Tampereen yliopisto

Väitös: Lasten silmänliiketutkimuksista saatiin toistettavia tuloksia, mutta niiden ennustearvo jäi epäselväksi

Jaa

Vauvan näönvarainen tarkkaavaisuus alkaa kehittyä aiemmin kuin monet motoriset ja kielelliset taidot. Sen vuoksi näönkäytön tutkiminen voi tarjota tavan arvioida lapsen kehitystä jo elämän alkutaipaleella. FM Juha Pyykkö tutki väitöskirjassaan silmänliikeseurannan ja myöhemmän kehityksen yhteyttä Malawin maaseudulla väestössä, joka on aliedustettu kehityspsykologisessa tutkimuksessa.

Juha Pyykkö. Kuva: Magio
Juha Pyykkö. Kuva: Magio

Malawilaislasten kehityskulkua tutkittiin pitkittäisaineiston avulla 444 lapsen otoksessa. Tutkimuksessa vertailtiin lapsen ennenaikaisen syntymän, ravitsemustilan ja perheolojen vaikutusta näönvaraiseen havainnointiin 9 kuukauden iässä sekä näiden yhteyttä kielelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen 18 kuukauden iässä. Näillä osa-alueilla ei kuitenkaan löydetty olevan yhteyttä toisiinsa, eikä lasten kehitystason vaihtelua pystytty ennustamaan tässä otoksessa.

Malawilaisten lisäksi silmänliikeaineistoa kerättiin suomalaisilta ja eteläafrikkalaisilta lapsilta. Tästä 637 lapsen aineistosta saatiin uutta tietoa pikkulasten silmänliikeseurantaan vaikuttavista muuttujista ja siitä, että kiinnostus kasvoihin kehittyy erillään lapsen muista kognitiivisista valmiuksista.

Tutkimuksen tulokset tukevat lasten näönvaraisen havainnoinnin samankaltaisuutta ympäri maailman ja varhaista kiinnostusta kasvoihin, mutta nostaa esille myös eroavaisuuksia pikkulasten havaintokyvyssä. Sekä tutkimuksessa mukana olleiden lasten että maiden välillä voidaan nähdä vaihtelevia katseen irrottamisen kestoja kasvoista, kun näkökentän sivulle ilmestyy visuaalinen ärsyke. Malawilaislapset katsoivat kasvoja pidempään, mutta eroja maiden välillä ei voida suoraan vertailla otosten erotessa konteksteiltaan ja erilaisten kasvomallien käytön vuoksi.

– On mielenkiintoista, että joillain lapsilla tapahtui aina nopea katseensiirto kasvoista sivulle ilmestyneeseen häiritsevään ärsykkeeseen, kun taas toisten katseensiirto oli aina viivästynyt. Suurimmalla osalla lapsista nämä reaktiot vaihtelivat ja yhteensä puolet katseensiirroista oli viivästyneitä. Tosin tämän vaihtelun kehityksellinen merkitys jäi epäselväksi, sillä katseensiirron nopeudella ei ollut yhteyttä muihin kehityksen osa-alueisiin tässä tutkimuksessa, kertoo Pyykkö.

Näönvaraiseen havainnointiin perustuvat kehitystasomittaukset ovat mahdollisuuksiltaan valtavat, kun näytöllä näytettävät kuvat ja videot voivat olla mitä vain. Vaikka osa tutkimuksista käyttääkin standardeiksi luokiteltuja tehtäviä, niin myös niissä on monia analyysimahdollisuuksia, kun erilaisia tehtävien aikana kerättyjä muuttujia huomioidaan. Kohinan erottaminen aineistosta on tärkeää.

– Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti silmänliikeseurantaan käytettävien tehtävien analysointiin ja suunnitteluun. Silmänliikkeiden käyttöä kehitystason ennustamisessa sen sijaan pitää tutkia lisää, sillä tulokset eivät poissulje ennustavuutta myöhemmässä iässä, Pyykkö tiivistää.

Juha Pyykkö on koulutukseltaan tilastotieteilijä ja on työssään perehtynyt myös aineistonhallintaan ja tutkimusaineistojen visualisointiin.

Filosofian maisteri Juha Pyykön kansainvälisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Visual Attention and Early Cognitive Development in Rural Malawian Infants tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Christopher R. Sudfeld Harvardin T.H. Chanin kansanterveyskoulusta. Kustoksena toimii dosentti Ulla Ashorn lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Pyykkö
juha.pyykko@tuni.fi

Kuvat

Juha Pyykkö. Kuva: Magio
Juha Pyykkö. Kuva: Magio
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan13.1.2022 14:46:43 EET | Tiedote

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme