontojalanjäljen selvitys luo pohjaa luonnon monimuotoisuutta tukevien tavoitteiden asettamiselle ja toimii suunnannäyttäjänä muille julkisille toimijoille. Selvitys toteutettiin osana valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistä Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa.
Yhteishaku alkaa: Jyväskylän yliopistossa tarjolla yhdeksän uutta hakukohdetta13.3.2024 07:05:00 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 13.–27.3.2024. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla 2741 aloituspaikkaa 102 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat psykologia, kauppatieteet, luokanopettajankoulutus sekä liikuntapedagogiikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme