Tampereen yliopisto

Väitös: Lasten psykoosilääkehoidon seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen kannattaa

Jaa
Psykoosilääkkeiden käyttö lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lisääntynyt. Lastenpsykiatrisen hoidon osana toteutettu oikea-aikainen lääkehoito voi helpottaa lapsen oireilua. Lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöihin tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimus osoittaa, että psykoosilääkehoidon haittavaikutukset, kuten painonnousu ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan epäedulliset muutokset, ovat varsin yleisiä myös suomalaisilla lapsilla. Lääkehoidon turvallisuutta voidaan kuitenkin edistää yhtenäisillä seurantakäytännöillä.
Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen
Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen

LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin psykoosilääkehoidon turvallisuutta sekä aloitus- ja seurantakäytäntöjä alle 13-vuotiailla lapsilla. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenpsykiatrian vastuualueella kaksivaiheisena vuosien 2013–2019 aikana. Tutkimuksen jälkimmäisessä vaiheessa tutkimuspotilaiden lääkehoidon seurannassa käytettiin yhtenäistä seurantaohjelmaa.

Tutkimuksessa todettiin, että psykoosilääkkeiden käyttöaiheet olivat lapsilla moninaisia. Useimmiten käyttö liittyi vakavan aggressiivisuuden tai tunne- ja käytössäätelyn häiriöiden hoitoon. Lääkehoidon tarve oli usein pitkäkestoinen.

Painonnousu ja kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunnan epäedulliset muutokset olivat tutkimuspotilailla varsin yleisiä ja olivat havaittavissa pian lääkehoidon aloituksen jälkeen. Lapsilla käytetyt viitearvot eivät kuitenkaan välttämättä ylittyneet seurannan aikana, mikä vaikeutti haittavaikutusten varhaista havaitsemista. Tutkimuspotilailla todettiin myös jonkin verran lieviä neurologisia haittavaikutuksia.

— Oikea-aikainen psykoosilääkehoito voi muun psykiatrisen hoidon ohessa edistää lapsen toipumista, mutta lääkehoidon mahdollisesti aiheuttamat haitalliset suuntaukset tulisi havaita varhain, jotta ylipainon tai tyypin 2 diabeteksen kehittyminen niille alttiilla lapsilla voitaisiin ehkäistä. Myös neurologisten haittojen havaitsemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Kakko toteaa.

Haittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen edellyttävät huolellisia ja johdonmukaisia lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöjä.  

— Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa todettiin, että lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytännöt olivat epäyhtenäisiä, mutta käyttöön otettu seurantaohjelma yhtenäisti niitä ja paransi lääkehoidon turvallisuutta. Tutkimuspotilaiden kasvua ja laboratorioarvoja seurattiin useammin ja muutosten havaitsemisen kannalta tärkeät toistetut mittaukset lisääntyivät, Kakko kertoo.

Jotta käytännöt juurtuisivat pysyväksi kliiniseksi toimintatavaksi, työtä on kuitenkin vielä edessä.

— Vaikka seurantaohjelma toimikin tutkimuksen aikana hyvin, kliinisessä työssä lääkehoidon käytännöissä on vielä vaihtelevuutta. Lasten psykoosilääkehoidon yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisikin aktiivisesti edistää niissä organisaatioissa, joihin lasten vakavien psykiatristen häiriöiden hoito keskittyy, Kakko jatkaa.

Kirsi Kakko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2002 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2013. Hän toimii vt. apulaisylilääkärinä Tays lastenpsykiatrian vastuualueella ja kliinisenä opettajana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

LL Kirsi Kakon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Second-generation Antipsychotic Medications in Child Psychiatric Patients: Prescribing and Monitoring practices tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaija Puura Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Kakko
kirsi.kakko@tuni.fi

Kuvat

Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen
Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Uusi optiikkateknologia mahdollistaa entistä pienemmät kamerat laadusta tinkimättä6.6.2023 11:57:48 EEST | Tiedote

Teknologian nopean muutoksen myötä vanhoja laitteita, kuten kameroita, on kehitettävä uudelleen. Kameroiden on oltava pienempiä ja kevyempiä säilyttäen samalla korkea kuvanlaatunsa, jotta niitä voidaan integroida mobiilialustoihin kuten matkapuhelimiin, lennokkeihin ja lääkinnällisiin laitteisiin. Industry revolution 4.0 -tutkimus käsitteellistää teknologian, teollisuuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden nopeaa muutosta, jolle on ominaista teknologioiden yhdistäminen pienoiskoossa rakentamisen ja sulautettujen järjestelmien avulla.

Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa5.6.2023 16:07:03 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan Jarmo Kallunki osoittaa yhteiskuntaluokkien mukaisten elämäntyylien periytyvän Suomessa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että suomalaisten elämäntyylit eriytyvät yhteiskunnallisen aseman perusteella, mutta Kallunkin mukaan nämä elämäntyylit myös siirtyvät vanhemmilta heidän lapsilleen. Väitöstutkimus laajentaa näkökulmaa yhteiskunnallisten jakojen ja eriarvoisuuksien ylisukupolvisen jatkuvuuden tutkimukseen Suomessa.

Innovatiivinen mobiilisovellus kehittää kaupunkiseutujen pyöräilyä5.6.2023 13:38:06 EEST | Tiedote

Barcelonan yliopiston ympäristötieteiden ja -teknologian instituutin (ICTA-UAB) johtama kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi hiljattain uraauurtavan BiciZen-mobiilisovelluksen sekä iOS- että Android-käyttöjärjestelmälle. Sovelluksen tarkoituksena on edistää kaupunkiseutujen pyöräiltävyyttä ihmisten pyöräilykokemusten kautta. Sovellus kehitettiin viiden yliopiston tutkimusyhteistyönä. Barcelonan ja Tampereen yliopistojen lisäksi projektiin osallistuivat yliopistot Twentestä, Aveirosta ja Dublinista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme