Väitös: PIM-estolääkkeistä apua eturauhassyövän leviämisen ehkäisyyn

— Paikallisilla eturauhaskasvaimilla on enimmäkseen hyvä ennuste, mutta pieni osa niistä kehittyy pahanlaatuisiksi niin kutsutuiksi kastraatioresistenteiksi kasvaimiksi, joihin tavanomaiset hoitomuodot eivät enää tehoa, ja jotka voivat levitä eturauhasesta luustoon ja muihin kudoksiin, Eerola kertoo.
— Väitöskirjatutkimusten perusteella kaikkia kolmea PIM-kinaasiperheen jäsentä ilmennetään eturauhassyövässä enemmän kuin terveessä eturauhaskudoksessa, kuten myös kahta muuta tähän syöpään liitettyä proteiinia, MYC- ja ERG-transkriptiofaktoria. Lisäksi PIM-kinaasien ilmeneminen voimistuu samaa tahtia syövän ennusteen heikentyessä, Eerola selventää.
Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi PIM-kinaasien tarkempia vaikutusmekanismeja sekä kohdeproteiineja. PIM-kinaasien osoitettiin fosforylaation välityksellä säätelevän muun muassa CXCR4-kemokiinireseptorin sekä NFATC1-transkriptiotekijän aktiivisuutta, ja niiden tehostavan eturauhassyöpäsolujen liikkuvuutta.
Väitöstutkimuksessa testattiin lisäksi PIM-kinaasien toimintaa estävää yhdistettä nimeltä DHPCC-9, jonka avulla onnistuneesti ehkäistiin hiiren eturauhaseen ruiskutettujen eturauhassyöpäsolujen kasvua sekä verisuonituksen ja etäpesäkkeiden muodostumista. Vastaavanlaisia PIM-estolääkkeitä on jo ollut kliinisissä kokeissa, mutta niitä ei toistaiseksi vielä ole kaupallisesti tarjolla.
— Koska PIM-kinaasien lisäksi myös MYC- ja ERG-proteiinit vaikuttavat eturauhassyövän kehittymiseen, voitaisiin useampaan proteiiniin kohdistetulla yhdistelmälääkityksellä saavuttaa parempia hoitotuloksia kuin yksittäisillä lääkeaineilla, Eerola sanoo.
Sini Eerola on syntynyt Kangasalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta vuonna 2005. Hän on suorittanut korkeakoulututkintonsa Turun yliopiston biologian laitoksella vuonna 2013 ja työskennellyt väitöskirjatutkijana ensin Turun yliopistossa ja sittemmin Tampereen yliopistossa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
FM Sini Eerolan syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja The role of PIM kinases in prostate cancer – promoting and inhibiting factors tarkastetetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.3.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Klefström Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Sini Eerola
sini.eerola@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
