Väitös: Populisti kyseenalaistaa asiantuntijat
Populismia on käytetty suomalaisessa politiikassa monin tavoin viimeisenä vuosikymmenenä. Oikeistopopulisteilla ei kuitenkaan ole siihen yksinoikeutta, ja muidenkin poliittisten toimijoiden kannattaisi miettiä suhdettaan populismiin, väitöstutkija Tuukka Ylä-Anttila Helsingin yliopistosta sanoo.
Väite ”totuudenjälkeisestä ajasta” tarkoittaa tutkijan mukaan eri yhteyksissä eri asioita. Populismin tutkimuksessa on jo pitkään ajateltu, että populistit vastustavat älymystöä ja asiantuntijatietoa.
- Tämä väite on kuitenkin liian yksinkertaistava: ei pidä paikkaansa, etteivät populistit välittäisi tiedosta tai asiantuntijoista ollenkaan, koska oikeistopopulismissa ”vasta-asiantuntijuuksien” käyttäminen on tavallista, Ylä-Anttila kertoo.
Tutkijan mukaan totuudenjälkeisestä ajasta pitäisi puhua tarkemmin, koska oikeistopopulistit itse pitävät itseään totuuden sanansaattajina.
Totuutta väitetään pidettävän
suuressa arvossa
Väitöstyössä tutkitaan populismin käyttöä Suomessa vuosina 2007–2016, etenkin oikeistopopulismia, sekä puoluepolitiikassa että kansalaiskeskusteluissa. Tutkimuksen mukaan hommaforumlaiset ja MV-lehti itse sanovat pitävänsä totuutta suuressa arvossa. Heidän kirjoituksissaan tavallisesti ehdotetaan, että tilastoihin ja todistusaineistoon perustuviin fakta-argumentteihin nojautumalla vältytään tunteiden aiheuttamilta vääristymiltä.
- He eivät juurikaan vetoa ”näin asiat koetaan” -tyylisiin argumentteihin, vaan omien poliittisten kantojen tukena käytetään tilastoja ja tutkimustietoa, kuten nettiväittelyille on tavallista, Ylä-Anttila kertoo.
Tietoa käytetään
valikoiden
Tilastoja käytetään tutkijan mukaan kuitenkin valikoiden, omia kantoja tukevaa tietoa painottaen.
- Liiallinen luottamus mitattavuuteen on tietynlainen sudenkuoppa, sillä politiikka perustuu myös arvovalintoihin, joihin ei aina ole mitattavasti oikeaa ratkaisua. Monet poliittiset osapuolet näkevät tutkimustiedon tukevan juuri omia kantojaan, tutkija sanoo.
Populisti vetoaa
tunteisiin
Tunteisiin vetoaminen on myös keskeinen keino populismin työkalupakissa. Yksi tehokas tapa toteuttaa tämä on ottaa käyttöön joku valmiiksi tunteita herättävä tuttu kokemus, kuten Suvivirren laulaminen.
- Poliitikko voi sitten vedota siihen tunnekokemukseen jonkin mielipiteen oikeutuksena, vaikkapa maahanmuuton rajoittamisen, Ylä-Anttila toteaa.
Suvivirsi-keskustelussa vuosina 2010–2014 käytettiin paljon tuttuun tunnekokemukseen vetoavia argumentteja. Eduskuntavaalien alla näin tekivät erityisesti perussuomalaiset ehdokkaat.
*********************************
VTM Tuukka Ylä-Anttila väittelee 6.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Populist Toolkit - Finnish Populism in Action 2007?2016". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34.
Vastaväittäjänä on postdoctoral fellow Benjamin Moffitt, Uppsalan yliopisto, ja kustoksena toimii professori Matti Kortteinen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Tuukka Ylä-Anttila
Puh. 045 6305055
tuukka.yla.anttila@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme