Tampereen yliopisto

Väitös: Retriittimäinen työskentely rauhoittaa tietotyön sykettä ja tukee reflektiivistä työotetta

Jaa

Tietotyön pirstaleisuus ja rajojen hämärtyminen aiheuttavat haasteita työn ja uran hallinnalle. VTM Hanne Vesala tutki väitöskirjassaan, miten väliaikainen työympäristön vaihdos luonnonläheiseen ja maaseutumaiseen saaristoympäristöön yksin tai yhdessä kollegojen kanssa vaikutti tietotyöläisten työskentelyyn ja koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että epätavallinen työympäristö voi synnyttää luovan liminaalitilan, jossa työn ja uran kehittäminen saavat sysäyksen eteenpäin yhteisöllisessä ilmapiirissä.

Hanne Vesala
Hanne Vesala

Tietotyön ympäristöt ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena, ja koronapandemian myötä etätyö on yleistynyt räjähdysmäisesti. Tähän kehitykseen liittyy kuitenkin ristiriitoja.

Vaikka etätyö lisää työntekijän itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia työnsä käytännön järjestelyihin, kotikonttori ei aina sulaudu mutkattomasti perhe-elämän keskelle. Työstä irrottautuminen on haastavaa, kun työasiat ovat älylaitteella yhden klikkauksen päässä. Toisaalta kasvokkaisen työyhteisön puute voi kaventaa työn merkityksellisyyden kokemusta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin haastattelu- ja kyselyaineistoja, jotka oli kerätty eri aloja edustavilta tietotyöläisiltä kokeilun yhteydessä, jossa he vetäytyivät viikoksi saariston maaseutumaisiin olosuhteisiin tekemään työtään omavalintaisessa ryhmässä tai yksin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 henkilöä.

Luonnonläheinen ja rauhallinen ympäristö saaristossa vähensi paineisuuden ja pirstaleisuuden kokemusta työssä. Ympäristö tarjosi mahdollisuuden uran ja elämäntapojen pohdintaan omassa rauhassa, mutta tilanteesta saattoi muodostua myös perinteisten initiaatioriittien tavoin oma luova maailmansa, jossa erään osallistujan sanoin vain taivas oli rajana.

— Osallistujat kokeilivat erilaisia paikkoja, tapoja ja rytmejä työn tekemiselle. Osa löysi tässä ympäristössä luovuutta tukevan rytmin, jossa itsenäinen työ, ryhmätyö ja luonnonympäristöstä nauttiminen yhdistyivät ja lomittuivat keskenään, kuvaa Hanne Vesala.
 
— Toisilla eläminen ja työskenteleminen tällaisessa ympäristössä käänsi katseen takaisin arkeen ja normaalioloihin sekä herätteli kriittistä pohdintaa omista työskentelyolosuhteista ja uran kulusta. Tietotyön pirstaleisuus vaivasi monia, ja etenkin itsenäisesti työtään tekevien kohdalla tähän kokemukseen saattoi liittyä eräänlainen työn hahmottomuus ja latteus.

Tutkimus korostaa kehon ja tilan merkitystä työn käytäntöjen ja merkityksellisyyden muotoutumisessa. Ympäristö vaikuttaa havaitsemiseemme, ja totunnaisessa ympäristössä toimintamme ja kulkureittimme tapaavat kaavamaistua. Ympäristönvaihdoksella voidaan tavoitella liminaalitilaa, joka on kokeilun, mahdollisen ja mielikuvituksen aluetta ja joka rikkoo arjen automaatioiksi muodostuneet kytkökset ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä.

— Uusi ympäristö, joka on avoin ja muokattavissa korostaa toimijan oman katseen merkitystä. Tila tarjoaa ikään kuin uuden näkymän ja aistimuksen. Millaisia mahdollisuuksia näet, miten haluaisit käyttää tätä tilaa? Tässä oli myös saaristotyön luovuuden ydin, kuvaa Vesala.

— Luovan tietotyön organisoinnissa olisi hyvä tiedostaa elettyjen, kehollisten rytmien merkitys lineaarisen ajanhallinnan ohella. Kysymys on laadullisesta vaihtelusta toiminnan intensiteetissä. Tarvitaan itsensä haastamista ja näköalojen laajentamista, mutta sen vastapainoksi myös mahdollisuutta vetäytyä omaan suojaan hauduttelemaan asioita. Rytmisen vaihtelun ajatusta voi soveltaa eri mittakaavoissa, Vesala ehdottaa.

Valtiotieteiden maisteri Hanne Vesalan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Grounded transformations: Body, space and creativity in an increasingly virtual world of work tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 9.12.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Daskalaki Southamptonin yliopistosta Britanniasta. Kustoksena toimii professori Harri Melin yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hanne Vesala
hanne.vesala@tuni.fi

Kuvat

Hanne Vesala
Hanne Vesala
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Ihohaavojen nuoleminen ei kannata – syljen entsyymi ei nopeuta paranemista18.8.2022 14:30:22 EEST | Tiedote

Syljen sisältämä hiilihappoanhydraasi 6 -entsyymi ei nopeuta ihohaavojen paranemista. LL Toini Pemmari havaitsi ihohaavojen paranemiseen keskittyvässä väitöstutkimuksessaan myös, että synteettinen peptidi nimeltä tCRK hakeutuu ihohaavoihin ja normaaliin ihoon. Näiden tulosten lisäksi väitöskirja sisältää uutta tietoa interleukiini-13-nimisen tulehduksenvälittäjäaineen yhteydestä ihosyövän kehittymiseen kokeellisessa mallissa.

Väitös: Palautuminen valtakunnallisista sähkökatkoista edellyttää suunnittelua, testaamista ja käytännön harjoittelua17.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Valtakunnalliset sähkökatkot eli sähkönsiirron suurhäiriöt ovat harvinaisia, mutta yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mittavia. DI Antti-Juhani Nikkilän väitöstutkimus esittelee uudenlaisia ja käytännössä testattuja menetelmiä nopeuttamaan sähköjen palauttamista valtakunnallisen sähkökatkon jälkeen. Tutkimus osoittaa, että sähköjen palauttamiseen liittyvien toimintamallien harjoittelu ja sähköverkossa tehtävä käytännön testaaminen on välttämätöntä matemaattisilla simulointimalleilla tehtävän ennakkosuunnittelun lisäksi.

Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote

Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.

Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote

Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme