Väitös 5.12.2019: Videon ja kuvien lisääminen ylioppilastutkinnon kielikokeiden kuuntelutehtäviin edellyttää harkintaa – Audiovisuaalisuus voi myös johtaa opiskelijoita harhaan (von Zansen)

Von Zansenin väitöskirjatutkimus liittyy ajankohtaiseen muutokseen Suomessa: ylioppilastutkinto muutettiin tietokoneella suoritettavaksi vuosien 2016-2019 aikana.
– Kuvat ja videot tuovat kuuntelukoetta lähemmäs aitoja vuorovaikutustilanteita, joissa käytämme kieltä. Arkielämän kuuntelutilanteissahan näemme useimmiten puhujan eleet, ilmeet ja ympäristöön liittyvät vihjeet, von Zansen perustelee.
Useimmat ylioppilaskokeiden kaltaiset opiskelijan tulevaisuuden kannalta tärkeät kielikokeet eivät kuitenkaan hyödynnä videota kuuntelutehtävissä. Videon hyödyistä ei olla päästy yhteisymmärrykseen, ja niiden lisääminen tuo ratkaistavaksi lukuisia käytännön kysymyksiä testien laadintaan.
Audiovisuaalinen aineisto voi myös kuormittaa opiskelijoita
Tutkimuksessaan von Zansen vertaili satunnaistetun vertailevan koeasetelman avulla, onko visuaalisen materiaalin käytöllä yhteyttä opiskelijoiden koesuorituksiin. Lisäksi von Zansen kartoitti lukiolaisten käsityksiä vieraan kielen kuullun ymmärtämisestä.
– Osa audiovisuaalista aineistoa sisältävistä koekysymyksistä saattaa johtaa opiskelijoita harhaan tai kuormittaa heitä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Koetehtävien laatijoiden onkin etukäteen pohdittava, missä määrin tehtävän ratkaiseminen edellyttää kielellisten sisältöjen lisäksi nähtyjen elementtien hyödyntämistä, von Zansen avaa havaintojaan.
Opiskelijoiden välillä on yksilöllisiä eroja
Vieraan kielen kuullun ymmärtämistä harjoitellaan usein vanhanaikaisesti ja opettajajohtoisesti. Niin koulujen opetuskäytänteissä, varusteluissa kuin opiskelijoiden valmiuksissa toimia digitaalisessa koeympäristössä on kuitenkin eroja. Opiskelijat prosessoivatkin visuaalista tietoa eri tavoin. Yksilökohtaiset erot johtuvat esimerkiksi persoonasta, taustasta ja aiemmista kuuntelukokemuksista.
– Huomasin, että osa opiskelijoista jättää visuaalisen tuen tietoisesti käyttämättä. Toiset puolestaan saattavat hyödyntää sitä automaattisesti, tiedostamattaan, von Zansen toteaa.
Koetehtävien tulisi olla sellaisia, joita lukiossa on harjoiteltu. Tämä puolestaan tuo oman haasteensa kokeiden uudistamiseen.
– Toisaalta ylioppilaskokeen sisältö vaikuttaa lukion opetuskäytänteisiin – sitä harjoitellaan, mitä testataan, von Zansen tiivistää.
Tutkimustulosten avulla kehitetään kuullun ymmärtämisen opetusta ja arviointia Suomessa. Havainnot hyödyttävät erityisesti ylioppilastutkinnon koetehtävien, oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien laatijoita sekä kielten opettajia.
FM Anna von Zansenin soveltavan kielitieteen (Solki) väitöskirjan "Uudenlaista kuullun ymmärtämistä - Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Kielikeskuksen johtaja, dosentti Taina Juurakko-Paavola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Aika: 5.12.2019 12:00 — 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, L302
Lisätiedot:
Anna von Zansen, anna.k.vonzansen@student.jyu.fi, 0400509731
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 0408316228
Anna von Zansen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin luonnontiedelukiosta 2005. Saksan ja ruotsin kielen opettajaksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 2010. Vuosina 2013-2016 hän työskenteli suunnittelijana Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa, jolloin väitöskirjan aihe nousi kielikokeissa havaituista kehittämistarpeista. Väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Väitöskirjan jälkeen von Zansen aloittaa post doc -tutkijana Helsingin yliopiston DigiTala-hankkeessa, jossa kehitetään puheentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia kielitaidon arviointiin.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 163, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7961-4. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66424
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Tutkijoiden yössä pääset ihmettelemään maailmankaikkeuden aikajanaa ja kokemaan tieteen yhteisöllisyyden – Tutkijoiden yön 26.9.2025 ohjelmaa tänä vuonna neljällä paikkakunnalla!17.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö on vuosittain järjestettävä tiedetapahtuma, jossa tutkijat ympäri Eurooppaa avaavat ovensa kaikenikäisille tiedonjanoisille. Tänä vuonna tutkijat avaavat ovensa laboratorioiden uumeniin Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistoissa sekä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa perjantaina 29.5.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme