Väitös: Lasten silmänliiketutkimuksista saatiin toistettavia tuloksia, mutta niiden ennustearvo jäi epäselväksi

Malawilaislasten kehityskulkua tutkittiin pitkittäisaineiston avulla 444 lapsen otoksessa. Tutkimuksessa vertailtiin lapsen ennenaikaisen syntymän, ravitsemustilan ja perheolojen vaikutusta näönvaraiseen havainnointiin 9 kuukauden iässä sekä näiden yhteyttä kielelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen 18 kuukauden iässä. Näillä osa-alueilla ei kuitenkaan löydetty olevan yhteyttä toisiinsa, eikä lasten kehitystason vaihtelua pystytty ennustamaan tässä otoksessa.

Malawilaisten lisäksi silmänliikeaineistoa kerättiin suomalaisilta ja eteläafrikkalaisilta lapsilta. Tästä 637 lapsen aineistosta saatiin uutta tietoa pikkulasten silmänliikeseurantaan vaikuttavista muuttujista ja siitä, että kiinnostus kasvoihin kehittyy erillään lapsen muista kognitiivisista valmiuksista.

Tutkimuksen tulokset tukevat lasten näönvaraisen havainnoinnin samankaltaisuutta ympäri maailman ja varhaista kiinnostusta kasvoihin, mutta nostaa esille myös eroavaisuuksia pikkulasten havaintokyvyssä. Sekä tutkimuksessa mukana olleiden lasten että maiden välillä voidaan nähdä vaihtelevia katseen irrottamisen kestoja kasvoista, kun näkökentän sivulle ilmestyy visuaalinen ärsyke. Malawilaislapset katsoivat kasvoja pidempään, mutta eroja maiden välillä ei voida suoraan vertailla otosten erotessa konteksteiltaan ja erilaisten kasvomallien käytön vuoksi.

– On mielenkiintoista, että joillain lapsilla tapahtui aina nopea katseensiirto kasvoista sivulle ilmestyneeseen häiritsevään ärsykkeeseen, kun taas toisten katseensiirto oli aina viivästynyt. Suurimmalla osalla lapsista nämä reaktiot vaihtelivat ja yhteensä puolet katseensiirroista oli viivästyneitä. Tosin tämän vaihtelun kehityksellinen merkitys jäi epäselväksi, sillä katseensiirron nopeudella ei ollut yhteyttä muihin kehityksen osa-alueisiin tässä tutkimuksessa, kertoo Pyykkö.

Näönvaraiseen havainnointiin perustuvat kehitystasomittaukset ovat mahdollisuuksiltaan valtavat, kun näytöllä näytettävät kuvat ja videot voivat olla mitä vain. Vaikka osa tutkimuksista käyttääkin standardeiksi luokiteltuja tehtäviä, niin myös niissä on monia analyysimahdollisuuksia, kun erilaisia tehtävien aikana kerättyjä muuttujia huomioidaan. Kohinan erottaminen aineistosta on tärkeää.

– Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti silmänliikeseurantaan käytettävien tehtävien analysointiin ja suunnitteluun. Silmänliikkeiden käyttöä kehitystason ennustamisessa sen sijaan pitää tutkia lisää, sillä tulokset eivät poissulje ennustavuutta myöhemmässä iässä, Pyykkö tiivistää.

Juha Pyykkö on koulutukseltaan tilastotieteilijä ja on työssään perehtynyt myös aineistonhallintaan ja tutkimusaineistojen visualisointiin.

Filosofian maisteri Juha Pyykön kansainvälisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Visual Attention and Early Cognitive Development in Rural Malawian Infants tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Christopher R. Sudfeld Harvardin T.H. Chanin kansanterveyskoulusta. Kustoksena toimii dosentti Ulla Ashorn lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.