Väitös: Ravinnerikkaita kierrätyslannoitteita teollisuuden jätemateriaaleista ja sivutuotteista

Oulun yliopistossa julkaistu tutkimus tuo uusia keinoja teollisuuden sivuvirtojen sekä jätemateriaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen kierrätyslannoitteina. 

Teollisuuden jätemateriaalit, kuten paperitehtaan kuitusaviliete, voimalaitoksen lentotuhka sekä kalkkikivilouhoksen dolomiittijae poistivat kohtalaisen tehokkaasti sekä ammoniumtyppeä että fosfaattia jätevesistä. Muodostuneet saostumat sisälsivät kierrätyslannoitteiksi tai lannoitteiden raaka-aineeksi soveltuvia yhdisteitä, kuten monetiittia, hydroksyyliapatiittia sekä struviittia. Voimalaitoksen lentotuhka (maa-alkaliaktivoitu tuhka) ja dolomiitti toimivat sekä typen että fosforin poistossa ja paperitehtaan kalsinoitu kuitusaviliete toimi hyvin fosforin poistossa.

Nyt julkistetussa väitöstutkimuksessa poistettiin samanaikaisesti ammoniumtyppeä ja fosfaattia saostamalla jätemateriaaleilla ensin synteettistä vettä kokeellisen vertailumateriaalin saamiseksi, sekä lopuksi saostamalla todellisia jätevesiä, kuten biokaasulaitoksen jätevesiä ja maataloudesta peräsin olevaa lietettä. Samalla tutkittiin muodostuneiden saostumien koostumusta ja niiden soveltuvuutta kierrätyslannoitteiksi. 

”Tavoitteena on ehkäistä jätteiden muodostumista, tehostaa jätemateriaalien kierrätystä ja hyödyntää erilaisia teollisuuden sivuvirtoja ja jätemateriaaleja”, kommentoi väitöksen kustos, professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.

Fosfori- ja typpiyhdisteet ovat pääravinteita, jotka aiheuttavat vesistöissä mm. levän muodostusta, happikatoa ja rehevöitymistä. Ravinteita pääsee vesistöön mm. maataloudesta, teollisuudesta, yhdyskuntajätevirroista sekä energiantuotannosta. Teollisuuden jätemateriaaleista suurin osa on aiemmin päätynyt kaatopaikoille, mutta myös Euroopan unionin (EU) muuttunut kiertotalousstrategia ja jätelainsäädäntö kannustaa etsimään uusia ratkaisuja teollisuuden prosessien parantamiseksi.

”Ravinteiden kierrätys on välttämätöntä sekä vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi että fosforivarantojen riittävyyden turvaamiseksi”, jatkaa tekniikan tohtori Pekka Myllymäki.

”Myllymäen väitöstyössä aloitettu tutkimus jatkuu WaterPro (EAKR; Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot) ja Waste Recycling (Karelia CBC) –tutkimushankkeissa yhteistyönä yritysten kanssa”, toteaa tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopistosta.