Väitös: isostoiminta edistää monipuolisesti monen nuoren kasvua – isosryhmien monimuotoisuutta tulisi tukea
TM Jouko Porkan tutkimuksessa on analysoitu isosten omia arvioita isosajasta. Väittelijän mukaan kolme neljästä vastaajasta totesi, että heidän asenteensa olivat muuttuneet isosena toimimisen aikana myönteisemmäksi seurakuntaa ja sen toimintaa, kirkon nuorisotyötä, seurakunnan työntekijöitä sekä myös omaa itseä kohtaan.
Kansainvälisessä vertailussa suomalainen rippikoulu ja isostoiminta ovat poikkeuksia. Esimerkiksi Ruotsissa rippikoulun käy enää runsas neljäsosa nuorista, kun Suomessa osuus on edelleen yli 80 %.
– Isostoiminta on Suomessa kehittynyt malli, joka liittyy keskeisesti leirimuotoiseen rippikouluun. Suomalaisen isostoiminnan malli on levinnyt viime vuosina erityisesti Ruotsiin ja Saksaan, joissa se on osoittautunut yhtä hyvin toimivaksi kuin Suomessa, väittelijä taustoittaa.
Motiivit isostoimintaan osallistumiseen vaihtelevat suuresti
Tutkimusaineiston perusteella isostoiminta opettaa nuorille uusia taitoja, laajentaa ihmissuhteiden verkostoa ja vahvistaa tunnetta siitä, että he ovat arvostettuja. Lisäksi isostoimintaan osallistuminen antaa itsearviointitulosten mukaan nuorille valmiuksia uskontoon liittyvien asioiden laajempaan ymmärtämiseen.
– Yksittäisistä tuloksista minut yllätti se, että kaksi kolmesta isosena toimivasta haluaisi jatkaa seurakunnan toiminnassa isosajan jälkeen. Luulen, että seurakunnissa ei olla tätä joko tiedostettu tai ainakaan mietitty, miten suureen intoon vastattaisiin, Porkka kertoo.
Tutkimuksessa myös havaittiin, että isoset ovat hyvin heterogeeninen nuorisojoukko, ja että heidän näkemyksensä uskosta ja syyt isostoimintaan osallistumiseen ovat moninaiset.
– Isosina on vahvasti kirkon uskoon sitoutuneita nuoria, mutta joukkoon mahtuu epäilijöitä, agnostikkoja ja jopa ateisteja. Isosten motiivit toimintaan osallistumiselle vaihtelevat: osa näyttää ajautuneen toimintaan mukaan puolivahingossa, Porkka kertoo.
Väittelijän mielestä kirkon työntekijöiden tehtävänä on tukea isosryhmän moneutta.
– Monimuotoisuus näyttäisi olevan isostoiminnan vahvuus. Kun eri motivaatiopohjalta toimiville, uskosta eri tavoin ajatteleville isosille annetaan tarpeeksi tilaa, myönteinen kehitys tapahtuu heissä itsestään. Isoset oppivat monenlaista tulevaisuutensa kannalta hyödyllistä: johtajuutta, suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja elävää kristillisyyttä.
Aina kokemukset isostoiminnasta eivät kuitenkaan ole myönteisiä. Joillekin toiminta on tarjonnut pettymyksiä.
– Oma lukunsa ovat ne nuoret, jotka eivät koskaan aloita isostoimintaa rippikoulun jälkeen, vaikka sitä haluaisivat. Kansainvälisessä tutkimuksessa suurin syy tähän on ollut se, että nuoret kokivat, ettei kukaan ollut kutsunut heitä mukaan. On tärkeää, että jokaiselle tulee tunne siitä, että he ovat tervetulleita ja että heitä tarvitaan, Porkka summaa.
Isostoiminnalla on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta
Väittelijän mielestä evankelis-luterilaisen kirkon ei kannattaisi säästö- tai muista syistä supistaa rippikoulutyöhön suunnattuja resursseja.
– Isostoimintaan liittyy yhteisöllisiä ja altruistisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yhteisvastuukeräykseen osallistumista. Lisäksi isoset saattavat vierailla sairaaloissa ja vanhainkodeissa tai järjestää tapahtumia.
– Vastausten perusteella isosena toimiminen lisää nuorten halua osallistua yhteiskunnan vapaaehtoistoimintaan muuallakin kuin pelkästään kirkossa. Suomalainen rippikoulu- ja isostoimintamalli näyttää olevan tässä onnistunut, sillä yhtä suurta muutosta ei havaittu muissa tutkimukseen osallistuneissa Euroopan protestanttisissa kirkoissa, Porkka jatkaa.
Väitöstutkimuksen lomakekyselyt olivat osa kansainvälistä rippikoulututkimusta, joka toteutettiin Euroopan protestanttisissa kirkoissa kahtena eri tutkimuksena vuosina 2007–2008 ja 2012–2013. Tutkimusaineistoa kerättiin samanaikaisesti myös rippikoululaisilta ja seurakuntien työntekijöiltä.
**
TM Jouko Porkka väittelee 24.8.2019 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Young Confirmed Volunteers of the Evangelical Lutheran Church of Finland - Motivation, Religiosity, and Community" (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon isoset: motivaatio, uskonnollisuus ja yhteisöllisyys). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo sali 6, Fabianinkatu 39/ Unioninkatu 40 B.
Vastaväittäjänä on professori Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, ja kustoksena on professori Antti Räsänen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa DIAK TUTKIMUS. Väitöskirjaa voi tilata painettuna osoitteesta tilaukset@diak.fi. Online-versio väitöskirjasta löytyy Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut - Theseus-palvelusta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-338-4
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Jouko Porkka, s-posti: jouko.porkka@diak.fi, puh. 040 568 7077
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme