Väitös: Kirjallinen huumori tarjoaa epätavallisia näkökulmia ja vaikuttaa asenteisiin
13.4.2023 14:46:30 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Terry Pratchettin (1948–2015) merkityksestä kirjailijana kertoo se, että hänelle myönnettiin aatelisarvo kirjallisista ansioista. Discworld-romaaniensa ansiosta Pratchett hallitsi 1980-luvun loppupuolella sekä valtaosan 1990-lukua myydyimpien kirjojen listoja Iso-Britanniassa, kunnes J. K. Rowlingin Harry Potter -romaanit syrjäyttivät Pratchettin tältä valtaistuimelta. Discworld-romaaneja on suomennettu Kiekkomaailma-nimellä.
Discworld-romaanien tyylilaji on humoristinen fantasia, ja Terry Pratchett on osaltaan ollut luomassa viime vuosikymmenien fantasia-buumia. Väitöskirjassaan filosofian lisensiaatti Lauri Määttä tarkastelee Pratchettia ensisijaisesti humoristina.
Määttä selittää Pratchettin huumoria ja sen hauskuutta toisaalta epätavallisten näkökulmien ja toisaalta huumorin hyperdeterminaation avulla. Määttä katsoo Terry Pratchettin huumorin kumpuavan paljolti siitä, että Pratchett siirtää todellisesta maailmastamme tuttuja kulttuuri-ilmiöitä Discworld-nimiseen fantasiamaailmaan, mikä mahdollistaa näiden ilmiöiden tarkastelemisen humoristisen epätavallisista näkökulmista käsin. Tällaisia fantasiamaailmaan siirrettyjä ilmiöitä ovat Discworld-romaaneissa mm. antiikin kulttuurit, Shakespearen näytelmät, rock-musiikki lieveilmiöineen sekä Holy Wood -nimiseen paikkaan syntyvä elokuvateollisuus.
Huumorin hyperdeterminaatio tarkoittaa erilaisten komiikan keinojen yhdistelemistä samassa kuvauksessa tai kohtauksessa. Määttä löytää Discworld-romaaneista lukuisia erilaisia komiikan keinoja ja esittää uuden komiikan keinojen taksonomian, jonka avulla huumorin hyperdeterminaatiota voidaan selittää paremmin.
Tämän huumorin poetiikan lisäksi Määttä tutkii väitöskirjassaan Discworld-romaanien huumorin retoriikkaa. Klassisessa retoriikan teoriassa retoriikalla tarkoitetaan puhujan pyrkimystä vaikuttaa yleisönsä asenteisiin.
— Kirjailijat pyrkivät samalla tavalla vaikuttamaan lukijoihinsa arvottamalla esitettyjä asioita joko myönteisesti tai kielteisesti. Pratchettille on ominaista kaksi retorisen vaikuttamisen tapaa. Kertojan epätavalliset näkökulmat esittävät arvottavia asenteita lukijalle tuttuihin kulttuuri-ilmiöihin, kun taas koomisten kielikuvien avulla kuvatut henkilöhahmojen tunnereaktiot esittävät arvottavia asenteita fantasiamaailman sisäisiin ilmiöihin, Määttä toteaa.
Lauri Määttä on kotoisin Kainuusta ja asuu Kajaanissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. huhtikuuta
Filosofian lisensiaatti Lauri Määtän kirjallisuustieteen oppialaan kuuluva väitöskirja The Witcraft of Seeing Things Differently : Hyperdetermined Humor, Unusual Viewpoints, and Narrative Rhetoric in Terry Pratchett's Discworld Novels tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.4.2023 klo 12 auditoriossa Pinni B 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Joel Kuortti Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Määttä
lauri.t.maatta@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme