Väitös: Edustuslaitos tarvitsee enemmän aikaa todelliselle keskustelulle
Deliberatiivinen edustaminen eli punnitsevaa ja harkitsevaa puhetta sisältävä edustaminen näyttäytyy erilaisena ja sen toiminnan motivaatiot muuttuvat.
- Tätä näkökulmaa tuodaan julkisessa keskustelussa harvemmin esiin, eivätkä kansanedustajat itsekään usein tuo esiin sitä, millaiseksi he käsittävät oman edustustyöskentelynsä tapansa eduskunnassa, kertoo väitöskirjatutkija VTM Jenni Rinne Helsingin yliopistosta.
Punnitsevaa ja harkitsevaa puhetta ja poliittiseen edustamiseen liittyviä kysymyksiä eduskunnassa tarkastelevan väitöskirjan keskiössä on ajatus edustamisen konteksteista eli siitä, että samat edustajat puhuvat ja toimivat eri tavoin eri paikoissa ja tilanteissa.
Tutkimuksen mukaan suuri osa siitä työstä, mitä kansanedustajat tekevät, myöskin deliberaation osalta, tapahtuu istuntosalin ulkopuolella. Todellinen haaste kansanedustajille ja edustukselliselle demokratialle laajemmin on, miten näitä poliittisen prosessien ulkopuolella tapahtuvia vaiheita voidaan ja halutaanavata julkisesti.
- Tätä järkeilyä, punnintaa tai kuuntelevaa asennetta tapahtuu eduskuntainstituution sisällä mutta saliin tullessa ’puoluehaarniskat on välittömästi vedetty ylle’ kuten eräs haastateltavistani toteaa, Rinne kertoo.
Deliberatiivista edustamista kehittelevän teoreettisen näkökulman tueksi Rinne käyttää 60 suomalaisen kansanedustajan laajoja puolistrukturoituja tutkimushaastatteluita. Haastattelut on toteutettu aikavälillä 2008–2016 ja ne on tutkimuksessa anonymisoitu eli haastateltavia ei voi aineistosta tunnistaa.
Kolme kontekstia tarjoavat resursseja ja rajoitteita edustajien väliseen edustamiseen
Tutkimus havaitsee kolme keskeistä edustamisen kontekstia. Asiayhteydet sijoittuvat eduskuntainstituution kehyksessä pääosin eduskuntaryhmään ja edustajien väliseen vuorovaikutukseen ja puntarointiin (affirmatiivinen konteksti); valiokuntatyöskentelyyn, kompromissien merkitykseen, ja mahdollisuuteen saada asioita aikaan (operatiivinen konteksti); sekä istuntosalityöskentelyyn, jossa retorisesti perustellen ja todistellen keskustellaan ja väitellään tehdyistä poliittisista päätöksistä sekä nostetaan esiin uusia asioita (performatiivinen konteksti).
Kontekstit tarjoavat erilaisia resursseja ja rajoitteita edustajien väliseen edustamiseen ja deliberaatioon, minkä edustajat tunnistavat. Asiayhteyksien näkökulmasta käsin on esimerkiksi epätarkoituksenmukaista käyttää istuntosalipuhetta valiokunnassa, jossa tarkoituksena on lakiesityksen läpivalaisu.
- Voisiko istuntosalissa olla rohkeutta se, että oman agendan kärjistävän argumentoinnin sijaan esitettäisiin maltillisia ja näkökulmia avaavia puheenvuoroja ja sillä seurauksella, että media kiinnittäisi näihin rakentaviin puheenvuoroihin huomiota kärkevien heittojen sijasta, Rinne kysyy.
************************************
Valtiotieteiden maisteri Jenni M. Rinne väittelee 17.1.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deliberative representation in parliament". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302 (Siltavuorenpenger 3 A).
Vastaväittäjänä on professori André Bächtiger, University of Stuttgart, ja kustoksena on professori Anne Maria Holli.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjaa myy Unigrafia.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Jenni M. Rinne
Puh. 0400-457580
jenni.rinne@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme