Tampereen yliopisto

Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

Jaa
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Kuva: Eila Kananen
Kuva: Eila Kananen

Laura Eilola on tarkastellut väitöskirjassaan vuorovaikutustilanteita, joihin aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat suomen kielen opiskelijat toistuvasti osallistuvat ja joissa olennaisia ovat tietyt sosiaaliset toiminnot, kuten sanojen selittäminen ja erilaiset pyynnöt. Nämä sosiaaliset toiminnot ovat myös kielenoppimisen kannalta keskeisiä. Väitöskirjan aineisto tulee luokkahuoneen lisäksi erilaisista asiointitilanteista.

Eilola osoittaa tutkimuksessaan, millä tavoin opiskelijat käyttävät kielen lisäksi kehoaan ja erilaisia esineitä sosiaalisten toimintojen ilmaisemiseen.

– Kielenoppija saattaa luokassa selittää esimerkiksi sanaa vesipullo tekemällä juomista kuvailevan eleen, pyytää kahvilassa pullaa osoittamalla sitä etusormella ja kohdistamalla siihen katseensa vitriinin läpi tai jäätelökioskilla asioidessaan hyödyntää älypuhelintaan sanakirjana. Nämä ovat luovia ja taitavia keinoja ilmaista ja oppia asioita, Eilola kuvailee.

Kielenoppimista asiointitilanteissa toiminnan kautta

Luokkahuoneen lisäksi kieltä opitaan myös luokan ulkopuolella. Eilolan tutkimus valottaa niitä mahdollisuuksia, joita asiointitilanteet tarjoavat kielenoppimiselle. Kieltä paremmin osaava vuorovaikutuskumppani voi tukea vuorovaikutustilanteen etenemistä tavalla, joka luo vähemmän osaavalle mahdollisuuksia oppia kieltä.

– Tämä voi tapahtua vaikkapa kielentämällä suomea vähemmän osaavan vuorovaikutuskumppanin toimintaa. Asiakas voi ilmaista toiveensa saada kahvinsa torilla mukaan osoittamalla myyjän selän takana olevia pahvikuppeja. Myyjä voi puolestaan toiveen toteuttamisen lisäksi opettaa hänelle suomea sanomalla ilmauksen: ”Aa, haluat siis kahvin mukaan. Mä pistän mukaan tästä.”, kuvailee Eilola.

Kotoutumiskoulutusta on supistettu ja suuntaus vaikuttaa jatkuvan. Siksi myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kehittämisen paine kasvaa. Eilola suosittaa, että koulutuksen vähäisiä resursseja suunnattaisiin tukemaan oppimaan oppimisen taitojen kehitystä. Näin oppijoita kannustetaan toimimaan aktiivisesti kielenoppimisen edistämiseksi myös luokan ulkopuolella.

–  Toisaalta tutkimukseni myös osoittaa, että luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat aikuiset voivat olla esimerkiksi varsin taitavia älypuhelinten käyttäjiä, joten heidän opiskelutaitojaan ja osaamistaan ei pidä myöskään aliarvioida, Eilola muistuttaa.

Eilola ehdottaa, että eleitä ja toiminnallisuutta tulisi systemaattisesti hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien aikuisten kielikoulutuksessa ja niiden merkitys tulisi huomioida myös heidän kielitaitonsa arvioinnissa.

Väitöstilaisuus lauantaina 1. huhtikuuta 2023

FM Laura Eilola suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Aikuisten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien suomenopiskelijoiden vuorovaikutuskompetenssi ja sen kehittyminen luokkahuoneen ja arjen vuorovaikutustilanteissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 1. huhtikuuta Päätalon salissa D11. Vastaväittäjinä toimii dosentti, yliopistonlehtori Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niina Lilja Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Väitöskirja on syntynyt Emil Aaltosen Säätiön rahoittamassa Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -hankkeessa. Eilola oli väitöskirjansa tiimoilta kevään 2019 tutkimusvaihdossa Havaijin yliopistossa toisen kielen käytön ja oppimisen tutkimuksen laitoksella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Eilola
laura.eilola@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Eila Kananen
Kuva: Eila Kananen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen27.3.2024 10:03:14 EET | Tiedote

Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.

Väitös: Teemu Salo: 3D-tulostamalla voidaan valmistaa seuraavan sukupolven puettavaa elektroniikkaa22.3.2024 13:02:18 EET | Tiedote

Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa esimerkiksi älyvaatteita. Yksi alan suurista haasteista on löytää uusia, venyvän elektroniikan valmistukseen soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Diplomi-insinööri Teemu Salon väitöstutkimus osoittaa, että 3D-tulostaminen soveltuu monipuolisesti venyvän elektroniikan erilaisiin valmistusmenetelmiin.

Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona22.3.2024 12:40:26 EET | Tiedote

Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.

CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi22.3.2024 09:35:31 EET | Tiedote

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye