Väitös: Normit ja brändit määrittävät saamelaisen käsityön merkityksiä nyky-yhteiskunnassa
Tutkimuksessa haastateltujen saamelaisten käsityöntekijöiden ja -yrittäjien kokemuksista käy ilmi, että duodjin merkitykset muotoutuvat yhtä hyvin käsitöitä tehdessä kuin duodjin julkisuuskuvissa ja kaupallisissa yhteyksissä.
Se, millaisena saamelaiset kokevat duodjin nykyisin on yhteydessä saamelaisten hyvinvoinnin kasvuun sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin ja politiikkaan, ei pelkästään saamelaisessa taustassa, vaan myös valtayhteiskunnan tasolla. Muutokset heijastuvat duodjin käyttöön, sääntelyyn ja kaupallistamiseen.
Väitöskirjassa tarkastellaan duodjin asemaa saamelaisten keskuudessa sosiaalisten normien ja kaupallisten brändien kautta. Normeilla eli yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä pyritään pitämään duodji perinteisenä, mutta normikontrollissa vaikutetaan myös saamelaisten sosiaalisiin suhteisiin.
Brändit ovat tarinoita, joita yritykset rakentavat myynnin edistämiseksi, mutta ne käyttävät hyödyksi duodjinormeja. Se, mitä duodjiin liittyvillä normeilla halutaan kontrolloida tai säädellä on riippuvainen niistä seikoista, jotka kulloinkin ovat saamelaisille eri tilanteissa ja aikakausina tärkeitä. Sama koskee brändejä: se, mitkä teemat saamelaisessa yhteiskunnassa ovat vallalla, vaikuttaa siihen, minkälaiset brändit ovat myyviä ja vetoavat saamelaisiin ostajiin.
Duodjin yhtenäisyys eli käsitys yhteisesti ymmärretystä duodjiperinteestä on vahva normi, josta duodjibrändit saavat joko tarinallista tukea tai ne voivat vastustaa sitä. Normit ja brändit ovat siten kietoutuneita toisiinsa, eikä niiden rajoja ole välttämättä helppo huomata.
Tutkimuksen suurinta antia on nostaa normien ja brändien merkitykset saamelaisen duodjitutkimuksen työkaluiksi. Niiden avulla voidaan havaita kulttuurin vahvuuksia, mutta myös tehdä näkyväksi erilaisia valtasuhteita, joita normikontrolli usein tuottaa. Normien ja brändien avulla voidaan myös kiinnittää huomiota asioihin, jotka kulttuurissa eivät ole kovin vahvoja, kuten tietyt käsityön tekemiseen liittyvät taidot.
Filosofian maisteri Sigga-Marja Magga väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 19.10.2018. Saamelaisen kulttuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Sámi handicrafts as the builder of unity. The norms and brands of the duodji (Saamelainen käsityö yhtenäisyyden rakentajana. Duodjin normit ja brändit). Vastaväittäjänä toimii professori Vuokko Hirvonen Saamelaisesta korkeakoulusta ja kustoksena professori Veli-Pekka-Lehtola. Väitöstilaisuus pidetään Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditorio Dollassa ja se alkaa klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Filosofian maisteri Sigga-Marja Magga
sigga-marja.magga@oulu.fi
p. 050 5203075
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme