Tampereen yliopisto

Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

Jaa
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Kuva: Eila Kananen
Kuva: Eila Kananen

Laura Eilola on tarkastellut väitöskirjassaan vuorovaikutustilanteita, joihin aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat suomen kielen opiskelijat toistuvasti osallistuvat ja joissa olennaisia ovat tietyt sosiaaliset toiminnot, kuten sanojen selittäminen ja erilaiset pyynnöt. Nämä sosiaaliset toiminnot ovat myös kielenoppimisen kannalta keskeisiä. Väitöskirjan aineisto tulee luokkahuoneen lisäksi erilaisista asiointitilanteista.

Eilola osoittaa tutkimuksessaan, millä tavoin opiskelijat käyttävät kielen lisäksi kehoaan ja erilaisia esineitä sosiaalisten toimintojen ilmaisemiseen.

– Kielenoppija saattaa luokassa selittää esimerkiksi sanaa vesipullo tekemällä juomista kuvailevan eleen, pyytää kahvilassa pullaa osoittamalla sitä etusormella ja kohdistamalla siihen katseensa vitriinin läpi tai jäätelökioskilla asioidessaan hyödyntää älypuhelintaan sanakirjana. Nämä ovat luovia ja taitavia keinoja ilmaista ja oppia asioita, Eilola kuvailee.

Kielenoppimista asiointitilanteissa toiminnan kautta

Luokkahuoneen lisäksi kieltä opitaan myös luokan ulkopuolella. Eilolan tutkimus valottaa niitä mahdollisuuksia, joita asiointitilanteet tarjoavat kielenoppimiselle. Kieltä paremmin osaava vuorovaikutuskumppani voi tukea vuorovaikutustilanteen etenemistä tavalla, joka luo vähemmän osaavalle mahdollisuuksia oppia kieltä.

– Tämä voi tapahtua vaikkapa kielentämällä suomea vähemmän osaavan vuorovaikutuskumppanin toimintaa. Asiakas voi ilmaista toiveensa saada kahvinsa torilla mukaan osoittamalla myyjän selän takana olevia pahvikuppeja. Myyjä voi puolestaan toiveen toteuttamisen lisäksi opettaa hänelle suomea sanomalla ilmauksen: ”Aa, haluat siis kahvin mukaan. Mä pistän mukaan tästä.”, kuvailee Eilola.

Kotoutumiskoulutusta on supistettu ja suuntaus vaikuttaa jatkuvan. Siksi myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kehittämisen paine kasvaa. Eilola suosittaa, että koulutuksen vähäisiä resursseja suunnattaisiin tukemaan oppimaan oppimisen taitojen kehitystä. Näin oppijoita kannustetaan toimimaan aktiivisesti kielenoppimisen edistämiseksi myös luokan ulkopuolella.

–  Toisaalta tutkimukseni myös osoittaa, että luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat aikuiset voivat olla esimerkiksi varsin taitavia älypuhelinten käyttäjiä, joten heidän opiskelutaitojaan ja osaamistaan ei pidä myöskään aliarvioida, Eilola muistuttaa.

Eilola ehdottaa, että eleitä ja toiminnallisuutta tulisi systemaattisesti hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien aikuisten kielikoulutuksessa ja niiden merkitys tulisi huomioida myös heidän kielitaitonsa arvioinnissa.

Väitöstilaisuus lauantaina 1. huhtikuuta 2023

FM Laura Eilola suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Aikuisten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien suomenopiskelijoiden vuorovaikutuskompetenssi ja sen kehittyminen luokkahuoneen ja arjen vuorovaikutustilanteissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 1. huhtikuuta Päätalon salissa D11. Vastaväittäjinä toimii dosentti, yliopistonlehtori Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niina Lilja Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Väitöskirja on syntynyt Emil Aaltosen Säätiön rahoittamassa Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -hankkeessa. Eilola oli väitöskirjansa tiimoilta kevään 2019 tutkimusvaihdossa Havaijin yliopistossa toisen kielen käytön ja oppimisen tutkimuksen laitoksella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Eilola
laura.eilola@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Eila Kananen
Kuva: Eila Kananen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Digitaalisesta kaksosesta apuväline yksilölliseen ja ennaltaehkäisevään akuutin myeloidisen leukemian lääkehoitoon2.6.2023 11:33:29 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston professorit Olli Yli-Harja ja Frank Emmert-Streib työskentelevät tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen akuutin myeloidisen leukemian digitaalinen kaksonen (engl. Acute Myeloid Leukaemia Digital Twin, lyhennettynä AML-DT). Kyseessä on potilaan sairauden virtuaalinen ja yksilöllinen mallinnos, jonka avulla potilaat ja heidän lääkärinsä voivat yhdessä selvittää hoitomahdollisuuksia. Hankkeen löydöksiä voi olla tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää muiden sairauksien hoidossa ja yleisterveyden ylläpitämisessä sekä monilla eri sovellusaloilla, kuten tuotantotekniikassa ja ilmastontutkimuksessa.

Väitös: Sähköiset hiukkasten mittausmenetelmät täydentävät perinteisiä ilmanlaadun mittauksia2.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Hiukkassaaste meitä ympäröivässä ilmassa on maailmanlaajuisesti merkittävä ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. DI Laura Salo toteaa väitöskirjassaan, että sähköiset mittausmenetelmät ovat parempia paikallisten hiukkaspäästöjen seurannassa kuin perinteiset massapohjaiset mittausmenetelmät, jotka taas korostavat alueellisia päästöjä. Lisäksi Salo esittelee uuden yksinkertaisen sähköisen hiukkassensorin, joka kykenee seuraamaan ilmanlaatua erittäin saastuneessa ympäristössä.

Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat1.6.2023 14:36:21 EEST | Tiedote

Digitaalisten alustojen ruokalähetit ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvassa tapaturmariskissä. Alustojen kautta tehdyssä ruokalähettityössä on vähemmän turvallisuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä. Alustatyöntekijöiden riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksintyöskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme