Väitöstutkimuksen mukaan tupakan vaikutus perustunee nikotiinin ja muiden tupakan sisältämien ainesosien vaikutukseen kehittyvän sikiön kudoksiin. Vähäinenkin alkoholinkäyttö raskauden aikana, erityisesti toisella raskauskolmanneksella, näyttää myös kasvattavan murtumariskin lähes kaksinkertaiseksi. Alkoholin ja sen hajoamistuotteiden tiedetään vaikuttavan tuki- ja liikuntaelimistön kehitykseen.

Lasten luunmurtumat ovat varsin yleisiä, sillä joka kolmas lapsi murtaa vähintään yhden luun ennen peruskoulun päättymistä. On kuitenkin epäselvää, miksi osa luustoltaan terveistä lapsista murtaa luunsa useammin kuin ikätoverinsa.

Vaikka lapsuuden murtumariskiin vaikuttavat muun muassa ravitsemus ja harrastukset, eivät ulkoiset tekijät täysin selitä eroa murtuma-alttiudessa etenkään pienillä lapsilla.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös lapsen syntymäpainon ja -pituuden suhdetta murtumiin, mutta näiden välillä ei löytynyt yhteyttä. Sen sijaan tutkimusryhmä löysi laajoissa perintötekijöiden analyyseissä perimästä kohtia, joiden muutokset yhdistyivät murtumariskin kohoamiseen. Tämä havainto tukee ajatusta geneettisestä alttiudesta luun murtumiselle, mutta solutason mekanismit näiden tekijöiden taustalla ovat epäselviä.

Tulokset ovat kansainvälisesti merkitseviä, sillä aiempi tutkimusnäyttö aiheesta on niukkaa. Laajassa pohjoissuomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin altistavia tekijöitä lasten murtumille yli 3000 henkilöllä vuodesta 1985 lähtien.

Lääketieteen lisensiaatti, diplomi-insinööri Roope Parviainen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 11.12.2020. Lastenkirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The intrauterine and genetic factors associated with the childhood fracture risk (Lapsuuden murtumariskiin assosioituvat geneettiset ja raskaudenaikaiset tekijät). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Paloneva Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Juha-Jaakko Sinikumpu. Väitöstilaisuus alkaa klo 12, etäyhteys https://oulu.zoom.us/j/67275005508