Väitös: Retriittimäinen työskentely rauhoittaa tietotyön sykettä ja tukee reflektiivistä työotetta
Tietotyön ympäristöt ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena, ja koronapandemian myötä etätyö on yleistynyt räjähdysmäisesti. Tähän kehitykseen liittyy kuitenkin ristiriitoja.
Vaikka etätyö lisää työntekijän itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia työnsä käytännön järjestelyihin, kotikonttori ei aina sulaudu mutkattomasti perhe-elämän keskelle. Työstä irrottautuminen on haastavaa, kun työasiat ovat älylaitteella yhden klikkauksen päässä. Toisaalta kasvokkaisen työyhteisön puute voi kaventaa työn merkityksellisyyden kokemusta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin haastattelu- ja kyselyaineistoja, jotka oli kerätty eri aloja edustavilta tietotyöläisiltä kokeilun yhteydessä, jossa he vetäytyivät viikoksi saariston maaseutumaisiin olosuhteisiin tekemään työtään omavalintaisessa ryhmässä tai yksin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 henkilöä.
Luonnonläheinen ja rauhallinen ympäristö saaristossa vähensi paineisuuden ja pirstaleisuuden kokemusta työssä. Ympäristö tarjosi mahdollisuuden uran ja elämäntapojen pohdintaan omassa rauhassa, mutta tilanteesta saattoi muodostua myös perinteisten initiaatioriittien tavoin oma luova maailmansa, jossa erään osallistujan sanoin vain taivas oli rajana.
— Osallistujat kokeilivat erilaisia paikkoja, tapoja ja rytmejä työn tekemiselle. Osa löysi tässä ympäristössä luovuutta tukevan rytmin, jossa itsenäinen työ, ryhmätyö ja luonnonympäristöstä nauttiminen yhdistyivät ja lomittuivat keskenään, kuvaa Hanne Vesala.
— Toisilla eläminen ja työskenteleminen tällaisessa ympäristössä käänsi katseen takaisin arkeen ja normaalioloihin sekä herätteli kriittistä pohdintaa omista työskentelyolosuhteista ja uran kulusta. Tietotyön pirstaleisuus vaivasi monia, ja etenkin itsenäisesti työtään tekevien kohdalla tähän kokemukseen saattoi liittyä eräänlainen työn hahmottomuus ja latteus.
Tutkimus korostaa kehon ja tilan merkitystä työn käytäntöjen ja merkityksellisyyden muotoutumisessa. Ympäristö vaikuttaa havaitsemiseemme, ja totunnaisessa ympäristössä toimintamme ja kulkureittimme tapaavat kaavamaistua. Ympäristönvaihdoksella voidaan tavoitella liminaalitilaa, joka on kokeilun, mahdollisen ja mielikuvituksen aluetta ja joka rikkoo arjen automaatioiksi muodostuneet kytkökset ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä.
— Uusi ympäristö, joka on avoin ja muokattavissa korostaa toimijan oman katseen merkitystä. Tila tarjoaa ikään kuin uuden näkymän ja aistimuksen. Millaisia mahdollisuuksia näet, miten haluaisit käyttää tätä tilaa? Tässä oli myös saaristotyön luovuuden ydin, kuvaa Vesala.
— Luovan tietotyön organisoinnissa olisi hyvä tiedostaa elettyjen, kehollisten rytmien merkitys lineaarisen ajanhallinnan ohella. Kysymys on laadullisesta vaihtelusta toiminnan intensiteetissä. Tarvitaan itsensä haastamista ja näköalojen laajentamista, mutta sen vastapainoksi myös mahdollisuutta vetäytyä omaan suojaan hauduttelemaan asioita. Rytmisen vaihtelun ajatusta voi soveltaa eri mittakaavoissa, Vesala ehdottaa.
Valtiotieteiden maisteri Hanne Vesalan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Grounded transformations: Body, space and creativity in an increasingly virtual world of work tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 9.12.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Daskalaki Southamptonin yliopistosta Britanniasta. Kustoksena toimii professori Harri Melin yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanne Vesala
hanne.vesala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme