Väitös: Nykyaikainen magneettikuvaus on mullistanut eturauhassyövän diagnostiikan

Eturauhassyöpä on 2018 julkaistun GLOBOCAN tietokannan mukaan ilmaantuvuudeltaan toiseksi yleisin ja kuolinsyynä viidenneksi yleisin miesten syöpä maailmassa. Vuonna 2017 Suomessa todettiin 5 446 eturauhassyöpää ja siihen kuoli 912 miestä.

Eturauhassyövän ilmaantuvuus on nelinkertaistunut vuodesta 1990. Ikärakenteen muutoksen ohella syynä on merkkiaine PSA:n lisääntynyt tutkiminen ja kohonneiden arvojen seurauksena otettujen kohdentamattomien neulakudosnäytteiden määrän lisääntyminen.

”Ongelmana on se, että käytetyillä menetelmillä osa aggressiivisista syövistä ei löydy ajoissa ja toisaalta on ajauduttu merkityksettömien syöpien ylidiagnostiikkaan huomattavine haittoineen”, Tonttila kertoo.

Tonttila tutki väitöskirjassaan nykyaikaisen, niin sanotun monimuuttujaisen magneettikuvauksen hyötyä eturauhassyövän diagnostiikassa.

Tutkimus osoitti, ettei magneettikuvaus lisää löydettyjen syöpien määrää. Tutkimustiedon kartuttua magneettikuvauksen ja löydöksiin kohdennettujen näytteiden suurin hyöty liittyy merkityksettömien syöpien vähäisempään löytymiseen ja toisaalta tarkempaan pahanlaatuisuusarvioon verrattuna perinteisellä tavalla otettuihin neulanäytteisiin.

”Tutkimustulostemme perusteella nykyaikaisen magneettikuvauksen avulla voidaan parhaimmillaan identifioida 90 % terveydelle merkityksellisistä eturauhassyövistä. Merkityksettömät syövät näkyvät kuvauksessa huonommin, mikä on suuri etu”, Tonttila kertoo.

Magneettikuvauksen avulla neulanäytteet voidaan kohdistaa poikkeavuusalueille, jolloin saadaan luotettavampi käsitys syövän pahanlaatuisuudesta. Näin ollen myös hoitotoimet voidaan kuvauksen avulla mitoittaa ja kohdentaa tarkemmin.

Tutkimus osoitti lisäksi, että magneettikuvassa näkyvän syöväksi epäiltävän pesäkkeen läpimitta ennustaa vahvasti syövän kasvua eturauhasen läpi ja yllättäen myös imusolmuke-etäpesäkkeiden löytymistä. Perinteisillä kuvausmenetelmillä vain puolet eturauhassyövän yleensä pienistä imusolmuke-etäpesäkkeistä on erotettavissa. Määrällisistä analyyseista toivotaankin tulevaisuudessa lisäapua haasteelliseen syövän paikallislevinneisyyden arviointiin.

Eturauhassyövän pahanlaatuisuutta arvioidaan Grade Group 1-5 luokituksella. Luokka 1 ei edellytä hoitotoimenpiteitä, mutta luokat 3-5 edellyttävät syöpähoitoja. Yhä tärkeämmäksi on osoittautumassa yleisimmän, luokka 2:n pahanlaatuisuuden arviointi, sillä osa luokan 2 syövistä näyttää olevan terveydelle merkityksettömiä ja osa taas aggressiivisia.

Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että aggressiiviseen syöpämuotoon vastikään liitetyt tiehyensisäiset ja seulamaiset kudosrakenteet näkyvät magneettikuvissa hyvin. Lisäksi syövän uusiutuminen leikkauksen jälkeen oli yleisempää niissä luokan 2 syövissä, jotka sisälsivät edellä mainittuja kudosmuutoksia.

Nykyaikainen magneettikuvaus kohdennettuine näytteineen liitettynä uusiin isotooppikuvausmenetelmiin ja kasvainmerkkiaineisiin tulee todennäköisesti jo lähivuosina muuttamaan eturauhassyövän hoitopäätösten perusteet. Myös eturauhassyövän seulonta näitä menetelmiä hyödyntäen on tullut uudelleen arvioitavaksi.

---
Lääketieteen lisensiaatti Panu Tonttila väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 8.5.2020. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Multiparametric magnetic resonance imaging for the detection and characterisation of prostate cancer (Monimuuttujainen eturauhasen magneettikuvaus eturauhassyövän diagnostiikassa ja karakterisoinnissa). Vastaväittäjänä toimii professori Kimmo Taari Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksensa dosentti Markku H. Vaarala. Väitöstilaisuutta voi seurata klo 12 alkaen etänä osoitteessa: https://oulu.zoom.us/j/68878214073