Väitös: Kone tunnistaa kuvasta niin ihosyövän kuin erilaiset puulajit – Samuli Rahkonen väittelee Jyväskylän yliopiston ensimmäiseksi tekniikan tohtoriksi hyperspektrikuvantamisesta

Jyväskylän yliopiston spektrikuvantamisen laboratoriossa työskentelevä Samuli Rahkonen on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta tekniikan tohtoriksi väittelevä diplomi-insinööri.
Rahkosen väitöstyössä tutkitaan neuroverkkoja sekä sitä, miten niitä voitaisiin hyödyntää hyperspektrikameroilla kuvatun niin sanotun hyperspektridatan tulkitsemiseen. Neuroverkolla tarkoitetaan tekoälypohjaista laskentamallia, joka pyrkii koneellisesti jäljittelemään ihmisaivoille tyypillistä tapaa käsitellä tietoa.
– Hyperspektrikamera eroaa tavallisesta kuluttajakamerasta siinä, että se kuvaa tilanteesta riippuen kymmeniä tai jopa satoja eri valon aallonpituuskaistoja. Tavallinen kuluttajakamera kuvaa ainoastaan kolmea valon aallonpituutta: punaista, vihreää ja sinistä, Rahkonen kuvailee spektrikameran toimintaa.
Hyperspektrikameran ottamaa kuvamateriaalia kutsutaan hyperspektridataksi. Koska spektrikamera tuottaa paljon enemmän dataa, kuin tavallinen kuluttajakamera, niin sitä voidaan käyttää esimerkiksi ihosyöpien tunnistamiseen tai eri puulajien erottelemiseen ilmakuvista. Muun muassa näitä asioita Rahkonen pyrkii omassa tutkimuksessaan kouluttamaan neuroverkolle.
– Suurten kuvamassojen tulkitseminen on ihmiselle kuitenkin valtavan suuri urakka ja tässä kohtaa mukaan tulevat koneoppivat neuroverkot. Neuroverkko pystyy käsittelemään kuvia paljon ihmistä nopeammin ja joskus myös tarkemmin, Rahkonen kertoo.
Hyperspektrikuvaa voidaan ajatella suurena ”datakuutiona”, jossa on dataa kahden fyysisen x- ja y-suunnan lisäksi myös spektrisuunnassa. Tämä tarkoittaa, että kolmen ihmisen näkemän värin, punaisen, vihreän ja sinisen, sijaan kamera ottaa suuren määrän kuvia eri aallonpituuksilta ja latoo ne päällekkäin kuin paperipinon. Paperipinon kerroksia voivat olla esimerkiksi ihmisen silmälle näkymättömät infra- ja ultraviolettivaloa sisältävät aallonpituudet.
– Väitöskirjassani käytän syväoppivia neuroverkkoja erottamaan tavallisen luomen ihosyövästä, ja toisaalta ilmakuvista kuusia männyistä, Rahkonen kertoo.
Tutkimus auttaa ihosyövän tunnistamisessa
Osana väitöstyötään Rahkonen on kehittänyt erilaisia konvoluutioneuroverkkoja hyperspektridatan tulkitsemiseen. Neuroverkkojen avulla spektrikuvia voidaan jakaa luokkiin.
– Ihosyöpäkuville luokittelu tarkoittaa tyypillisesti sitä, onko kyseessä normaali hyvänlaatuinen luomi vai syöpä. Luokittelu tehdään yksittäisille kuvan pisteille, jolloin saadaan rajattua kiinnostuksen kohteet esiin kuvasta.
Konvoluutioneuroverkkojen vahvuus on niiden kyvyssä löytää sille annetusta datasta piirteitä ja säännönmukaisuuksia, joita se sitten käyttää niillä etsittävän asian löytämiseen. Tätä kutsutaan neuroverkon oppimiseksi, jonka jälkeen verkko pystyy antamaan ennusteita myös uudelle, ennestään näkemättömälle datalle.
Rahkonen kertoo ihosyöpien olevan maailman kolmanneksi yleisimpiä syöpiä ja niiden määrän kasvavan koko ajan.
– Tarkoituksena on, että optisella diagnosoinnilla voitaisiin säästää lääkärin aikaa automatisoimalla ihosyövän tunnistamista. Sitä kautta voitaisiin saada nopeutettua hoitojonoja ja samalla tuoda säästöjä terveydenhuoltoon.
Kameroilla saadaan muoto selville – neuroverkko tunnistaa puulajit
Väitöskirjassa käytettiin spektrikameran ottamien yksittäisten kuvien lisäksi myös stereokuvia ja syvyyskarttakameraa Niiden avulla voidaan taltioida kohteen etäisyys kuvan jokaista pistettä kohden.
Syvyyskarttakamerat ovat tuttuja esimerkiksi Xbox Kinect -pelikamerasta ja moderneista älypuhelimista, joissa on kehittynyt kasvojentunnistus esimerkiksi puhelimen lukituksen avaukseen ja kuvan ehostamiseen. Toinen tapa on ottaa kohteesta monta kuvaa vähän eri paikoista ja päätellä niistä etäisyys hieman samaan tapaan kuin ihmissilmät toimivat.
– Spektrien ja syvyystiedon yhdistäminen mahdollistaa uuden tiedon tuottamisen kuvattavasta kohteesta. Väitöstutkimuksessa metsistä otetuista kuvista tunnistettiin puiden latvuston muodosta mitkä puut olivat kyseessä, Rahkonen kertoo.
Ilmakuvista voidaan tutkittujen menetelmien avulla kartoittaa esimerkiksi metsien kuntoa, tai maataloudessa tutkia mihin lannoitusta tulisi kohdentaa enemmän.
– Menetelmät voivat auttaa esimerkiksi ruoantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Rahkonen summaa.
Samuli Rahkonen on valmistunut aiemmin Jyväskylän yliopistosta tietotekniikan kandidaatiksi ja Tampereen teknillisestä yliopistosta tietotekniikan diplomi-insinööriksi 2016. Sittemmin hän on työskennellyt järjestelmäpiiri-insinöörinä Nokia Networksillä, skaalautuvien ohjelmisto- ja koneoppimisjärjestelmien asiantuntijana sekä itseajavien autojen algoritmi-insinöörinä ohjelmistoalan yrityksissä.
Väitöskirjatutkijana Rahkonen aloitti 2018 Jyväskylän yliopistolla Spektrikuvantamisen laboratoriossa aiheinaan konenäkö ja koneoppiminen. Hän väittelee yliopistonsa ensimmäiseksi tekniikan tohtoriksi maaliskuussa 2023.
DI Samuli Rahkosen laskennallisen tieteen väitöskirjan "Deep learning architectures for hyperspectral imaging applications" tarkastustilaisuus järjestään 10.3.2023 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä professori Jussi Tohka (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Ilkka Pölönen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta salissa Agora Auditorio 3 tai verkkovälitteisesti. Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-rahkonen-100323
Samuli Rahkosen väitöskirja on julkaista JYX-julkaisutietokannassa. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9299-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto aloittaa uuden kansainvälisen kandidaattiohjelman – taustalla teknologia-alan nopea muutos ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi kansainvälinen kandidaattiohjelma Immersive Software Engineering and AI kouluttaa osaajia erityisesti vaativiin tuotekehitystehtäviin. Ohjelmaan sisältyy suomen kielen ja kulttuurin opintoja, joilla tuetaan kansainvälisiä opiskelijoita integroitumaan kotimaiseen työelämään. Uusi ohjelma on haussa ensimmäistä kertaa kevään 2026 yhteishaussa.
Hakijamäärä Jyväskylän yliopistoon nousi – luokanopettajan aikuiskoulutus ja tietojenkäsittelytiede kiinnostivat syksyn 2025 yhteishaussa12.9.2025 08:56:40 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 115 opiskelupaikkaan pyrki 679 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 765 kappaletta.
Maailmankaikkeuden aikajanasta pienen raakun elämään - Tutkijoiden yön ohjelmatarjonta on nyt julkaistu12.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa perjantaina 26.9.2025. Tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.
Perhekeskusten matalan kynnyksen verkostotyö yllättää: perheitä tuetaan innostamalla ja siltoja rakentamalla11.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Lapsiperheiden hyvinvointi on viimeaikaisten tutkimusten valossa polarisoitunut ja ongelmat vaikeutuneet. Kuinka perheitä tuetaan silloin, kun arki painaa? KM Kaija Rautaparta-Pennanen selvitti väitöstutkimuksessaan perheiden tukemisen monialaisia käytänteitä. Rautaparta-Pennanen tarkasteli tutkimuksessaan työtä perhekeskuksissa ja niiden verkostoissa, erityisesti matalan kynnyksen palveluissa.
Strategisen tutkimuksen rahoitusta Jyväskylän yliopistoon noin 2,4 miljoonaa euroa11.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa konsortiossa eli hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme