Väitös 4.6.2021: Työyhteisön ristiriitoja ratkoessa huomio kannattaa suunnata henkilökemioiden sijasta keskustelun tapoihin (Pohjola)
31.5.2021 09:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kun työpaikalla ilmenee konflikti, suuntautuu huomio usein yksittäisten henkilöiden vuorovaikutustyyleihin tai yhteensopimattomiin ”henkilökemioihin”. Ristiriitojen käsittelyä voidaan kuitenkin edistää paremmin toisella tapaa, PsL Mikko Pohjolan psykologian alan väitöstutkimus osoittaa. Konflikteja ja ristiriitoja voidaan ymmärtää tarkastelemalla keskusteluissa jatkuvasti rakentuvia ja muokattavissa olevia vastavuoroisia asetelmia.
Puhumalla työpaikan asioista, kuten työn tavoitteista, yhteistyötä koskevista odotuksista tai itse kunkin oikeuksista ja velvollisuuksista tietyillä tavoilla, keskustelijat ottavat itselleen ja tarjoavat toisilleen enemmän tai vähemmän suotuisia asemia. Jos keskustelijoiden puhetavat tarjoavat epäsuotuisia asemia, niitä asetutaan yleensä tavalla tai toisella vastustamaan.
– Tällaisia asetelmia syntyy herkästi tilanteissa, joissa on mukana syyttelyä, tai joissa omat näkemykset ilmaistaan jyrkästi tai ehdottomasti, Pohjola taustoittaa.
Työilmapiiriä voidaan parantaa keskustelun tapoja muokkaamalla
– Työilmapiirille haitallisia keskustelun tapoja voidaan haastaa ja muokata. Se voi johtaa jännitteiden ja ristiriitojen lievenemiseen, Pohjola kertoo.
Pohjolan havaintojen mukaan työtiimien väliset konsultointitapaamiset loivat tilaa uudenlaisille, aiempaa rakentavammille, keskustelun tavoille. Niille oli ominaista keskinäisen arvostuksen osoittaminen, syyllistämisen välttäminen sekä eri näkökulmien hyväksyvä tarkastelu sekä niiden yhdistely.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden kehittämistoiminnassa, kuten organisaatioiden konsultoinnissa, työnohjauksessa sekä työpaikkojen esimiestyön kehittämisessä. Pohjolan tutkimus antaa välineitä käsitellä työyhteisön erimielisyyksiä tavoilla, jotka eivät loukkaa tai satuta osapuolia.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ristiriitojen hallintaa ja selvittämistä voidaan edistää luomalla työpaikoille uudenlaisia keskustelukäytäntöjä. Huomio olisi tärkeä suunnata asialistojen ja keskustelun rakenteiden lisäksi entistä enemmän keskustelun käymisen tapoihin, Pohjola toteaa.
PsL Mikko Pohjolan psykologian väitöskirjan "Jännitteet, vuorovaikutukselliset karikot ja diskursiiviset muutokset työyhteisöiden konsultoinnissa" tarkastustilaisuus järjestetään 4.6.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Hannu Räty (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Virpi-Liisa Kykyri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstä osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-pohjola-040621.
Julkaisutiedot:
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 38X, Jyväskylä, 2021, ISSN 2489-9003, N 978-951-39-8641-4 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8641-4
Taustatietoja:
PsL Mikko Pohjola suoritti psykologian maisteritutkintonsa vuonna 2000 sekä psykologian lisensiaatin tutkinnon osana työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiopintoja vuonna 2017 Jyväskylän yliopistossa.
Pohjola on työskennellyt työterveyspsykologina vuodesta 2010 alkaen. Hänellä on pitkä kokemus organisaatioiden esimiesten ja henkilöstön valmennuksista sekä ohjauksista. Tällä hetkellä hän työskentelee sekä työterveyspsykologina Hyvinkään Terveystalossa että projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla”.
Lisätietoja:
Mikko Pohjola, mikko.j.pohjola@jyu.fi, puh. 040 578 2289
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
