Väitös: Kobolttialtistuminen aiheutti astmaa ja hengitystieoireita, mutta yhteyttä sydänsairauksiin ei havaittu

Kokkolassa 1970- ja 1980-luvuilla koboltin ja sen yhdisteiden tuotannossa altistui lähes 300 työntekijää, joista noin joka kymmenes sairastui ammattiastmaan. Vuosina 2005–2018 todettiin sen sijaan vain yksi kobolttiastma. Suotuisa kehitys johtuu tutkimuksen mukaan altistumistasojen selvästä alenemisesta ja mahdollisesti siitä, että samanaikainen altistuminen ärsyttäville kaasuille, erityisesti rikkidioksidille, on joko loppunut tai oleellisesti vähentynyt.

Astman lisäksi Asko Linnan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö Kokkolan kobolttitehtaalla altistuneilla työntekijöillä muita keuhkosairauksia ja -löydöksiä. Väitöstutkimukseen sisältyi lisäksi kaksivaiheinen tutkimus siitä, havaitaanko kobolttialtistumisen seurauksena viitteitä sydänlihaksen toiminnan heikkenemisestä.

— Astman lisäksi tutkituilla ei todettu muita kroonisia keuhkosairauksia, esimerkiksi kovametallitautia, joka on mahdollinen altistuttaessa kobolttia ja muun muassa volframia sisältävälle kovametallille. Astman kaltainen oireilu oli altistuneiden ryhmässä huomattavasti yleisempää kuin vertailuryhmässä, vaikka vain yksi uusi ammattiastma löytyi jatkoselvittelyissä, Linna kertoo.

Altistuminen koboltille pahensi selvästi tupakoinnin aiheuttamaa pienten hengitysteiden ahtautta.

Kobolttialtistumisen voi aiheuttaa vakavaa sydänlihassairautta, kardiomyopatiaa. Sydäntutkimuksissa, joihin sisältyi yli 300 sydämen ultraäänitutkimusta, ei todettu viitteitä kardiomyopatiasta.

— Tulokset tukevat muiden tutkijoiden havaintoja siitä, ettei työperäinen altistuminen nosta elimistön kobolttitasoja niin korkeiksi, että siitä aiheutuisi perusterveelle työntekijälle uhka sydänsairaudesta, Linna toteaa.

— Kobolttialtistumisen pitäminen alhaisena näyttää tehokkaasti estävän vakavien hengityselinsairauksien ja sydänvaikutusten kehittymistä.

Uutta tutkimusta tarvitaan jatkossa hengityselinsairauksien syntymekanismeista ja etenkin uusien altisteyhdistelmien vaikutuksista.

Eläkkeellä oleva työterveyshuollon erikoislääkäri Asko Linna työskenteli noin 25 vuoden ajan Kokkolan suurteollisuusalueen työterveyslääkärinä. Sen jälkeen hän toimi muun muassa kuntayhtymäjohtajana ja johtavana lääkärinä.

Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta 2023

Lääketieteen Lisensiaatti Asko Linnan työterveyshuollon ja työlääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Effects of cobalt exposure on the respiratory system and the heart among cobalt production workers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.3.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F115 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ari Kaukiainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Riitta Sauni Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.