Väitös: Kobolttialtistuminen aiheutti astmaa ja hengitystieoireita, mutta yhteyttä sydänsairauksiin ei havaittu

Kokkolassa 1970- ja 1980-luvuilla koboltin ja sen yhdisteiden tuotannossa altistui lähes 300 työntekijää, joista noin joka kymmenes sairastui ammattiastmaan. Vuosina 2005–2018 todettiin sen sijaan vain yksi kobolttiastma. Suotuisa kehitys johtuu tutkimuksen mukaan altistumistasojen selvästä alenemisesta ja mahdollisesti siitä, että samanaikainen altistuminen ärsyttäville kaasuille, erityisesti rikkidioksidille, on joko loppunut tai oleellisesti vähentynyt.
Astman lisäksi Asko Linnan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö Kokkolan kobolttitehtaalla altistuneilla työntekijöillä muita keuhkosairauksia ja -löydöksiä. Väitöstutkimukseen sisältyi lisäksi kaksivaiheinen tutkimus siitä, havaitaanko kobolttialtistumisen seurauksena viitteitä sydänlihaksen toiminnan heikkenemisestä.
— Astman lisäksi tutkituilla ei todettu muita kroonisia keuhkosairauksia, esimerkiksi kovametallitautia, joka on mahdollinen altistuttaessa kobolttia ja muun muassa volframia sisältävälle kovametallille. Astman kaltainen oireilu oli altistuneiden ryhmässä huomattavasti yleisempää kuin vertailuryhmässä, vaikka vain yksi uusi ammattiastma löytyi jatkoselvittelyissä, Linna kertoo.
Altistuminen koboltille pahensi selvästi tupakoinnin aiheuttamaa pienten hengitysteiden ahtautta.
Kobolttialtistumisen voi aiheuttaa vakavaa sydänlihassairautta, kardiomyopatiaa. Sydäntutkimuksissa, joihin sisältyi yli 300 sydämen ultraäänitutkimusta, ei todettu viitteitä kardiomyopatiasta.
— Tulokset tukevat muiden tutkijoiden havaintoja siitä, ettei työperäinen altistuminen nosta elimistön kobolttitasoja niin korkeiksi, että siitä aiheutuisi perusterveelle työntekijälle uhka sydänsairaudesta, Linna toteaa.
— Kobolttialtistumisen pitäminen alhaisena näyttää tehokkaasti estävän vakavien hengityselinsairauksien ja sydänvaikutusten kehittymistä.
Uutta tutkimusta tarvitaan jatkossa hengityselinsairauksien syntymekanismeista ja etenkin uusien altisteyhdistelmien vaikutuksista.
Eläkkeellä oleva työterveyshuollon erikoislääkäri Asko Linna työskenteli noin 25 vuoden ajan Kokkolan suurteollisuusalueen työterveyslääkärinä. Sen jälkeen hän toimi muun muassa kuntayhtymäjohtajana ja johtavana lääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta 2023
Lääketieteen Lisensiaatti Asko Linnan työterveyshuollon ja työlääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Effects of cobalt exposure on the respiratory system and the heart among cobalt production workers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.3.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F115 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ari Kaukiainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Riitta Sauni Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asko Linna
linna.asko@outlook.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa5.6.2023 16:07:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan Jarmo Kallunki osoittaa yhteiskuntaluokkien mukaisten elämäntyylien periytyvän Suomessa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että suomalaisten elämäntyylit eriytyvät yhteiskunnallisen aseman perusteella, mutta Kallunkin mukaan nämä elämäntyylit myös siirtyvät vanhemmilta heidän lapsilleen. Väitöstutkimus laajentaa näkökulmaa yhteiskunnallisten jakojen ja eriarvoisuuksien ylisukupolvisen jatkuvuuden tutkimukseen Suomessa.
Innovatiivinen mobiilisovellus kehittää kaupunkiseutujen pyöräilyä5.6.2023 13:38:06 EEST | Tiedote
Barcelonan yliopiston ympäristötieteiden ja -teknologian instituutin (ICTA-UAB) johtama kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi hiljattain uraauurtavan BiciZen-mobiilisovelluksen sekä iOS- että Android-käyttöjärjestelmälle. Sovelluksen tarkoituksena on edistää kaupunkiseutujen pyöräiltävyyttä ihmisten pyöräilykokemusten kautta. Sovellus kehitettiin viiden yliopiston tutkimusyhteistyönä. Barcelonan ja Tampereen yliopistojen lisäksi projektiin osallistuivat yliopistot Twentestä, Aveirosta ja Dublinista.
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto jakaa vuosittaiset stipendit pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaneille2.6.2023 15:18:24 EEST | Tiedote
Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön rahastoihin kuuluva Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto palkitsee vuosittain stipendillä Tampereen kaupunkiseudun lukioissa pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaneita ylioppilaita. Tänä keväänä stipendejä jaetaan 94 kappaletta.
Digitaalisesta kaksosesta apuväline yksilölliseen ja ennaltaehkäisevään akuutin myeloidisen leukemian lääkehoitoon2.6.2023 11:33:29 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston professorit Olli Yli-Harja ja Frank Emmert-Streib työskentelevät tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen akuutin myeloidisen leukemian digitaalinen kaksonen (engl. Acute Myeloid Leukaemia Digital Twin, lyhennettynä AML-DT). Kyseessä on potilaan sairauden virtuaalinen ja yksilöllinen mallinnos, jonka avulla potilaat ja heidän lääkärinsä voivat yhdessä selvittää hoitomahdollisuuksia. Hankkeen löydöksiä voi olla tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää muiden sairauksien hoidossa ja yleisterveyden ylläpitämisessä sekä monilla eri sovellusaloilla, kuten tuotantotekniikassa ja ilmastontutkimuksessa.
Pedaforum 2023 pohtii kestävää korkeakoulupedagogiikan kulttuuria2.6.2023 10:45:18 EEST | Tiedote
Pedaforumin läpileikkaavia teemoja ovat kestävyys ja kansainvälisyys, kun vuosittain kongressi kokoontuu jakamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tietoa korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta. Korkeakoulupedagogiikan päivät järjestetään Tampereella Hervannassa. Osallistujia on tulossa yli 600.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme