Tampereen yliopisto

Väitös: Lasten psykoosilääkehoidon seurantakäytäntöjen yhtenäistäminen kannattaa

Jaa
Psykoosilääkkeiden käyttö lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lisääntynyt. Lastenpsykiatrisen hoidon osana toteutettu oikea-aikainen lääkehoito voi helpottaa lapsen oireilua. Lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöihin tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimus osoittaa, että psykoosilääkehoidon haittavaikutukset, kuten painonnousu ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan epäedulliset muutokset, ovat varsin yleisiä myös suomalaisilla lapsilla. Lääkehoidon turvallisuutta voidaan kuitenkin edistää yhtenäisillä seurantakäytännöillä.
Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen
Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen

LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin psykoosilääkehoidon turvallisuutta sekä aloitus- ja seurantakäytäntöjä alle 13-vuotiailla lapsilla. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenpsykiatrian vastuualueella kaksivaiheisena vuosien 2013–2019 aikana. Tutkimuksen jälkimmäisessä vaiheessa tutkimuspotilaiden lääkehoidon seurannassa käytettiin yhtenäistä seurantaohjelmaa.

Tutkimuksessa todettiin, että psykoosilääkkeiden käyttöaiheet olivat lapsilla moninaisia. Useimmiten käyttö liittyi vakavan aggressiivisuuden tai tunne- ja käytössäätelyn häiriöiden hoitoon. Lääkehoidon tarve oli usein pitkäkestoinen.

Painonnousu ja kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunnan epäedulliset muutokset olivat tutkimuspotilailla varsin yleisiä ja olivat havaittavissa pian lääkehoidon aloituksen jälkeen. Lapsilla käytetyt viitearvot eivät kuitenkaan välttämättä ylittyneet seurannan aikana, mikä vaikeutti haittavaikutusten varhaista havaitsemista. Tutkimuspotilailla todettiin myös jonkin verran lieviä neurologisia haittavaikutuksia.

— Oikea-aikainen psykoosilääkehoito voi muun psykiatrisen hoidon ohessa edistää lapsen toipumista, mutta lääkehoidon mahdollisesti aiheuttamat haitalliset suuntaukset tulisi havaita varhain, jotta ylipainon tai tyypin 2 diabeteksen kehittyminen niille alttiilla lapsilla voitaisiin ehkäistä. Myös neurologisten haittojen havaitsemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Kakko toteaa.

Haittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen edellyttävät huolellisia ja johdonmukaisia lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöjä.  

— Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa todettiin, että lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytännöt olivat epäyhtenäisiä, mutta käyttöön otettu seurantaohjelma yhtenäisti niitä ja paransi lääkehoidon turvallisuutta. Tutkimuspotilaiden kasvua ja laboratorioarvoja seurattiin useammin ja muutosten havaitsemisen kannalta tärkeät toistetut mittaukset lisääntyivät, Kakko kertoo.

Jotta käytännöt juurtuisivat pysyväksi kliiniseksi toimintatavaksi, työtä on kuitenkin vielä edessä.

— Vaikka seurantaohjelma toimikin tutkimuksen aikana hyvin, kliinisessä työssä lääkehoidon käytännöissä on vielä vaihtelevuutta. Lasten psykoosilääkehoidon yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisikin aktiivisesti edistää niissä organisaatioissa, joihin lasten vakavien psykiatristen häiriöiden hoito keskittyy, Kakko jatkaa.

Kirsi Kakko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2002 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2013. Hän toimii vt. apulaisylilääkärinä Tays lastenpsykiatrian vastuualueella ja kliinisenä opettajana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

LL Kirsi Kakon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Second-generation Antipsychotic Medications in Child Psychiatric Patients: Prescribing and Monitoring practices tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaija Puura Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Kakko
kirsi.kakko@tuni.fi

Kuvat

Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen
Kirsi Kakko. Kuva: Mirjami Liimatainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote

Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye