Väitös: Itsetuhoisten nuorten ja heidän vanhempiensa on vaikea saada oikeanlaista apua

Terveystieteiden maisteri Tiina Maria Miettinen tutki väitöskirjassaan nuorten itsetuhoisuuden syitä, ilmenemistä, avun saannin odotuksia sekä kokemuksia avusta itsetuhoisten nuorten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 28 nuorta ja 23 vanhempaa, joiden kertomuksissa itsetuhoisuus ilmeni myös sellaisena oireiluna, jota ei tyypillisesti ehkä itsetuhoisuudeksi määritellä.
– Nuorten itsetuhoisuus saattaa ilmetä esimerkiksi syömisen tai syömättömyyden kautta itsensä vahingoittamisena, päihteiden vahingollisena käyttämisenä tai toiveina itsensä vahingoittumisesta. Se voi näkyä myös nuoren luovassa ilmaisussa, Miettinen kertoo.
Nuorten itsetuhoisuuden taustalta löytyy monia syitä, kuten masennusta tai muita mielenterveyden ja tunne-elämän vaikeuksia, yksinäisyyttä ja kiusatuksi tulemista. Nuoret kohtaavat usein myös yhteiskunnan luomia suorituspaineita sekä kohtuuttomia vaatimuksia esimerkiksi opiskeluun liittyen. Myös esimerkiksi perheen ongelmat tai vanhempien ero voivat vaikuttaa.
– Vanhempien eroon liittyvistä tekijöistä esimerkiksi nuoren hoitoon ja huoltoon liittyvät riidat ja toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen korostuivat, Miettinen tarkentaa.
Osa tutkimukseen osallistuneista oli saanut hyvää apua muilta ihmisiltä, kuten ystäviltä ja perheenjäseniltä, nuoret myös ammattilaisilta ja vanhemmat vertaistuesta. Sen sijaan avun saamisen eri viranomaisten taholta tulisi Miettisen mukaan olla helpompaa. Apua odotetaan itsetuhoisen nuoren ja hänen vanhempiensa lisäksi myös muille perheenjäsenille ja läheisille. Nuoret toivovat, että jo itsetuhoisuuteen johtaviin tekijöihin, kuten masennukseen ja koulukisaamiseen puututtaisiin.
Tyytymättömyyttä apua tai auttajia kohtaan aiheutti esimerkiksi ammattilaisten välinpitämättömyys, epäasiallinen suhtautuminen avun tarpeessa olevaa kohtaan tai kyvyttömyys käsitellä itsetuhoisuutta. Palvelut ovat riittämättömiä ja tietoa niistä on huonosti saatavilla. Pahimmillaan nuoren itsemurhayrityksen tai itsemurhan jälkeen muu perhe jäi kokonaan ilman apua.
– Avun tulisi olla helposti saatavissa asuinpaikasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Meillä pitäisi esimerkiksi olla 24/7 tavoitettavia matalan kynnyksen palveluita sekä riittävästi osastohoitopaikkoja vakavasti oireileville itsetuhoisille nuorille, toteaa Miettinen.
– Itsetuhoista nuorta ei koskaan saa jättää yksin. Jos se, kenelle nuori hätänsä paljastaa, ei pysty auttamaan, tulee nuoren avun saanti muuten turvata, hän korostaa.
Vanhemmat tulisi aina ottaa mukaan nuoren hoitoon ja auttamisinterventiot kohdistaa tarvittaessa koko perheeseen. Autettavan nuoren, vanhemman tai koko perheen yksilölliset tarpeet ja toiveet tulee ottaa huomioon. Auttajalla on oltava rohkeutta kysyä ja puhua avoimesti itsetuhoisuudesta, koska tärkeintä on aito kohtaaminen ja luottamuksellinen suhde auttajan ja autettavan välillä.
– Oikeastaan auttaminen lähtee jo itsetuhoisen nuoren ja hänen perheensä asianmukaisesta kohtaamisesta yhteiskunnan eri alueilla. Itsetuhoisuuden ja itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Nuorten päihteiden saatavuutta ja käyttöä pitää pyrkiä rajoittamaan tehokkaammin. Koulu- ja somekiusaamisen vähentämiseksi on tehtävä enemmän työtä, Miettinen listaa.
Pandemia-aikana nuorten mielenterveysongelmien sekä itsetuhoisuuden on todettu lisääntyneen. Lähetteet nuorisopsykiatriseen hoitoon olivat kasvussa jo ennen pandemiaa. Tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla itsetuhoisuuden tunnistamista ja itsetuhoisten nuorten sekä heidän vanhempiensa auttamista voidaan kehittää asiakaslähtöisesti.
– Toivon, että tutkimukseni tuottama tieto itsetuhoisuuden ilmiöstä vähentää siihen liittyvää stigmaa ja helpottaa siitä kärsivien nuorten ja heidän vanhempiensa avun hakemista ja saamista, Miettinen sanoo.
Terveystieteiden maisteri Tiina Maria Miettisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Nuorten itsetuhoisuus ja siihen liittyvä apu tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 19.8.2022 klo 14 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Lauri Kuosmanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Maria Miettinen, puh. 040 4509450, miettinentiinamaria@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tiedon valoa -tapahtuma Tampereen yliopistossa – pääpuhujana kulttuuri-ikoni Seela Sella16.1.2026 15:42:13 EET | Tiedote
Tiedon valoa -tapahtuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Tampereen yliopiston keskustakampuksen Päätalossa, ja samalla tapahtuma laajenee kaksipäiväiseksi. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelmaa on kaikille tieteestä, tutkimuksesta ja kulttuurista kiinnostuneille.
Kirjasto kohtaa algoritmin: kuka pian päättää, mitä luemme?14.1.2026 09:08:30 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimus pureutui tekoälyn käyttöön julkisissa kirjastoissa. Tutkimustulosten perusteella tekoälyavusteinen aineistonhallinta yhdenmukaistaa kokoelmia ja jakaa kirjastonhoitajien mielipiteitä. Samalla se voi tarjota lisää perusteluja tehostamiselle.
Etäkokoukset yllättivät mainettaan parempina – laatu ratkaisee13.1.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset voivat olla tehokkaampia ja tuottavampia kuin lähikokoukset, kun ne on organisoitu hyvin ja vuorovaikutus toimii.
Kieli- ja viestintätieteiden yleisöluentosarja Sopii kysyä! alkaa tammikuussa16.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Lääkärissä käyminen, verkkokeskusteluun osallistuminen, generatiivisen tekoälyn kanssa asioiminen, mainokset, sopimustekstit ja lemmikille lepertely – kieli ja viestintä liittyvät kaikkeen. Muun muassa näistä aiheista puhutaan Sopii kysyä! -luentosarjassa Tampereella pääkirjasto Metsossa.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 400 tutkinto-opiskelijaa11.12.2025 11:10:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu tänä vuonna reilusti yli 4000 tutkinto-opiskelijaa. Määrä kasvoi viime vuoteen nähden noin kahdellasadalla. 51 prosenttia valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, eli arkkitehdin, diplomi-insinöörin, lääketieteen lisensiaatin tai maisterin tutkinnon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
