Tampereen yliopisto

Väitös: Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea nettilukutaitojen oppimiseen

Jaa
Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan taitoa hakea tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja lopulta käyttää sitä itse asianmukaisesti. Näiden taitojen oppiminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. FM Tuulikki Alamettälä tutkii väitöskirjassaan, millainen rooli muodollisella oppimisella ja henkilökohtaisilla tekijöillä on nuorten nettilukutaitojen kehittymisessä.
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä

Nettilukutaidoilla tarkoitetaan taitoja hakea, arvioida ja käyttää internetin tietolähteitä. Näitä taitoja pidetään yleisesti kansalaistaitoina, joita jokainen tarvitsee nykypäivän yhteiskunnassa ja jotka tulisi omaksua jo varhaisessa vaiheessa. Tuulikki Alamettälä halusi väitöstutkimuksessaan selvittää, miten nettilukutaitoja voitaisiin koulussa kehittää ja onko kaikilla samanlaiset lähtökohdat omaksua näitä taitoja. Alamettälä tarkasteli asiaa kahdesta eri näkökulmasta.

– Tutkin muodollisen oppimisen eli koulun tarjoaman opetuksen roolia yläkoululaisten nettilukutaitojen kehittymisessä. Lisäksi tarkastelin oppilaiden nettilukutaitojen kehittymistä kouluopetuksen ulkopuolelta. Perehdyin heidän taitoprofiileihinsa ja taitojen kehittymiseen liittyviin henkilökohtaisiin tekijöihin, kuten pystyvyyskäsityksiin, asenteisiin sekä tietotekniseen aktiivisuuteen, Alamettälä kertoo.

Alamettälä seurasi tutkimuksessaan samoja oppilaita seitsemänneltä luokalta kahdeksannelle luokalle. Tutkimuksessa toteutettiin opetusinterventio, joka sisälsi tiedon hakua, arviointia ja käyttöä vaativia oppimistehtäviä. Intervention vaikutuksia oppilaisiin mitattiin esi-, jälki- ja seurantatestien avulla.

Väitöstutkimus osoitti, että yksittäisten opettajien panostus nettilukutaitojen opetukseen ei ehkä riitä pysyvien oppimistulosten saavuttamiseen. Opetusinterventiolla oli positiivinen vaikutus oppilaiden testituloksiin seitsemännellä luokalla, mutta vaikutus ei kestänyt kahdeksannelle luokalle asti.

– Tämä viittaa siihen, että opetuksen tehostaminen vaatisi pedagogisten käytäntöjen uudistamista koulunlaajuisesti, Alamettälä sanoo.

Tulokset nostivat esiin myös erot oppilaiden taitotasoissa. Jollakin oppilaalla saattoi olla ongelmia erityisesti tiedonhaussa, mutta tiedon arviointi sujuikin paremmin – tai päinvastoin.

– Erot oppilaiden taitotasoissa tulisikin ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea, Alamettälä korostaa.

– Koulun tarjoama opetus ei kuitenkaan voi täyttää kaikkia aukkoja nuorten nettilukutaidoissa. Pystyvyyskäsitys eli luottamus omaan osaamiseen, nousi tutkimuksessa esiin tekijänä, joka liittyi taitoihin. Siksi olisikin tärkeätä vahvistaa oppilaiden nettilukutaitoihin liittyviä pystyvyyskäsityksiä ja oppimisasenteita laajemminkin.

Filosofian maisteri Tuulikki Alamettälän informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Gunilla Widén Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori emeritus Eero Sormunen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuulikki Alamettälä
tuulikki.alamettala@tuni.fi

Kuvat

Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen27.3.2024 10:03:14 EET | Tiedote

Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.

Väitös: Teemu Salo: 3D-tulostamalla voidaan valmistaa seuraavan sukupolven puettavaa elektroniikkaa22.3.2024 13:02:18 EET | Tiedote

Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa esimerkiksi älyvaatteita. Yksi alan suurista haasteista on löytää uusia, venyvän elektroniikan valmistukseen soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Diplomi-insinööri Teemu Salon väitöstutkimus osoittaa, että 3D-tulostaminen soveltuu monipuolisesti venyvän elektroniikan erilaisiin valmistusmenetelmiin.

Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona22.3.2024 12:40:26 EET | Tiedote

Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.

CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi22.3.2024 09:35:31 EET | Tiedote

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye