Helsingin yliopisto

Väitös: Edustuslaitos tarvitsee enemmän aikaa todelliselle keskustelulle

Jaa

Näkökulma, joka huomioi millaisia tarkoituksia ja motivaatioita edustustoimintaan sisältyy eri asiayhteyksissä, tarjoaa analyyttisemmän otteen eduskunnassa tapahtuvaan poliittiseen päätöksentekoprosessiin.

Deliberatiivinen edustaminen eli punnitsevaa ja harkitsevaa puhetta sisältävä edustaminen näyttäytyy erilaisena ja sen toiminnan motivaatiot muuttuvat.

- Tätä näkökulmaa tuodaan julkisessa keskustelussa harvemmin esiin, eivätkä kansanedustajat itsekään usein tuo esiin sitä, millaiseksi he käsittävät oman edustustyöskentelynsä tapansa eduskunnassa, kertoo väitöskirjatutkija VTM Jenni Rinne Helsingin yliopistosta.

Punnitsevaa ja harkitsevaa puhetta ja poliittiseen edustamiseen liittyviä kysymyksiä eduskunnassa tarkastelevan väitöskirjan keskiössä on ajatus edustamisen konteksteista eli siitä, että samat edustajat puhuvat ja toimivat eri tavoin eri paikoissa ja tilanteissa.

Tutkimuksen mukaan suuri osa siitä työstä, mitä kansanedustajat tekevät, myöskin deliberaation osalta, tapahtuu istuntosalin ulkopuolella. Todellinen haaste kansanedustajille ja edustukselliselle demokratialle laajemmin on, miten näitä poliittisen prosessien ulkopuolella tapahtuvia vaiheita voidaan ja halutaanavata julkisesti.

- Tätä järkeilyä, punnintaa tai kuuntelevaa asennetta tapahtuu eduskuntainstituution sisällä mutta saliin tullessa ’puoluehaarniskat on välittömästi vedetty ylle’ kuten eräs haastateltavistani toteaa, Rinne kertoo.

Deliberatiivista edustamista kehittelevän teoreettisen näkökulman tueksi Rinne käyttää 60 suomalaisen kansanedustajan laajoja puolistrukturoituja tutkimushaastatteluita. Haastattelut on toteutettu aikavälillä 2008–2016 ja ne on tutkimuksessa anonymisoitu eli haastateltavia ei voi aineistosta tunnistaa.


Kolme kontekstia tarjoavat resursseja ja rajoitteita edustajien väliseen edustamiseen

 Tutkimus havaitsee kolme keskeistä edustamisen kontekstia. Asiayhteydet sijoittuvat eduskuntainstituution kehyksessä pääosin eduskuntaryhmään ja edustajien väliseen vuorovaikutukseen ja puntarointiin (affirmatiivinen konteksti); valiokuntatyöskentelyyn, kompromissien merkitykseen, ja mahdollisuuteen saada asioita aikaan (operatiivinen konteksti); sekä istuntosalityöskentelyyn, jossa retorisesti perustellen ja todistellen keskustellaan ja väitellään tehdyistä poliittisista päätöksistä sekä nostetaan esiin uusia asioita (performatiivinen konteksti).

Kontekstit tarjoavat erilaisia resursseja ja rajoitteita edustajien väliseen edustamiseen ja deliberaatioon, minkä edustajat tunnistavat. Asiayhteyksien näkökulmasta käsin on esimerkiksi epätarkoituksenmukaista käyttää istuntosalipuhetta valiokunnassa, jossa tarkoituksena on lakiesityksen läpivalaisu.

- Voisiko istuntosalissa olla rohkeutta se, että oman agendan kärjistävän argumentoinnin sijaan esitettäisiin maltillisia ja näkökulmia avaavia puheenvuoroja ja sillä seurauksella, että media kiinnittäisi näihin rakentaviin puheenvuoroihin huomiota kärkevien heittojen sijasta, Rinne kysyy.

************************************

Valtiotieteiden maisteri Jenni M. Rinne väittelee 17.1.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deliberative representation in parliament". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302 (Siltavuorenpenger 3 A).

Vastaväittäjänä on professori André Bächtiger, University of Stuttgart, ja kustoksena on professori Anne Maria Holli.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjaa myy Unigrafia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Jenni M. Rinne
Puh. 0400-457580
jenni.rinne@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme