Väitös 5.12.2019: Videon ja kuvien lisääminen ylioppilastutkinnon kielikokeiden kuuntelutehtäviin edellyttää harkintaa – Audiovisuaalisuus voi myös johtaa opiskelijoita harhaan (von Zansen)
Nykyinen digitaalinen ylioppilaskoe mahdollistaa monipuolisten visuaalisten aineistojen käyttämisen kokeessa. Anna von Zansenin kielitaidon arviointia käsittelevä väitöstutkimus paljastaa kuitenkin, että vaikka kuvien ja videoiden lisäämien vieraiden kielten kuullunymmärtämiskokeeseen on perusteltua, se ei käytännössä ole yksinkertaista.
Von Zansenin väitöskirjatutkimus liittyy ajankohtaiseen muutokseen Suomessa: ylioppilastutkinto muutettiin tietokoneella suoritettavaksi vuosien 2016-2019 aikana.
– Kuvat ja videot tuovat kuuntelukoetta lähemmäs aitoja vuorovaikutustilanteita, joissa käytämme kieltä. Arkielämän kuuntelutilanteissahan näemme useimmiten puhujan eleet, ilmeet ja ympäristöön liittyvät vihjeet, von Zansen perustelee.
Useimmat ylioppilaskokeiden kaltaiset opiskelijan tulevaisuuden kannalta tärkeät kielikokeet eivät kuitenkaan hyödynnä videota kuuntelutehtävissä. Videon hyödyistä ei olla päästy yhteisymmärrykseen, ja niiden lisääminen tuo ratkaistavaksi lukuisia käytännön kysymyksiä testien laadintaan.
Audiovisuaalinen aineisto voi myös kuormittaa opiskelijoita
Tutkimuksessaan von Zansen vertaili satunnaistetun vertailevan koeasetelman avulla, onko visuaalisen materiaalin käytöllä yhteyttä opiskelijoiden koesuorituksiin. Lisäksi von Zansen kartoitti lukiolaisten käsityksiä vieraan kielen kuullun ymmärtämisestä.
– Osa audiovisuaalista aineistoa sisältävistä koekysymyksistä saattaa johtaa opiskelijoita harhaan tai kuormittaa heitä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Koetehtävien laatijoiden onkin etukäteen pohdittava, missä määrin tehtävän ratkaiseminen edellyttää kielellisten sisältöjen lisäksi nähtyjen elementtien hyödyntämistä, von Zansen avaa havaintojaan.
Opiskelijoiden välillä on yksilöllisiä eroja
Vieraan kielen kuullun ymmärtämistä harjoitellaan usein vanhanaikaisesti ja opettajajohtoisesti. Niin koulujen opetuskäytänteissä, varusteluissa kuin opiskelijoiden valmiuksissa toimia digitaalisessa koeympäristössä on kuitenkin eroja. Opiskelijat prosessoivatkin visuaalista tietoa eri tavoin. Yksilökohtaiset erot johtuvat esimerkiksi persoonasta, taustasta ja aiemmista kuuntelukokemuksista.
– Huomasin, että osa opiskelijoista jättää visuaalisen tuen tietoisesti käyttämättä. Toiset puolestaan saattavat hyödyntää sitä automaattisesti, tiedostamattaan, von Zansen toteaa.
Koetehtävien tulisi olla sellaisia, joita lukiossa on harjoiteltu. Tämä puolestaan tuo oman haasteensa kokeiden uudistamiseen.
– Toisaalta ylioppilaskokeen sisältö vaikuttaa lukion opetuskäytänteisiin – sitä harjoitellaan, mitä testataan, von Zansen tiivistää.
Tutkimustulosten avulla kehitetään kuullun ymmärtämisen opetusta ja arviointia Suomessa. Havainnot hyödyttävät erityisesti ylioppilastutkinnon koetehtävien, oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien laatijoita sekä kielten opettajia.
FM Anna von Zansenin soveltavan kielitieteen (Solki) väitöskirjan "Uudenlaista kuullun ymmärtämistä - Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Kielikeskuksen johtaja, dosentti Taina Juurakko-Paavola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Aika: 5.12.2019 12:00 — 15:00
Paikka: Seminaarinmäki, L302
Lisätiedot:
Anna von Zansen, anna.k.vonzansen@student.jyu.fi, 0400509731
Viestintäharjoittelija Marke Rissanen, marke.s.k.rissanen@jyu.fi, 0408316228
Anna von Zansen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin luonnontiedelukiosta 2005. Saksan ja ruotsin kielen opettajaksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 2010. Vuosina 2013-2016 hän työskenteli suunnittelijana Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa, jolloin väitöskirjan aihe nousi kielikokeissa havaituista kehittämistarpeista. Väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Väitöskirjan jälkeen von Zansen aloittaa post doc -tutkijana Helsingin yliopiston DigiTala-hankkeessa, jossa kehitetään puheentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia kielitaidon arviointiin.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 163, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7961-4. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66424
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Palveluja ja hyvinvointia paikallisin voimin28.9.2020 14:30:31 EEST | Tiedote
Valtakunnallinen kyselytutkimus paljastaa maaseudun sosiaalisten innovaatioiden laajan kirjon
Väitös 2.10.2020 Itsemurha näkyy elokuvissa runsaasti, mutta ristiriitaisesti (Kosonen)28.9.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Itsemurha on tabu, jota ympäröivät sosiaalisessa elämässä yleensä häpeä, stigma ja typistävä hiljaisuus. Toisaalta omaehtoista kuolemaa kuitenkin käsitellään läntisessä mediassa ja viihteessä hyvin näkyvästi ja runsaasti. Englanninkielisillä markkinoilla julkaistaan vuosittain satoja aihetta käsitteleviä ja sivuavia elokuvia, ja ne myös kiertävät laajasti kansainvälisissä elokuvateattereissa ja suoratoistopalveluissa.
Taloustieteen professori kannustaa siirtymään riskiperusteiseen päätöksentekoon koronakriisin hoidossa25.9.2020 09:37:24 EEST | Tutkimus
Vuoden 2008 finanssikriisi jätti arpensa maailmantalouteen vuosikausiksi. Jylläävä koronakriisi tulee epäilemättä tekemään saman. Suomessa talouskasvun tuomaa hyvinvointia häviää tänä vuonna arviolta 10 miljardin euron verran. Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kehuu ripeyttä, jolla Eurooppa ja Suomi edellisestä finanssikriisistä viisastuneina ryhtyivät koronakriisin hoitoon. Ekonomisti antaa tuen riskiryhmäläisten suojelulle, mutta kertyvä terveydenhuollon lasku jäänyt vähälle huomiolle.
Väitös 2.10.2020: Negatiivinen viestintä voi olla organisaatiolle myös voimavara25.9.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
Negatiivinen viestintä on muutakin kuin pelkkää trollausta ja vihapuhetta. Oikein analysoituna asiallinen ja rakentava kritiikki voi osoittautua yritykselle arvokkaaksi resurssiksi kehittää toimintaansa. Tähän viestintään olisi myös hyvä osallistua organisaatioiden sosiaalisen median kanavissa.
Väitös 3.10.2020: Teknologia ei määritä työyhteisön vuorovaikutusta (Laitinen)24.9.2020 10:26:14 EEST | Tiedote
FM Kaisa Laitinen tutki väitöskirjassaan vuorovaikutusta teknologian avulla työskentelevissä tiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Vuorovaikutusteknologian rooli näyttäytyy tutkijan mukaan arkikeskustelussa usein turhan yksioikoisena.
Puoluetausta ja sukupuoli vaikuttavat ehdokkaan käsittelyyn mediassa24.9.2020 07:00:00 EEST | Tutkimus
Oikeistopopulistisiin puolueisiin liitetään usein negatiivisia mielleyhtymiä muun muassa puolueiden edustajien esittäminen radikaalien, kansallismielisten kannanottojen vuoksi. Mediassa huomio kohdistuu erityisesti johtajan persoonan ja henkilökohtaisen arvopohjan arviointiin, jossa myös sukupuoli on isossa osassa. Tutkimus selvitti, leimasiko media negatiivisesti oikeistopopulistista ehdokasta vuoden 2018 presidentinvaaleissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme