Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.12.2019: Videon ja kuvien lisääminen ylioppilastutkinnon kielikokeiden kuuntelutehtäviin edellyttää harkintaa – Audiovisuaalisuus voi myös johtaa opiskelijoita harhaan (von Zansen)

Jaa

Nykyinen digitaalinen ylioppilaskoe mahdollistaa monipuolisten visuaalisten aineistojen käyttämisen kokeessa. Anna von Zansenin kielitaidon arviointia käsittelevä väitöstutkimus paljastaa kuitenkin, että vaikka kuvien ja videoiden lisäämien vieraiden kielten kuullunymmärtämiskokeeseen on perusteltua, se ei käytännössä ole yksinkertaista.

Anna von Zansen. Kuvaaja: Mikko Niemi.
Anna von Zansen. Kuvaaja: Mikko Niemi.

Von Zansenin väitöskirjatutkimus liittyy ajankohtaiseen muutokseen Suomessa: ylioppilastutkinto muutettiin tietokoneella suoritettavaksi vuosien 2016-2019 aikana.

– Kuvat ja videot tuovat kuuntelukoetta lähemmäs aitoja vuorovaikutustilanteita, joissa käytämme kieltä. Arkielämän kuuntelutilanteissahan näemme useimmiten puhujan eleet, ilmeet ja ympäristöön liittyvät vihjeet, von Zansen perustelee.

Useimmat ylioppilaskokeiden kaltaiset opiskelijan tulevaisuuden kannalta tärkeät kielikokeet eivät kuitenkaan hyödynnä videota kuuntelutehtävissä. Videon hyödyistä ei olla päästy yhteisymmärrykseen, ja niiden lisääminen tuo ratkaistavaksi lukuisia käytännön kysymyksiä testien laadintaan.

Audiovisuaalinen aineisto voi myös kuormittaa opiskelijoita

Tutkimuksessaan von Zansen vertaili satunnaistetun vertailevan koeasetelman avulla, onko visuaalisen materiaalin käytöllä yhteyttä opiskelijoiden koesuorituksiin. Lisäksi von Zansen kartoitti lukiolaisten käsityksiä vieraan kielen kuullun ymmärtämisestä.

– Osa audiovisuaalista aineistoa sisältävistä koekysymyksistä saattaa johtaa opiskelijoita harhaan tai kuormittaa heitä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Koetehtävien laatijoiden onkin etukäteen pohdittava, missä määrin tehtävän ratkaiseminen edellyttää kielellisten sisältöjen lisäksi nähtyjen elementtien hyödyntämistä, von Zansen avaa havaintojaan.


Opiskelijoiden välillä on yksilöllisiä eroja


Vieraan kielen kuullun ymmärtämistä harjoitellaan usein vanhanaikaisesti ja opettajajohtoisesti. Niin koulujen opetuskäytänteissä, varusteluissa kuin opiskelijoiden valmiuksissa toimia digitaalisessa koeympäristössä on kuitenkin eroja. Opiskelijat prosessoivatkin visuaalista tietoa eri tavoin. Yksilökohtaiset erot johtuvat esimerkiksi persoonasta, taustasta ja aiemmista kuuntelukokemuksista.

– Huomasin, että osa opiskelijoista jättää visuaalisen tuen tietoisesti käyttämättä. Toiset puolestaan saattavat hyödyntää sitä automaattisesti, tiedostamattaan, von Zansen toteaa.

Koetehtävien tulisi olla sellaisia, joita lukiossa on harjoiteltu. Tämä puolestaan tuo oman haasteensa kokeiden uudistamiseen.

– Toisaalta ylioppilaskokeen sisältö vaikuttaa lukion opetuskäytänteisiin – sitä harjoitellaan, mitä testataan, von Zansen tiivistää.

Tutkimustulosten avulla kehitetään kuullun ymmärtämisen opetusta ja arviointia Suomessa. Havainnot hyödyttävät erityisesti ylioppilastutkinnon koetehtävien, oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien laatijoita sekä kielten opettajia.

FM Anna von Zansenin soveltavan kielitieteen (Solki) väitöskirjan "Uudenlaista kuullun ymmärtämistä - Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Kielikeskuksen johtaja, dosentti Taina Juurakko-Paavola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Aika: 5.12.2019 12:00 — 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, L302

Lisätiedot:
Anna von Zansen, anna.k.vonzansen@student.jyu.fi, 0400509731
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 0408316228

Anna von Zansen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin luonnontiedelukiosta 2005. Saksan ja ruotsin kielen opettajaksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 2010. Vuosina 2013-2016 hän työskenteli suunnittelijana Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa, jolloin väitöskirjan aihe nousi kielikokeissa havaituista kehittämistarpeista. Väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Väitöskirjan jälkeen von Zansen aloittaa post doc -tutkijana Helsingin yliopiston DigiTala-hankkeessa, jossa kehitetään puheentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia kielitaidon arviointiin.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 163, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7961-4. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66424

Avainsanat

Kuvat

Anna von Zansen. Kuvaaja: Mikko Niemi.
Anna von Zansen. Kuvaaja: Mikko Niemi.
Lataa
Anna von Zansen. Kuvaaja: Mikko Niemi.
Anna von Zansen. Kuvaaja: Mikko Niemi.
Lataa
Anna von Zansenin väitöksen kansikuva, jonka on tehnyt kuvittaja Matteus Pentti.
Anna von Zansenin väitöksen kansikuva, jonka on tehnyt kuvittaja Matteus Pentti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme