Väitös 4.6.2021: Työyhteisön ristiriitoja ratkoessa huomio kannattaa suunnata henkilökemioiden sijasta keskustelun tapoihin (Pohjola)
31.5.2021 09:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kun työpaikalla ilmenee konflikti, suuntautuu huomio usein yksittäisten henkilöiden vuorovaikutustyyleihin tai yhteensopimattomiin ”henkilökemioihin”. Ristiriitojen käsittelyä voidaan kuitenkin edistää paremmin toisella tapaa, PsL Mikko Pohjolan psykologian alan väitöstutkimus osoittaa. Konflikteja ja ristiriitoja voidaan ymmärtää tarkastelemalla keskusteluissa jatkuvasti rakentuvia ja muokattavissa olevia vastavuoroisia asetelmia.
Puhumalla työpaikan asioista, kuten työn tavoitteista, yhteistyötä koskevista odotuksista tai itse kunkin oikeuksista ja velvollisuuksista tietyillä tavoilla, keskustelijat ottavat itselleen ja tarjoavat toisilleen enemmän tai vähemmän suotuisia asemia. Jos keskustelijoiden puhetavat tarjoavat epäsuotuisia asemia, niitä asetutaan yleensä tavalla tai toisella vastustamaan.
– Tällaisia asetelmia syntyy herkästi tilanteissa, joissa on mukana syyttelyä, tai joissa omat näkemykset ilmaistaan jyrkästi tai ehdottomasti, Pohjola taustoittaa.
Työilmapiiriä voidaan parantaa keskustelun tapoja muokkaamalla
– Työilmapiirille haitallisia keskustelun tapoja voidaan haastaa ja muokata. Se voi johtaa jännitteiden ja ristiriitojen lievenemiseen, Pohjola kertoo.
Pohjolan havaintojen mukaan työtiimien väliset konsultointitapaamiset loivat tilaa uudenlaisille, aiempaa rakentavammille, keskustelun tavoille. Niille oli ominaista keskinäisen arvostuksen osoittaminen, syyllistämisen välttäminen sekä eri näkökulmien hyväksyvä tarkastelu sekä niiden yhdistely.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden kehittämistoiminnassa, kuten organisaatioiden konsultoinnissa, työnohjauksessa sekä työpaikkojen esimiestyön kehittämisessä. Pohjolan tutkimus antaa välineitä käsitellä työyhteisön erimielisyyksiä tavoilla, jotka eivät loukkaa tai satuta osapuolia.
– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ristiriitojen hallintaa ja selvittämistä voidaan edistää luomalla työpaikoille uudenlaisia keskustelukäytäntöjä. Huomio olisi tärkeä suunnata asialistojen ja keskustelun rakenteiden lisäksi entistä enemmän keskustelun käymisen tapoihin, Pohjola toteaa.
PsL Mikko Pohjolan psykologian väitöskirjan "Jännitteet, vuorovaikutukselliset karikot ja diskursiiviset muutokset työyhteisöiden konsultoinnissa" tarkastustilaisuus järjestetään 4.6.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Hannu Räty (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Virpi-Liisa Kykyri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstä osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-pohjola-040621.
Julkaisutiedot:
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 38X, Jyväskylä, 2021, ISSN 2489-9003, N 978-951-39-8641-4 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8641-4
Taustatietoja:
PsL Mikko Pohjola suoritti psykologian maisteritutkintonsa vuonna 2000 sekä psykologian lisensiaatin tutkinnon osana työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiopintoja vuonna 2017 Jyväskylän yliopistossa.
Pohjola on työskennellyt työterveyspsykologina vuodesta 2010 alkaen. Hänellä on pitkä kokemus organisaatioiden esimiesten ja henkilöstön valmennuksista sekä ohjauksista. Tällä hetkellä hän työskentelee sekä työterveyspsykologina Hyvinkään Terveystalossa että projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla”.
Lisätietoja:
Mikko Pohjola, mikko.j.pohjola@jyu.fi, puh. 040 578 2289
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
