Väitös: Ravinnerikkaita kierrätyslannoitteita teollisuuden jätemateriaaleista ja sivutuotteista
27.4.2020 08:55:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopistossa julkaistu tutkimus tuo uusia keinoja teollisuuden sivuvirtojen sekä jätemateriaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen kierrätyslannoitteina.
Teollisuuden jätemateriaalit, kuten paperitehtaan kuitusaviliete, voimalaitoksen lentotuhka sekä kalkkikivilouhoksen dolomiittijae poistivat kohtalaisen tehokkaasti sekä ammoniumtyppeä että fosfaattia jätevesistä. Muodostuneet saostumat sisälsivät kierrätyslannoitteiksi tai lannoitteiden raaka-aineeksi soveltuvia yhdisteitä, kuten monetiittia, hydroksyyliapatiittia sekä struviittia. Voimalaitoksen lentotuhka (maa-alkaliaktivoitu tuhka) ja dolomiitti toimivat sekä typen että fosforin poistossa ja paperitehtaan kalsinoitu kuitusaviliete toimi hyvin fosforin poistossa.
Nyt julkistetussa väitöstutkimuksessa poistettiin samanaikaisesti ammoniumtyppeä ja fosfaattia saostamalla jätemateriaaleilla ensin synteettistä vettä kokeellisen vertailumateriaalin saamiseksi, sekä lopuksi saostamalla todellisia jätevesiä, kuten biokaasulaitoksen jätevesiä ja maataloudesta peräsin olevaa lietettä. Samalla tutkittiin muodostuneiden saostumien koostumusta ja niiden soveltuvuutta kierrätyslannoitteiksi.
”Tavoitteena on ehkäistä jätteiden muodostumista, tehostaa jätemateriaalien kierrätystä ja hyödyntää erilaisia teollisuuden sivuvirtoja ja jätemateriaaleja”, kommentoi väitöksen kustos, professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.
Fosfori- ja typpiyhdisteet ovat pääravinteita, jotka aiheuttavat vesistöissä mm. levän muodostusta, happikatoa ja rehevöitymistä. Ravinteita pääsee vesistöön mm. maataloudesta, teollisuudesta, yhdyskuntajätevirroista sekä energiantuotannosta. Teollisuuden jätemateriaaleista suurin osa on aiemmin päätynyt kaatopaikoille, mutta myös Euroopan unionin (EU) muuttunut kiertotalousstrategia ja jätelainsäädäntö kannustaa etsimään uusia ratkaisuja teollisuuden prosessien parantamiseksi.
”Ravinteiden kierrätys on välttämätöntä sekä vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi että fosforivarantojen riittävyyden turvaamiseksi”, jatkaa tekniikan tohtori Pekka Myllymäki.
”Myllymäen väitöstyössä aloitettu tutkimus jatkuu WaterPro (EAKR; Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot) ja Waste Recycling (Karelia CBC) –tutkimushankkeissa yhteistyönä yritysten kanssa”, toteaa tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Tutkijatohtori Janne Pesonen, Oulun yliopisto, janne.pesonen@oulu.fi
- Viestintäasiantuntija Heini Tuorila, kuitu- ja partikkelitekniikka, Oulun yliopisto, heini.tuorila@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tekoälyä hyödyntävä tutkimus voi parantaa rintasyövän varhaista tunnistamista – Oulussa koottu potilasaineisto on kansainvälisesti poikkeuksellinen22.5.2026 18:00:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa käynnistyvä tutkimus yhdistää laajan rintasyöpäpotilaiden potilasaineiston ja tekoälypohjaisen lääketieteellisen kuvantamisen. Tavoitteena on parantaa rintasyövän seulonnan tarkkuutta ja kehittää uusia keinoja arvioida syövän aggressiivisuutta jo diagnoosivaiheessa.
Pohjois-Suomen syntymäkohortit juhlistavat merkkivuotta yleisöluennolla22.5.2026 06:45:00 EEST | Kutsu
Yleisöluento järjestetään tiistaina 26. toukokuuta kello 18 alkaen Oulun Keskustakirjasto Saaressa, Pakkalan salissa. Luento lähetetään suorana myös Oulun yliopiston YouTube-kanavalla.
Maaseudulla kasvaneet hyväosaiset miehet liikkuvat aikuisena enemmän – lapsuuden ympäristön vaikutus näkyy vielä 35-vuotiaana21.5.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden asuinympäristö ja perheen sosioekonominen asema voivat vaikuttaa liikuntatottumuksiin vielä aikuisuudessa, kertoo Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan uusi tutkimus.
Polttohaudattiinko vainajia jo kivikaudella? Ensimmäisiä merkkejä ihmisen krematoinnista löytyi 100 000 vuoden takaa20.5.2026 06:54:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat löytäneet mahdollisesti varhaisimmat todisteet ihmisen polttohautauksesta. Löydöt tehtiin Etiopiassa Afarin hautavajoamassa, jossa sijaitsee yksi varhaisten Homo sapiens -yhteisöjen parhaiten avomaastossa säilyneistä arkeologisista keskittymistä.
Yliopistojen Arctic six -allianssi vauhdittaa Suomen, Ruotsin ja Norjan välistä arktista yhteistyötä19.5.2026 11:44:09 EEST | Tiedote
Arktisen alueen kestävä ja turvallinen tulevaisuus edellyttää yhä enemmän eri alojen ja alueiden välistä yhteistyötä. Kuuden pohjoismaisen yliopiston muodostama Arctic six -yhteistyöallianssi vahvistaa tutkimus- ja koulutusyhteistyötään Oulun yliopistoon sijoittuvalla pysyvällä sihteeristöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme