Tampereen yliopisto

Väitös: Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea nettilukutaitojen oppimiseen

Jaa

Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan taitoa hakea tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja lopulta käyttää sitä itse asianmukaisesti. Näiden taitojen oppiminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. FM Tuulikki Alamettälä tutkii väitöskirjassaan, millainen rooli muodollisella oppimisella ja henkilökohtaisilla tekijöillä on nuorten nettilukutaitojen kehittymisessä.

Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä

Nettilukutaidoilla tarkoitetaan taitoja hakea, arvioida ja käyttää internetin tietolähteitä. Näitä taitoja pidetään yleisesti kansalaistaitoina, joita jokainen tarvitsee nykypäivän yhteiskunnassa ja jotka tulisi omaksua jo varhaisessa vaiheessa. Tuulikki Alamettälä halusi väitöstutkimuksessaan selvittää, miten nettilukutaitoja voitaisiin koulussa kehittää ja onko kaikilla samanlaiset lähtökohdat omaksua näitä taitoja. Alamettälä tarkasteli asiaa kahdesta eri näkökulmasta.

– Tutkin muodollisen oppimisen eli koulun tarjoaman opetuksen roolia yläkoululaisten nettilukutaitojen kehittymisessä. Lisäksi tarkastelin oppilaiden nettilukutaitojen kehittymistä kouluopetuksen ulkopuolelta. Perehdyin heidän taitoprofiileihinsa ja taitojen kehittymiseen liittyviin henkilökohtaisiin tekijöihin, kuten pystyvyyskäsityksiin, asenteisiin sekä tietotekniseen aktiivisuuteen, Alamettälä kertoo.

Alamettälä seurasi tutkimuksessaan samoja oppilaita seitsemänneltä luokalta kahdeksannelle luokalle. Tutkimuksessa toteutettiin opetusinterventio, joka sisälsi tiedon hakua, arviointia ja käyttöä vaativia oppimistehtäviä. Intervention vaikutuksia oppilaisiin mitattiin esi-, jälki- ja seurantatestien avulla.

Väitöstutkimus osoitti, että yksittäisten opettajien panostus nettilukutaitojen opetukseen ei ehkä riitä pysyvien oppimistulosten saavuttamiseen. Opetusinterventiolla oli positiivinen vaikutus oppilaiden testituloksiin seitsemännellä luokalla, mutta vaikutus ei kestänyt kahdeksannelle luokalle asti.

– Tämä viittaa siihen, että opetuksen tehostaminen vaatisi pedagogisten käytäntöjen uudistamista koulunlaajuisesti, Alamettälä sanoo.

Tulokset nostivat esiin myös erot oppilaiden taitotasoissa. Jollakin oppilaalla saattoi olla ongelmia erityisesti tiedonhaussa, mutta tiedon arviointi sujuikin paremmin – tai päinvastoin.

– Erot oppilaiden taitotasoissa tulisikin ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea, Alamettälä korostaa.

– Koulun tarjoama opetus ei kuitenkaan voi täyttää kaikkia aukkoja nuorten nettilukutaidoissa. Pystyvyyskäsitys eli luottamus omaan osaamiseen, nousi tutkimuksessa esiin tekijänä, joka liittyi taitoihin. Siksi olisikin tärkeätä vahvistaa oppilaiden nettilukutaitoihin liittyviä pystyvyyskäsityksiä ja oppimisasenteita laajemminkin.

Filosofian maisteri Tuulikki Alamettälän informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Gunilla Widén Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori emeritus Eero Sormunen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuulikki Alamettälä
tuulikki.alamettala@tuni.fi

Kuvat

Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Tuulikki Alamettälä. Kuva: Jaakko Alamettälä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan13.1.2022 14:46:43 EET | Tiedote

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme