Oulun yliopisto

Väitös: Normit ja brändit määrittävät saamelaisen käsityön merkityksiä nyky-yhteiskunnassa

Jaa

Saamelainen käsityö eli duodji on yksi tärkeimpiä saamelaisuuden tunnusmerkkejä. Se, minkälaisena kulttuuriperintönä duodji ymmärretään, on kuitenkin monitahoinen, jopa ristiriitainen asia.

FM Sigga-Marja Magga
FM Sigga-Marja Magga

Tutkimuksessa haastateltujen saamelaisten käsityöntekijöiden ja -yrittäjien kokemuksista käy ilmi, että duodjin merkitykset muotoutuvat yhtä hyvin käsitöitä tehdessä kuin duodjin julkisuuskuvissa ja kaupallisissa yhteyksissä.

Se, millaisena saamelaiset kokevat duodjin nykyisin on yhteydessä saamelaisten hyvinvoinnin kasvuun sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin ja politiikkaan, ei pelkästään saamelaisessa taustassa, vaan myös valtayhteiskunnan tasolla. Muutokset heijastuvat duodjin käyttöön, sääntelyyn ja kaupallistamiseen.

Väitöskirjassa tarkastellaan duodjin asemaa saamelaisten keskuudessa sosiaalisten normien ja kaupallisten brändien kautta. Normeilla eli yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä pyritään pitämään duodji perinteisenä, mutta normikontrollissa vaikutetaan myös saamelaisten sosiaalisiin suhteisiin.

Brändit ovat tarinoita, joita yritykset rakentavat myynnin edistämiseksi, mutta ne käyttävät hyödyksi duodjinormeja. Se, mitä duodjiin liittyvillä normeilla halutaan kontrolloida tai säädellä on riippuvainen niistä seikoista, jotka kulloinkin ovat saamelaisille eri tilanteissa ja aikakausina tärkeitä. Sama koskee brändejä: se, mitkä teemat saamelaisessa yhteiskunnassa ovat vallalla, vaikuttaa siihen, minkälaiset brändit ovat myyviä ja vetoavat saamelaisiin ostajiin.

Duodjin yhtenäisyys eli käsitys yhteisesti ymmärretystä duodjiperinteestä on vahva normi, josta duodjibrändit saavat joko tarinallista tukea tai ne voivat vastustaa sitä. Normit ja brändit ovat siten kietoutuneita toisiinsa, eikä niiden rajoja ole välttämättä helppo huomata.

Tutkimuksen suurinta antia on nostaa normien ja brändien merkitykset saamelaisen duodjitutkimuksen työkaluiksi. Niiden avulla voidaan havaita kulttuurin vahvuuksia, mutta myös tehdä näkyväksi erilaisia valtasuhteita, joita normikontrolli usein tuottaa. Normien ja brändien avulla voidaan myös kiinnittää huomiota asioihin, jotka kulttuurissa eivät ole kovin vahvoja, kuten tietyt käsityön tekemiseen liittyvät taidot.

Filosofian maisteri Sigga-Marja Magga väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 19.10.2018. Saamelaisen kulttuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Sámi handicrafts as the builder of unity. The norms and brands of the duodji (Saamelainen käsityö yhtenäisyyden rakentajana. Duodjin normit ja brändit). Vastaväittäjänä toimii professori Vuokko Hirvonen Saamelaisesta korkeakoulusta ja kustoksena professori Veli-Pekka-Lehtola. Väitöstilaisuus pidetään Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditorio Dollassa ja se alkaa klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Filosofian maisteri Sigga-Marja Magga
sigga-marja.magga@oulu.fi
p. 050 5203075

Kuvat

FM Sigga-Marja Magga
FM Sigga-Marja Magga
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto vahvistaa merkittävästi arktista tutkimustaan – haussa viisi huippututkijaa15.1.2019 07:30Tiedote

Pohjoisiin arktisiin alueisiin liittyvät globaalimuutokset koetaan nyt erittäin ajankohtaisiksi maailman eri maissa. Oulun yliopisto haluaa vastata arktisia alueita koskeviin haasteisiin vahvistamalla merkittävästi niihin liittyvää tutkimusta. Parhaillaan haetaan maailmanlaajuisella haulla viittä uutta jo ansioitunutta tai lupaavaa tutkijaa uuteen Oulun yliopiston Arctic Interactions (ArcI) -tutkimusohjelmaan.

Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu18.12.2018 08:30Tiedote

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme