Väitös 5.9.2020: Osaatko pohtia oikein? Historian essee on vaativa tekstilaji (Paldanius)

Tutkimuksessa selvisi, että essee vaatii opiskelijalta eri osista muodostuvan tekstin rakentamisen taitoa sekä historian kielen, lähteiden analysoinnin ja oman pohdinnan esittämisen hallintaa. 

Suomessa ei ole aikaisemmin juuri tutkittu muissa kuin äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa kirjoitettavien tekstien kielellisiä piirteitä. Paldaniuksen tutkimus osoittaa, että monipuoliset kirjoitustaidot ovat oleellisia kaikissa oppiaineissa. Väitös tarjoaa konkretiaa sen pohjaksi, millaisiin asioihin kirjoittamisen ohjauksessa tulisi historian oppiaineessa kiinnittää huomiota.

Opetuksen tavoitteiden kannalta erityisen kiinnostava on kielellinen analyysi, joka paljastaa, millä tavoin lähteen sisältöä toistava ja lähdettä tulkitseva kirjoitustapa eroavat kielellisesti. 

Toinen keskeinen tulos on kuvaus siitä, kuinka opiskelun esseissä oleellinen ja hankalaksikin koettu pohdinta toteutuu tekstissä: osassa esseitä pohdinta muistuttaa mielipidemäistä ja suostuttelemaan pyrkivää argumentointia, jossa hyödynnetään kirjoittajan omaa kokemusmaailmaa historiallisen tiedon sijaan. Historian esseeseen paremmin soveltuva pohdinta sen sijaan rakentuu analyyttisemmin historian tapahtumia ja kysymyksen eri näkökulmia arvioiden.  

Tutkimus on laadullista kielitieteellistä tekstintutkimusta. Sen aineistona on 52 suomalaisesta lukiosta kerättyä esseevastausta, jotka on kirjoitettu historian kurssikokeessa syksyllä 2015. Esseitä analysoitiin tekstilajiteorian ja systeemis-funktionaalisen kieliteorian menetelmien avulla.

Tutkimus on toteutettu osana Koneen Säätiön (2015–2018) ja Suomen Akatemian (2016–2020) rahoittamaa, historian tekstitaitoja tarkastelevaa Engaging in disciplinary thinking: historical literacy practices in Finnish general upper secondary schools (HisLit) -tutkimushanketta (www.hislit.fi).

FM Hilkka Paldaniuksen Suomen kielen väitöskirjan "Kuka aloitti kylmän sodan? Lukion historian aineistopohjaisen esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta" tarkastustilaisuus pidetään 5.9.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Mäntynen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena on professori Minna-Riitta Luukka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-paldanius-050920.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 3205.

Julkaisun tiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 227, 100 s. ISSN 2489-9003; 227, ISBN 978-951-39-8175-4 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8175-4

Taustatiedot:

Hilkka Paldanius on kotoisin Lapinlahdelta ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun musiikkilukiosta vuonna 2007. Hän valmistui filosofian maisteriksi suomen kieli pääaineenaan Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014. Väitöstutkimuksen teon ohessa hän on opettanut muun muassa tieteellistä kirjoittamista ja soveltavaa kielitiedettä Jyväskylän yliopistossa. Hän on parhaillaan suomen kielen oppiaineen yliopisto-opettajana Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella.

Lisätietoja:

Hilkka Paldanius, puh. 0449877517, hilkka.paldanius@utu.fi