Väitös lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta lastensuojeluasioissa

Kansallinen lainsäädäntö lähtökohtaisesti linjassa velvoittavan kansainvälisen sääntelyn kanssa

Kansallinen lastensuojelulaki täyttää monin osin Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, ennen kaikkea YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja velvoittavuuteen. Perinteisesti lasta koskeva sääntely on ollut avointa ja harkinnanvaraista ja sillä on tavoiteltu lapsen edun mukaista lopputulosta. Vaikutukset ovat kuitenkin voineet olla päinvastaiset: lasta koskeva päätöksenteko ei ole ollut läpinäkyvää eikä ole siksi täyttänyt oikeusturvavaatimuksia. Väitöskirjassa on kiinnitetty huomiota myös lapsen osallisuutta koskevaan ikärajasääntelyyn, joka päinvastaisesta tarkoituksestaan huolimatta on heikentänyt erityisesti nuorempien lasten osallisuutta. Jatkossa lapset tulee muutoinkin ottaa aikaisempaa laajemmin huomioon oikeudellisen järjestelmän rakenteissa ja käytännöissä. Kehitystyön tulee perustua ajantasaiseen tutkittuun lasta koskevaan tietoon.

Sovinnollinen riidanratkaisu osaksi lastensuojelua?

Sovinnollista riidanratkaisua pidetään yleisesti lapsen edun mukaisimpana tapana käsitellä lapseen liittyviä riitoja. Lastensuojelussa sovinnollisia menettelyjä ei toistaiseksi ole käytössä. Väitöskirjassa on pohdittu, voitaisiinko niiden avulla joissain tapauksissa turvata lapsen oikeuksia perinteistä tuomioistuinkäsittelyä tehokkaammin. Sovinnollisella riidanratkaisulla on etunsa, mutta siihen liittyy myös riskejä. Siksi valittavaa menettelyä ja sen käyttöönottoa lastensuojelussa on harkittava huolellisesti punniten eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja erityisesti lapsen kannalta.

Lapsen oikeuksien turvaaminen eri ammattilaisten vastuulla

Lapsilla on käytännössä aikuista vähäisemmät mahdollisuukset turvata oikeuksiensa toteutuminen. Jotta lapsen oikeusturva toteutuisi prosessissa yhdenvertaisesti aikuisten kanssa, lapsi tarvitseekin aikuista enemmän apua. Lastensuojelussa lapsen oikeuksien toteutuminen on eri ammattilaisten vastuulla. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lisäksi lapsen asemaa voidaan turvata myös lapselle määrättävällä edunvalvojalla tai avustajalla. Niiden käyttö on kuitenkin vähäistä ja erityisesti edunvalvojien tehtävänkuva on jäänyt jossain määrin epäselväksi eikä myöskään koulutus ole systemaattista. Tuomioistuimessa lapsen oikeuksien turvaaminen on viime kädessä tuomioistuimen vastuulla. Usean toimijan mallissa on tärkeää, että vastuunjako on selkeä. Muuten voi käydä niin, ettei vastuu ole lopulta kenelläkään.

OTL, VT Virve-Maria Toivosen väitös ”Lapsen oikeudet ja oikeusturva – Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa” tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2017 klo 12, Porthanian salissa P III, Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Virve-Maria Toivonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa (Krimo). Hänellä on pitkä tutkijakokemus erilaisista tuomioistuinprosesseista ja siitä, kuinka asianosaisten oikeudet niissä toteutuvat. Lasten oikeuksiin ja lapsiin liittyviin oikeudenkäynteihin Toivonen on keskittynyt vuodesta 2011 lähtien ja on lapsioikeuden johtavia asiantuntijoita Suomessa. Hän on kouluttanut useita vuosia tuomareita ja sosiaalityöntekijöitä lapsen oikeuksista ja julkaissut aiheesta tutkimusraportteja ja tieteellisiä artikkeleita. Toivosella on myös käytännön kokemusta tuomarintyöstä käräjä- ja hallinto-oikeuksista ja hän on Lapsioikeusjuristit ry:n hallituksen jäsen.