Jyväskylän yliopisto

Väitös 4.6.2021: Työyhteisön ristiriitoja ratkoessa huomio kannattaa suunnata henkilökemioiden sijasta keskustelun tapoihin (Pohjola)

Jaa

Työyhteisöjen sisäisten ongelmien, kuten ristiriitojen ja konfliktien tiedetään olevan haitallisia sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että työn tuottavuudelle. Tuore psykologian väitöstutkimus selvittää, miten työyhteisön ristiriidat muodostuvat ja millaiset keskustelut auttavat selvittämään niitä.

PsL Mikko Pohjola väittelee Jyväskylän yliopistossa 4.6.2021.
PsL Mikko Pohjola väittelee Jyväskylän yliopistossa 4.6.2021.

Kun työpaikalla ilmenee konflikti, suuntautuu huomio usein yksittäisten henkilöiden vuorovaikutustyyleihin tai yhteensopimattomiin ”henkilökemioihin”. Ristiriitojen käsittelyä voidaan kuitenkin edistää paremmin toisella tapaa, PsL Mikko Pohjolan psykologian alan väitöstutkimus osoittaa. Konflikteja ja ristiriitoja voidaan ymmärtää tarkastelemalla keskusteluissa jatkuvasti rakentuvia ja muokattavissa olevia vastavuoroisia asetelmia.

Puhumalla työpaikan asioista, kuten työn tavoitteista, yhteistyötä koskevista odotuksista tai itse kunkin oikeuksista ja velvollisuuksista tietyillä tavoilla, keskustelijat ottavat itselleen ja tarjoavat toisilleen enemmän tai vähemmän suotuisia asemia. Jos keskustelijoiden puhetavat tarjoavat epäsuotuisia asemia, niitä asetutaan yleensä tavalla tai toisella vastustamaan.

– Tällaisia asetelmia syntyy herkästi tilanteissa, joissa on mukana syyttelyä, tai joissa omat näkemykset ilmaistaan jyrkästi tai ehdottomasti, Pohjola taustoittaa.

Työilmapiiriä voidaan parantaa keskustelun tapoja muokkaamalla

– Työilmapiirille haitallisia keskustelun tapoja voidaan haastaa ja muokata. Se voi johtaa jännitteiden ja ristiriitojen lievenemiseen, Pohjola kertoo.

Pohjolan havaintojen mukaan työtiimien väliset konsultointitapaamiset loivat tilaa uudenlaisille, aiempaa rakentavammille, keskustelun tavoille. Niille oli ominaista keskinäisen arvostuksen osoittaminen, syyllistämisen välttäminen sekä eri näkökulmien hyväksyvä tarkastelu sekä niiden yhdistely.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden kehittämistoiminnassa, kuten organisaatioiden konsultoinnissa, työnohjauksessa sekä työpaikkojen esimiestyön kehittämisessä. Pohjolan tutkimus antaa välineitä käsitellä työyhteisön erimielisyyksiä tavoilla, jotka eivät loukkaa tai satuta osapuolia.

– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ristiriitojen hallintaa ja selvittämistä voidaan edistää luomalla työpaikoille uudenlaisia keskustelukäytäntöjä. Huomio olisi tärkeä suunnata asialistojen ja keskustelun rakenteiden lisäksi entistä enemmän keskustelun käymisen tapoihin, Pohjola toteaa.

PsL Mikko Pohjolan psykologian väitöskirjan "Jännitteet, vuorovaikutukselliset karikot ja diskursiiviset muutokset työyhteisöiden konsultoinnissa" tarkastustilaisuus järjestetään 4.6.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Hannu Räty (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Virpi-Liisa Kykyri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata väitöstä osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-pohjola-040621.

Julkaisutiedot:

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 38X, Jyväskylä, 2021, ISSN 2489-9003, N 978-951-39-8641-4 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8641-4

Taustatietoja:

PsL Mikko Pohjola suoritti psykologian maisteritutkintonsa vuonna 2000 sekä psykologian lisensiaatin tutkinnon osana työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiopintoja vuonna 2017 Jyväskylän yliopistossa.

Pohjola on työskennellyt työterveyspsykologina vuodesta 2010 alkaen. Hänellä on pitkä kokemus organisaatioiden esimiesten ja henkilöstön valmennuksista sekä ohjauksista. Tällä hetkellä hän työskentelee sekä työterveyspsykologina Hyvinkään Terveystalossa että projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla”.

Lisätietoja:

Mikko Pohjola, mikko.j.pohjola@jyu.fi, puh. 040 578 2289

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

PsL Mikko Pohjola väittelee Jyväskylän yliopistossa 4.6.2021.
PsL Mikko Pohjola väittelee Jyväskylän yliopistossa 4.6.2021.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme