Väitös: Poliisin kohdevalvonta kärsi väärästä ajoituksesta
21.8.2023 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Todennäköisesti myös lähialueet hyötyvät kohdealueen rikosten vähenemisestä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan poliisin satunnaisella eli niin kutsutulla rutiinipartioinnilla ei ole vastaavia vaikutuksia. Helsingin häiriökohdevalvonnan vaikuttavuus kärsi tutkimuksen mukaan epäonnistuneesta valvonnan ajoittamisesta.
- Poliisin valvonta oli enimmillään hiljaisina talviaamuina, kun ihmisiä ei ollut liikkeellä ja vähimmillään vilkkaina kesäiltoina, kun väkivaltaa ilmeni eniten. Poliisi siis valvoi oikeita paikkoja väärään aikaan, sanoo väitöskirjatutkija Jari Taponen, joka työskentelee Helsingin poliisissa ylikomisariona.
Joissakin tapauksissa poliisin toimenpiteet toimivat vastoin odotuksia. Epäoikeudenmukaisiksi koettujen tai epäeettisesti kohdennettujen tekojen lopputuloksena voi olla rikollisuuden tai turvattomuuden lisääntyminen.
- Etenkin nykypäivän vihollisiin ja liittolaisiin jaetussa toimintaympäristössä turvallisuuden nimissä tehdyt toimenpiteet voidaan kokea puolueellisina, Taponen muotoilee.
Poliisin vaikuttavuudesta löytyy tutkimusta vain vähän
Tutkimus paljastaa suomalaisen poliisin vaikuttavuustutkimuksen niukkuuden. Suomessa on tehty vain muutama poliisin vaikuttavuutta selvittävä tutkimus ja niidenkin näyttöarvo kärsii väittelijän mukaan heikoista tutkimusasetelmista ja yksipuolisesta aineistosta.
- Poliisin tuloksellisuuden mittaaminen kohdistuu aikaansaannosten sijaan tekemisen seurantaan. Suomessa ei ole riittävästi tietoa poliisin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Koska suoritteiden laskentaan perustuvan poliisin tulosmittariston avulla ei voida havaita toimenpiteen ja tavoitteen saavuttamisen välistä syy-yhteyttä, toimenpiteiden kehittäminen ja soveltuvin osin myös tuloksellisuuden arviointi tulisi Taposen mukaan altistaa kriminologiselle vaikutustutkimukselle.
- Tämä muuttaisi poliisin yhteiskunnallista roolia turvallisuuteen vaikuttavaksi toimijaksi osana rikoksia vähentävää kriminaalipolitiikkaa ja tilivelvollisuutta. Jatkossa poliisikoulutuksessa tulisi huomioida kriminologiassa yleistyneet vahvat vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet, Taponen toteaa.
Väitöstyön aiheena on poliisin rikollisuutta vähentävä ja turvallisuutta lisäävä vaikuttavuus. Siinä selvitetään saavuttaako poliisi sille asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lisäksi pyritään tunnistamaan ne toimenpiteet, jotka eivät toimi tai jotka toimivat vastoin tavoitteita. Tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, joista kaksi on systemaattisia kirjallisuuskatsauksia.
Väittelijän yhteystiedot:
Jari Taponen
Puh. 040-5003256
jari.taponen@helsinki.fi
******************************************
VTM Jari Taponen väittelee 25.8.2023 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali I (B116), Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki, Turun yliopisto, ja kustoksena on Janne Kivivuori.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat YK:n ilmastokokouksessa (COP31) Turkissa – Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston asiantuntijat koottu yhteen2.11.2026 13:03:36 EET | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana.
Vuoden nimet 2026 ovat Itis ja Gräsanoja30.10.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Vuoden nimeksi 2026 on valittu Itis ja Gräsanoja. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat. Äänestys voittajasta päättyi tasatulokseen.
Lähes joka kolmannella urheilijalla on kohonnut LDL-kolesteroli30.10.2026 07:57:30 EET | Tiedote
Suomalaisurheilijoiden kolesteroliarvot olivat usein koholla, söivätpä he riittävästi tai eivät. Tulos haastaa Kansainvälisen olympiakomitean käyttämän riittämättömän syömisen riskityökalun, osoittaa väitöstutkimus Helsingin yliopistosta.
Itis, Naoero vai Myrskyn ikkuna? Vuoden nimi 2026 valitaan seitsemän finalistin joukosta26.10.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2026 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 30. lokakuuta.
Elinympäristön laatu selittää Suomen lajiston vaihtelua enemmän kuin ilmasto22.10.2026 15:21:04 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan elinympäristöjen köyhtyminen on Suomen luonnon monimuotoisuudelle suurempi uhka kuin mitä ilmastonmuutokseen keskittyvä julkinen keskustelu antaa ymmärtää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme