Väitös: Ravinnerikkaita kierrätyslannoitteita teollisuuden jätemateriaaleista ja sivutuotteista
Oulun yliopistossa julkaistu tutkimus tuo uusia keinoja teollisuuden sivuvirtojen sekä jätemateriaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen kierrätyslannoitteina.
Teollisuuden jätemateriaalit, kuten paperitehtaan kuitusaviliete, voimalaitoksen lentotuhka sekä kalkkikivilouhoksen dolomiittijae poistivat kohtalaisen tehokkaasti sekä ammoniumtyppeä että fosfaattia jätevesistä. Muodostuneet saostumat sisälsivät kierrätyslannoitteiksi tai lannoitteiden raaka-aineeksi soveltuvia yhdisteitä, kuten monetiittia, hydroksyyliapatiittia sekä struviittia. Voimalaitoksen lentotuhka (maa-alkaliaktivoitu tuhka) ja dolomiitti toimivat sekä typen että fosforin poistossa ja paperitehtaan kalsinoitu kuitusaviliete toimi hyvin fosforin poistossa.
Nyt julkistetussa väitöstutkimuksessa poistettiin samanaikaisesti ammoniumtyppeä ja fosfaattia saostamalla jätemateriaaleilla ensin synteettistä vettä kokeellisen vertailumateriaalin saamiseksi, sekä lopuksi saostamalla todellisia jätevesiä, kuten biokaasulaitoksen jätevesiä ja maataloudesta peräsin olevaa lietettä. Samalla tutkittiin muodostuneiden saostumien koostumusta ja niiden soveltuvuutta kierrätyslannoitteiksi.
”Tavoitteena on ehkäistä jätteiden muodostumista, tehostaa jätemateriaalien kierrätystä ja hyödyntää erilaisia teollisuuden sivuvirtoja ja jätemateriaaleja”, kommentoi väitöksen kustos, professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.
Fosfori- ja typpiyhdisteet ovat pääravinteita, jotka aiheuttavat vesistöissä mm. levän muodostusta, happikatoa ja rehevöitymistä. Ravinteita pääsee vesistöön mm. maataloudesta, teollisuudesta, yhdyskuntajätevirroista sekä energiantuotannosta. Teollisuuden jätemateriaaleista suurin osa on aiemmin päätynyt kaatopaikoille, mutta myös Euroopan unionin (EU) muuttunut kiertotalousstrategia ja jätelainsäädäntö kannustaa etsimään uusia ratkaisuja teollisuuden prosessien parantamiseksi.
”Ravinteiden kierrätys on välttämätöntä sekä vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi että fosforivarantojen riittävyyden turvaamiseksi”, jatkaa tekniikan tohtori Pekka Myllymäki.
”Myllymäen väitöstyössä aloitettu tutkimus jatkuu WaterPro (EAKR; Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot) ja Waste Recycling (Karelia CBC) –tutkimushankkeissa yhteistyönä yritysten kanssa”, toteaa tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Tutkijatohtori Janne Pesonen, Oulun yliopisto, janne.pesonen@oulu.fi
- Viestintäasiantuntija Heini Tuorila, kuitu- ja partikkelitekniikka, Oulun yliopisto, heini.tuorila@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme