Väitös: Osalla potilaista kipu ja kipulääkkeiden käyttö pitkittyvät tekonivelleikkauksen jälkeen

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 lonkan ja 13 000 polven ensitekonivelleikkausta. Suurin osa leikkauksista tehdään pitkälle edenneen nivelrikon aiheuttaman kivun ja toimintakyvyn laskun vuoksi. Uusintatoimenpiteiden ja komplikaatioiden määrillä arvioituina leikkausten pitkäaikaistulokset ovat erittäin hyviä.
Viime vuosina leikkaustulosta on ryhdytty arvioimaan myös potilaiden itsensä raportoimilla tuloksilla (Patient Reported Outcome Measures). Kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että jopa 10 prosenttia lonkan ja 20 prosenttia polven tekonivelleikkauksen läpikäyneistä potilaista raportoi olevansa tyytymättömiä leikkauksen lopputulokseen. Useimmiten syynä on kivun jatkuminen leikatussa nivelessä. Kipuoireilu voi johtaa pitkittyneeseen lääkekäyttöön, mikä taas altistaa lääkkeiden haittavaikutuksille.
Tuomas Rajamäki tutki väitöskirjassaan reseptillä ostettavien kipulääkkeiden käytön muutoksia ja pyrki havaitsemaan riskitekijöitä, jotka ovat yhteydessä kivun ja kipulääkkeiden käytön jatkumiseen leikkauksen jälkeen. Lääkekäyttöä tarkasteltiin tutkimuksessa kahden vuoden ajalta ennen polven tai lonkan tekonivelleikkausta sekä kahden vuoden ajalta tekonivelleikkauksen jälkeen.
– Kipulääkkeiden käyttö yleistyy ennen tekonivelleikkausta ja vähenee sen jälkeen, kuten voi olettaakin. Näyttää kuitenkin siltä, että lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen kipulääkkeiden käyttö vähenee enemmän, Rajamäki kertoo.
Tietoa riskitekijöistä voidaan hyödyntää potilasneuvonnassa
Tutkimuksen päätavoitteena oli havaita riskitekijöitä, jotka ennustavat kivun tai kipulääkkeiden käytön pitkittymistä. Merkittävimmiksi riskitekijöiksi nousivat tulosten mukaan ylipaino, diabetes, useat samanaikaiset pitkäaikaissairaudet sekä kipu-, masennus- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö ennen leikkausta.
Yleisin käytetty kipulääke oli tulehduskipulääke, mutta myös parasetamolin ja miedon opioidin käyttö oli varsin yleistä. Toisaalta suuri osa potilaista ei käyttänyt mitään reseptikipulääkkeitä ennen leikkausta. Esimerkiksi kolme kuukautta ennen leikkausta alle puolet potilaista osti reseptikipulääkkeitä. Vuoden kuluttua leikkauksesta neljäsosa potilaista osti jotakin reseptikipulääkettä.
Yhdysvalloissa yleistynyttä kipulääkeriippuvuutta ei havaittu Rajamäen tutkimuksessa.
– Vaikka leikkauksesta kotiutuessa monet potilaat käyttivät aluksi opioideja eli vahvoja kipulääkkeitä, potilaat eivät näyttäneet jäävän niistä riippuvaisiksi. Tämä on erittäin ilahduttava havainto, sanoo Rajamäki.
Tietoa kivun riskitekijöistä voidaan hyödyntää potilasneuvonnassa ennen leikkauspäätöstä.
– On kuitenkin tärkeä huomata, että myös riskiryhmissä kipulääkkeiden käyttö oli leikkauksen jälkeen vähäisempää kuin ennen leikkausta. Mikäli leikkaukseen päädytään, tulisi riskinarvion perusteella valikoiduille potilaille järjestää yksilöllistä kivunhoidollista seurantaa, Rajamäki toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Tuomas Rajamäen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Risk factors for persistent pain and analgesic use following hip and knee replacement tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.9.2022 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen salissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Keijo Mäkelä Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Kuva: Markus Grönfors
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
