Tampereen yliopisto

Väitös: Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea nettilukutaitojen oppimiseen

Jaa
Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan taitoa hakea tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja lopulta käyttää sitä itse asianmukaisesti. Näiden taitojen oppiminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. FM Tuulikki Alamettälä tutkii väitöskirjassaan, millainen rooli muodollisella oppimisella ja henkilökohtaisilla tekijöillä on nuorten nettilukutaitojen kehittymisessä.
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä

Nettilukutaidoilla tarkoitetaan taitoja hakea, arvioida ja käyttää internetin tietolähteitä. Näitä taitoja pidetään yleisesti kansalaistaitoina, joita jokainen tarvitsee nykypäivän yhteiskunnassa ja jotka tulisi omaksua jo varhaisessa vaiheessa. Tuulikki Alamettälä halusi väitöstutkimuksessaan selvittää, miten nettilukutaitoja voitaisiin koulussa kehittää ja onko kaikilla samanlaiset lähtökohdat omaksua näitä taitoja. Alamettälä tarkasteli asiaa kahdesta eri näkökulmasta.

– Tutkin muodollisen oppimisen eli koulun tarjoaman opetuksen roolia yläkoululaisten nettilukutaitojen kehittymisessä. Lisäksi tarkastelin oppilaiden nettilukutaitojen kehittymistä kouluopetuksen ulkopuolelta. Perehdyin heidän taitoprofiileihinsa ja taitojen kehittymiseen liittyviin henkilökohtaisiin tekijöihin, kuten pystyvyyskäsityksiin, asenteisiin sekä tietotekniseen aktiivisuuteen, Alamettälä kertoo.

Alamettälä seurasi tutkimuksessaan samoja oppilaita seitsemänneltä luokalta kahdeksannelle luokalle. Tutkimuksessa toteutettiin opetusinterventio, joka sisälsi tiedon hakua, arviointia ja käyttöä vaativia oppimistehtäviä. Intervention vaikutuksia oppilaisiin mitattiin esi-, jälki- ja seurantatestien avulla.

Väitöstutkimus osoitti, että yksittäisten opettajien panostus nettilukutaitojen opetukseen ei ehkä riitä pysyvien oppimistulosten saavuttamiseen. Opetusinterventiolla oli positiivinen vaikutus oppilaiden testituloksiin seitsemännellä luokalla, mutta vaikutus ei kestänyt kahdeksannelle luokalle asti.

– Tämä viittaa siihen, että opetuksen tehostaminen vaatisi pedagogisten käytäntöjen uudistamista koulunlaajuisesti, Alamettälä sanoo.

Tulokset nostivat esiin myös erot oppilaiden taitotasoissa. Jollakin oppilaalla saattoi olla ongelmia erityisesti tiedonhaussa, mutta tiedon arviointi sujuikin paremmin – tai päinvastoin.

– Erot oppilaiden taitotasoissa tulisikin ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea, Alamettälä korostaa.

– Koulun tarjoama opetus ei kuitenkaan voi täyttää kaikkia aukkoja nuorten nettilukutaidoissa. Pystyvyyskäsitys eli luottamus omaan osaamiseen, nousi tutkimuksessa esiin tekijänä, joka liittyi taitoihin. Siksi olisikin tärkeätä vahvistaa oppilaiden nettilukutaitoihin liittyviä pystyvyyskäsityksiä ja oppimisasenteita laajemminkin.

Filosofian maisteri Tuulikki Alamettälän informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Gunilla Widén Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori emeritus Eero Sormunen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuulikki Alamettälä
tuulikki.alamettala@tuni.fi

Kuvat

Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye