Väitös: Ohjaako numeerinen tieto koulutuspolitiikkaa harhaan?
Paula Alasen tutkimuksessa nousevat esiin koulutuspolitiikan indikaattorit, joiden laatimiseen ja seurantaan on valjastettu suuri joukko toimijoita, asiantuntijoita, kansallisia ja EU-tason poliitikkoja. Koulutuspolitiikka kuuluu kansallisen lainsäädännön piiriin, mutta indikaattorit ovat uudenlainen keino, jolla politiikan suuntaan yritetään vaikuttaa EU:n tasolla.
– Aikuiskoulutuksen osalta tutkimus herätti kysymyksen kyselydataan perustuvien tulkintojen epävarmuudesta. Vaihtoehtoinen keino koulutuksen tasa-arvon toteutumisen seurantaan voisi olla rekisteridatan hyödyntäminen päätöksenteossa, Alanen sanoo.
Numeroin esitettynä monimutkaisiakin ilmiöitä koskevat havainnot saadaan näyttämään yksinkertaisilta. Faktoilta näyttävät luvut ja niiden taustalta löytyvät laskelmat ovat kuitenkin eri tasoilla ja foorumeilla tehtyjen valintojen ja prosessien tulos. Numeroihin liittyy paljon epävarmuutta ja tulkinnallisuutta.
– Sosiaalisen toiminnan kuvaaminen yksinkertaisina kategorioina mahdollistaa laskennan, mutta latistaa ilmiöitä. Koska digitalisaation myötä laskentaan soveltuvaa dataa on käytettävissä yhä enemmän ja tietotekniikka mahdollistaa yhä tehokkaamman laskennan, on tärkeätä olla tietoinen laskelmiin käytetyn datan kytköksistä, datan alkuperästä, laadusta, tuotantoprosesseista ja käyttötavoista, Alanen painottaa.
Puutteellinen data ja muuntamisen prosessit tuottavat myös tietämättömyyttä, mikä osaltaan kytkeytyy yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon. Yhteiskunta- ja kasvatusalan tutkimustietoa tulisikin hyödyntää teknologiasovellusten ja laskentamallien kehittämisessä. Yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden torjumiseen tarvitaan parempia keinoja, joiden kehittäminen edellyttää eri aloja edustavien asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Paula Alasen tutkimuksessa näkyy, miten faktoina näyttäytyvät numerot, tilastot ja vertailut ovat rakentuneet. Niiden laskentaan tarvitaan soveltuvaa dataa. Prosessit, joissa dataa kerätään kytkeytyvät keinoihin, joita käytetään ohjaamaan politiikan toteuttamista: lainsäädäntöön, julkisen rahoituksen malleihin, tulossopimuksiin ja indikaattoreihin.
– Näistä prosesseista vastaavat tahot ja datan keruuta toteuttavat henkilöt tekevät arvoperusteisia valintoja ja päätöksiä, jotka eivät ole merkityksettömiä. Lisäksi tilastollinen laskenta edellyttää kategorioita, jotka karsivat ilmiöiden monimuotoisuutta. Koulutuksen julkinen rahoitus, eurot ja opiskelijamäärät voidaan helposti laskea, mutta myös inhimillistä toimintaa, yksilöiden ominaisuuksia ja suoriutumista muunnetaan numeeriseen muotoon. Nämä numerot yksinkertaistavat kasvatuksen ilmiöitä, mutta mahdollistavat laskennan ja tilastojen ja indikaattoreiden laadinnan. Luvut näyttävät vakuuttavilta, mutta voivat myös johtaa harhaan. Niihin perustuen tehdään kuitenkin tulkintoja, joilla on kauaskantoisia seurauksia, Alanen sanoo.
– Numeroihin perustuvat tulkinnat eivät ole yhdentekeviä politiikan toimeenpanon seurausten kannalta, siksi keskityin tutkimuksessani väestön koulutustasoa ja koulutukseen osallistumista kuvaaviin lukuihin. Indikaattoreita ja tilastoja käytetään yhä useammin perustelemaan päätöksentekoa. Tutkimukseni datan alkuperästä, keruutavoista ja käytöstä paljasti tulkintojen epävarmuuden, kun numeroita ja laskentaa tuotetaan koulutuksen sosiaalisista ilmiöistä, jotka eivät luonnostaan ole numeerisia, hän jatkaa.
Digitalisaatio etenee ja laskentaan soveltuvaa numeerista dataa kertyy yhä enemmän yhteiskunnan eri toiminnoista.
– Päätöksiä tehtäessä on tärkeää olla tietoinen siitä, millaista dataa laskelmiin käytetään, miten hyvin tai huonosti numerot kykenevät kuvaamaan ilmiöitä ja miten numeroita tulkitaan päätösten perustelemiseen.
Paula Alanen on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tutkijana Koneen säätiön rahoittamassa DIGITO-hankkeessa Tampereen yliopistossa.
Kasvatustieteen maisteri Paula Alasen aikuiskasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja Koulutusjärjestelmän ohjauskeinot ja numeerinen data yhteiskunnallisen kommunikaation muokkaajina: Tietämisen ja tietämättömyyden seuraukset aikuiskoulutuksen päätöksenteossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 26.08.2022 kello 12.00 alkaen keskustakampuksella Päätalon salissa DXI (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Tuunainen Oulunyliopistosta. Kustoksena toimii professori Hanna Toiviainen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula Alanen, puh. 050 4139820, paula.alanen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme