Tampereen yliopisto

Väitös: Itsetuhoisten nuorten ja heidän vanhempiensa on vaikea saada oikeanlaista apua

Jaa

Nuorten itsetuhoisuus on paljon muutakin kuin viiltelyä ja itsemurhayrityksiä tai itsemurhia. Tiina Maria Miettisen väitöstutkimuksen mukaan suomalaisnuorten itsetuhoisuus ilmenee monimuotoisesti. Sen tunnistaminen vaatii ammattilaiselta rohkeutta kysyä ja aitoa halua kuulla nuorta. Itsetuhoisten nuoret ja heidän vanhempansa odottavat saavansa yksilöllistä apua nykyistä helpommin.

Väittelijä Tiina Maria Miettinen. Kuva: Simo Kuuslampi
Väittelijä Tiina Maria Miettinen. Kuva: Simo Kuuslampi

Terveystieteiden maisteri Tiina Maria Miettinen tutki väitöskirjassaan nuorten itsetuhoisuuden syitä, ilmenemistä, avun saannin odotuksia sekä kokemuksia avusta itsetuhoisten nuorten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 28 nuorta ja 23 vanhempaa, joiden kertomuksissa itsetuhoisuus ilmeni myös sellaisena oireiluna, jota ei tyypillisesti ehkä itsetuhoisuudeksi määritellä.

– Nuorten itsetuhoisuus saattaa ilmetä esimerkiksi syömisen tai syömättömyyden kautta itsensä vahingoittamisena, päihteiden vahingollisena käyttämisenä tai toiveina itsensä vahingoittumisesta. Se voi näkyä myös nuoren luovassa ilmaisussa, Miettinen kertoo.

Nuorten itsetuhoisuuden taustalta löytyy monia syitä, kuten masennusta tai muita mielenterveyden ja tunne-elämän vaikeuksia, yksinäisyyttä ja kiusatuksi tulemista. Nuoret kohtaavat usein myös yhteiskunnan luomia suorituspaineita sekä kohtuuttomia vaatimuksia esimerkiksi opiskeluun liittyen. Myös esimerkiksi perheen ongelmat tai vanhempien ero voivat vaikuttaa.

– Vanhempien eroon liittyvistä tekijöistä esimerkiksi nuoren hoitoon ja huoltoon liittyvät riidat ja toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen korostuivat, Miettinen tarkentaa.

Osa tutkimukseen osallistuneista oli saanut hyvää apua muilta ihmisiltä, kuten ystäviltä ja perheenjäseniltä, nuoret myös ammattilaisilta ja vanhemmat vertaistuesta. Sen sijaan avun saamisen eri viranomaisten taholta tulisi Miettisen mukaan olla helpompaa. Apua odotetaan itsetuhoisen nuoren ja hänen vanhempiensa lisäksi myös muille perheenjäsenille ja läheisille. Nuoret toivovat, että jo itsetuhoisuuteen johtaviin tekijöihin, kuten masennukseen ja koulukisaamiseen puututtaisiin.

Tyytymättömyyttä apua tai auttajia kohtaan aiheutti esimerkiksi ammattilaisten välinpitämättömyys, epäasiallinen suhtautuminen avun tarpeessa olevaa kohtaan tai kyvyttömyys käsitellä itsetuhoisuutta. Palvelut ovat riittämättömiä ja tietoa niistä on huonosti saatavilla. Pahimmillaan nuoren itsemurhayrityksen tai itsemurhan jälkeen muu perhe jäi kokonaan ilman apua.

– Avun tulisi olla helposti saatavissa asuinpaikasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Meillä pitäisi esimerkiksi olla 24/7 tavoitettavia matalan kynnyksen palveluita sekä riittävästi osastohoitopaikkoja vakavasti oireileville itsetuhoisille nuorille, toteaa Miettinen.

– Itsetuhoista nuorta ei koskaan saa jättää yksin. Jos se, kenelle nuori hätänsä paljastaa, ei pysty auttamaan, tulee nuoren avun saanti muuten turvata, hän korostaa.

Vanhemmat tulisi aina ottaa mukaan nuoren hoitoon ja auttamisinterventiot kohdistaa tarvittaessa koko perheeseen. Autettavan nuoren, vanhemman tai koko perheen yksilölliset tarpeet ja toiveet tulee ottaa huomioon. Auttajalla on oltava rohkeutta kysyä ja puhua avoimesti itsetuhoisuudesta, koska tärkeintä on aito kohtaaminen ja luottamuksellinen suhde auttajan ja autettavan välillä.

– Oikeastaan auttaminen lähtee jo itsetuhoisen nuoren ja hänen perheensä asianmukaisesta kohtaamisesta yhteiskunnan eri alueilla. Itsetuhoisuuden ja itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Nuorten päihteiden saatavuutta ja käyttöä pitää pyrkiä rajoittamaan tehokkaammin. Koulu- ja somekiusaamisen vähentämiseksi on tehtävä enemmän työtä, Miettinen listaa.

Pandemia-aikana nuorten mielenterveysongelmien sekä itsetuhoisuuden on todettu lisääntyneen. Lähetteet nuorisopsykiatriseen hoitoon olivat kasvussa jo ennen pandemiaa. Tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla itsetuhoisuuden tunnistamista ja itsetuhoisten nuorten sekä heidän vanhempiensa auttamista voidaan kehittää asiakaslähtöisesti.

– Toivon, että tutkimukseni tuottama tieto itsetuhoisuuden ilmiöstä vähentää siihen liittyvää stigmaa ja helpottaa siitä kärsivien nuorten ja heidän vanhempiensa avun hakemista ja saamista, Miettinen sanoo.

Terveystieteiden maisteri Tiina Maria Miettisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Nuorten itsetuhoisuus ja siihen liittyvä apu tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 19.8.2022 klo 14 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Lauri Kuosmanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiina Maria Miettinen, puh. 040 4509450, miettinentiinamaria@gmail.com

Kuvat

Väittelijä Tiina Maria Miettinen. Kuva: Simo Kuuslampi
Väittelijä Tiina Maria Miettinen. Kuva: Simo Kuuslampi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua17.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon jälkeen. Tutkimus osoittaa, että sähköjen palauttamiseen liittyvien toimintamallien harjoittelu ja sähköverkossa tehtävä käytännön testaaminen on välttämätöntä matemaattisilla simulointimalleilla tehtävän ennakkosuunnittelun lisäksi.

Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote

Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.

Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote

Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme