Väitös: Lasten psykoosilääkehoidon seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen kannattaa
LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin psykoosilääkehoidon turvallisuutta sekä aloitus- ja seurantakäytäntöjä alle 13-vuotiailla lapsilla. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenpsykiatrian vastuualueella kaksivaiheisena vuosien 2013–2019 aikana. Tutkimuksen jälkimmäisessä vaiheessa tutkimuspotilaiden lääkehoidon seurannassa käytettiin yhtenäistä seurantaohjelmaa.
Tutkimuksessa todettiin, että psykoosilääkkeiden käyttöaiheet olivat lapsilla moninaisia. Useimmiten käyttö liittyi vakavan aggressiivisuuden tai tunne- ja käytössäätelyn häiriöiden hoitoon. Lääkehoidon tarve oli usein pitkäkestoinen.
Painonnousu ja kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunnan epäedulliset muutokset olivat tutkimuspotilailla varsin yleisiä ja olivat havaittavissa pian lääkehoidon aloituksen jälkeen. Lapsilla käytetyt viitearvot eivät kuitenkaan välttämättä ylittyneet seurannan aikana, mikä vaikeutti haittavaikutusten varhaista havaitsemista. Tutkimuspotilailla todettiin myös jonkin verran lieviä neurologisia haittavaikutuksia.
— Oikea-aikainen psykoosilääkehoito voi muun psykiatrisen hoidon ohessa edistää lapsen toipumista, mutta lääkehoidon mahdollisesti aiheuttamat haitalliset suuntaukset tulisi havaita varhain, jotta ylipainon tai tyypin 2 diabeteksen kehittyminen niille alttiilla lapsilla voitaisiin ehkäistä. Myös neurologisten haittojen havaitsemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Kakko toteaa.
Haittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen edellyttävät huolellisia ja johdonmukaisia lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöjä.
— Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa todettiin, että lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytännöt olivat epäyhtenäisiä, mutta käyttöön otettu seurantaohjelma yhtenäisti niitä ja paransi lääkehoidon turvallisuutta. Tutkimuspotilaiden kasvua ja laboratorioarvoja seurattiin useammin ja muutosten havaitsemisen kannalta tärkeät toistetut mittaukset lisääntyivät, Kakko kertoo.
Jotta käytännöt juurtuisivat pysyväksi kliiniseksi toimintatavaksi, työtä on kuitenkin vielä edessä.
— Vaikka seurantaohjelma toimikin tutkimuksen aikana hyvin, kliinisessä työssä lääkehoidon käytännöissä on vielä vaihtelevuutta. Lasten psykoosilääkehoidon yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisikin aktiivisesti edistää niissä organisaatioissa, joihin lasten vakavien psykiatristen häiriöiden hoito keskittyy, Kakko jatkaa.
Kirsi Kakko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2002 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2013. Hän toimii vt. apulaisylilääkärinä Tays lastenpsykiatrian vastuualueella ja kliinisenä opettajana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
LL Kirsi Kakon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Second-generation Antipsychotic Medications in Child Psychiatric Patients: Prescribing and Monitoring practices tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaija Puura Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi Kakko
kirsi.kakko@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme