Väitös 5.12.2019: Videon ja kuvien lisääminen ylioppilastutkinnon kielikokeiden kuuntelutehtäviin edellyttää harkintaa – Audiovisuaalisuus voi myös johtaa opiskelijoita harhaan (von Zansen)
25.11.2019 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Von Zansenin väitöskirjatutkimus liittyy ajankohtaiseen muutokseen Suomessa: ylioppilastutkinto muutettiin tietokoneella suoritettavaksi vuosien 2016-2019 aikana.
– Kuvat ja videot tuovat kuuntelukoetta lähemmäs aitoja vuorovaikutustilanteita, joissa käytämme kieltä. Arkielämän kuuntelutilanteissahan näemme useimmiten puhujan eleet, ilmeet ja ympäristöön liittyvät vihjeet, von Zansen perustelee.
Useimmat ylioppilaskokeiden kaltaiset opiskelijan tulevaisuuden kannalta tärkeät kielikokeet eivät kuitenkaan hyödynnä videota kuuntelutehtävissä. Videon hyödyistä ei olla päästy yhteisymmärrykseen, ja niiden lisääminen tuo ratkaistavaksi lukuisia käytännön kysymyksiä testien laadintaan.
Audiovisuaalinen aineisto voi myös kuormittaa opiskelijoita
Tutkimuksessaan von Zansen vertaili satunnaistetun vertailevan koeasetelman avulla, onko visuaalisen materiaalin käytöllä yhteyttä opiskelijoiden koesuorituksiin. Lisäksi von Zansen kartoitti lukiolaisten käsityksiä vieraan kielen kuullun ymmärtämisestä.
– Osa audiovisuaalista aineistoa sisältävistä koekysymyksistä saattaa johtaa opiskelijoita harhaan tai kuormittaa heitä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Koetehtävien laatijoiden onkin etukäteen pohdittava, missä määrin tehtävän ratkaiseminen edellyttää kielellisten sisältöjen lisäksi nähtyjen elementtien hyödyntämistä, von Zansen avaa havaintojaan.
Opiskelijoiden välillä on yksilöllisiä eroja
Vieraan kielen kuullun ymmärtämistä harjoitellaan usein vanhanaikaisesti ja opettajajohtoisesti. Niin koulujen opetuskäytänteissä, varusteluissa kuin opiskelijoiden valmiuksissa toimia digitaalisessa koeympäristössä on kuitenkin eroja. Opiskelijat prosessoivatkin visuaalista tietoa eri tavoin. Yksilökohtaiset erot johtuvat esimerkiksi persoonasta, taustasta ja aiemmista kuuntelukokemuksista.
– Huomasin, että osa opiskelijoista jättää visuaalisen tuen tietoisesti käyttämättä. Toiset puolestaan saattavat hyödyntää sitä automaattisesti, tiedostamattaan, von Zansen toteaa.
Koetehtävien tulisi olla sellaisia, joita lukiossa on harjoiteltu. Tämä puolestaan tuo oman haasteensa kokeiden uudistamiseen.
– Toisaalta ylioppilaskokeen sisältö vaikuttaa lukion opetuskäytänteisiin – sitä harjoitellaan, mitä testataan, von Zansen tiivistää.
Tutkimustulosten avulla kehitetään kuullun ymmärtämisen opetusta ja arviointia Suomessa. Havainnot hyödyttävät erityisesti ylioppilastutkinnon koetehtävien, oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien laatijoita sekä kielten opettajia.
FM Anna von Zansenin soveltavan kielitieteen (Solki) väitöskirjan "Uudenlaista kuullun ymmärtämistä - Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Kielikeskuksen johtaja, dosentti Taina Juurakko-Paavola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Aika: 5.12.2019 12:00 — 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, L302
Lisätiedot:
Anna von Zansen, anna.k.vonzansen@student.jyu.fi, 0400509731
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 0408316228
Anna von Zansen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin luonnontiedelukiosta 2005. Saksan ja ruotsin kielen opettajaksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 2010. Vuosina 2013-2016 hän työskenteli suunnittelijana Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa, jolloin väitöskirjan aihe nousi kielikokeissa havaituista kehittämistarpeista. Väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Väitöskirjan jälkeen von Zansen aloittaa post doc -tutkijana Helsingin yliopiston DigiTala-hankkeessa, jossa kehitetään puheentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia kielitaidon arviointiin.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 163, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7961-4. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66424
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Susanna Huovinen on valittu Jyväskylän yliopiston vuoden alumniksi 20261.9.2026 18:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Huovinen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1998 pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka.
Suomessa kehitetty hoitomalli vähensi huomattavasti psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta Britanniassa31.8.2026 08:31:45 EEST | Tiedote
Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli vähensi psykiatrisen sairaalahoidon ja erikoissairaanhoitoon palaamisen tarvetta Isossa-Britanniassa toteutetussa ODDESSI-tutkimuksessa. Avoimen dialogin ryhmässä sairaalahoitoon joutui 21 prosenttia osallistujista, kun tavanomaisen hoidon ryhmässä osuus oli 44 prosenttia. Alan johtavassa The Lancet Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan avoimen dialogin mukaista hoitoa saaneet arvioivat kahden vuoden seurannassa myös toipumisensa, elämänlaatunsa ja tyytyväisyytensä palveluihin paremmiksi kuin tavanomaista hoitoa saaneet. Tutkimuksen ennalta määritellyssä ensisijaisessa päätetapahtumassa, oireiden uusiutumiseen kuluneessa ajassa, ei kuitenkaan havaittu eroa ryhmien välillä.
Jyväskylän yliopisto on mukana merkittävässä EU Horizon Twinning -hankkeessa – tavoitteena rakentaa entisen Jugoslavian perinnön ympärille kansainvälinen osaamiskeskittymä.28.8.2026 10:00:00 EEST | Uutinen
Euroopan komissio on myöntänyt 1,5 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston, Erfurtin yliopiston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja slovenialaisen Institute IRRIS:in yhteiselle BORDER ECHOES -hankkeelle. Suomalaisten partnerien tehtävänä on tukea Sloveniassa tehtävää pioneerityötä muistitiedon tallentamiseen ja jatkokäyttöön liittyen. Rahoituksesta kolmannes suuntautuu hankkeen suomalaisille partnereille.
Hae syksyn 2026 yhteishaussa Jyväskylän yliopistoon ja aloita tutkinto-opiskelu tammikuussa 202727.8.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Jäitkö ilman opiskelupaikkaa tai haluatko syventää osaamistasi? Syksyn yhteishaku tarjoaa sinulle mahdollisuuden aloittaa opinnot jo tammikuussa.
Kansallisarkisto ja Jyväskylän yliopisto digitoivat Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun historiallisia arkistoaineistoja26.8.2026 15:18:56 EEST | Tiedote
Kansallisarkistolla ja Jyväskylän yliopistolla on kumppanuusdigitointihanke, jonka myötä merkittäviä osia kulttuuri- ja sivistyshistoriallisesti arvokkaiden Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin sekä Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun arkistoaineistoista saadaan jatkossa käyttöön digitaalisesti. Kumppanuus toteutetaan kesäkuusta syyskuuhun 2026. Hanketta rahoittavat Jyväskylän yliopistosäätiö, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme